Espanja hyödyntämässä EU-elpymisrahoituksen lainaosuuden täysimääräisesti – uutena suurhankkeena teollisuuden dekarbonisaatio

Espanja hakee EU:n elpymisvälineestä yli 90 mrd. € lisärahoitusta, josta suuri osa käytettäisiin maan strategisiin elpymishankkeisiin. Hitaasti käynnistyneiden elpymisinvestointien toimeenpano on kiihtynyt, mutta kirittävää riittää. Mittavan mikroelektroniikka- ja puolijohdehankkeen painopisteinä ovat muun muassa fotoniikka, RISC-V -suorittimet ja kvanttiteknologia, ja vuoden 2023 aikana panostetaan erityisesti TKI-toimintaan ja testauskapasiteettiin. Espanja käynnistää uuden strategisen elpymishankkeen, jolla vauhditetaan teollisuuden dekarbonisaatiota.

Espanja hakee täysimääräistä EU-elpymislainaa; aiemman rahoituksen toimeenpanossa kirittävää

Espanjan hallitus julkaisi joulukuun 2022 lopussa päivityksen maan elpymissuunnitelmaan. EU-komission hyväksyttäväksi menevällä suunnitelmalla Espanja hakee koko sille varattua 84 mrd. € lainaosuutta sekä uutta 7,6 mrd. € suoraa tukea, joka tulee aiemmin myönnettyjen 70 mrd. € tukien päälle. Energiasiirtymää tukevasta EU:n REPower-instrumentista Espanja tavoittelee puolestaan 2 mrd. € osuutta. Elpymisvälineen lisärahoituksesta 26 mrd. € (18 mrd. € lainoina + kaikki suora tuki) käytettäisiin Espanjan suuriin strategisiin PERTE-elpymishankkeisiin (Proyectos Estratégicos para la Recuperación y Transformación Económica), jotka ylittävät hallinnonalojen rajat ja perustuvat yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Rahoituksella on muun muassa tarkoitus kattaa jo aiemmin ilmoitettu mikroelektroniikka- ja puolijohdehankkeen 12 mrd. € budjetti, kun taas merkittävin uusi lisäys on 3,5 mrd. € vihreän vedyn ja energiavarastoinnin hankkeeseen (aiemmin 6,9 mrd. €). Hallitus aikoo käynnistää myös kokonaan uuden PERTE-hankkeen, joka keskittyy hiilestä irrottautumiseen teollisuudessa ja johon varataan 3,1 mrd. € rahoitus (ks. alla). Mainitsemisen arvoinen on lisäksi 300 milj. € lisäys strategiseen kiertotaloushankkeeseen, minkä ohella lisävaroja osoitetaan muun muassa moderneihin terveydenhuoltoratkaisuihin, vedenkäsittelyyn sekä avaruus- ja ilmailuteollisuuteen liittyviin hankkeisiin.

Muu lainarahoitus on tarkoitus ohjata käyttöön uusien ja jo olemassa olevien kansallisten rahastojen kautta. Itsehallintoalueiden hankkeita lainoittava rahasto saisi 20 mrd. € ja keskittyisi ennen kaikkea kestävän liikenteen ja turismin, asuntotuotannon sekä hoivatalouden tavoitteiden edistämiseen. Yrityslainoja tarjoavaa ICO-rahastoa vahvistettaisiin 15 mrd. €:lla, joka käytettäisiin vihreiden ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Hallitus aikoo perustaa myös uuden teollisuusinvestointirahaston (2,5 mrd. €) ja ohjata 2 mrd. € lisärahaa erityisesti teknologia-alan kasvuyrityksiä tukevaan Next Tech- rahastoonsa. Lisäksi lainamuotoisella elpymisrahoituksella käynnistettäisiin rahastoja työvoimakoulutuksen ja sosiaalisten tavoitteiden edistämiseen sekä lisättäisiin vaikeuksiin joutuneita yrityksiä lainoittavien toimijoiden määrärahoja.

Elpymissuunnitelmapäivityksensä yhteydessä Espanjan hallitus hakee myös lykkäystä tiettyihin rakentamiseen liittyviin, EU-komission kanssa sovittuihin välitavoitteisiin. Näiden joukossa on muun muassa asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen, jonka viivästymistä hallitus perustelee rakentamisen kustannus- ja toimitusketjuhaasteilla. Ilmeistä kuitenkin on, että suunnitelmat ovat olleet turhan kunnianhimoisia. Elpymissuunnitelmaan sisältyvien reformien, kuten eläke- ja verotusuudistuksen viivästymistä hallituksen päivityksessä ei kuitenkaan mainita. Tällä hetkellä eläkeuudistus on myöhässä vuoden 2022 loppuun sovitusta määräajasta ja verotusuudistus on päätetty lykätä seuraavalle vaalikaudelle. Lisärahoituksen vastineeksi hallitus ehdottaa 30 uutta reformia, jotka liittyvät mm. uusiutuviin energioihin ja energiatehokkuuteen, kyberturvallisuuteen, teollisuuspolitiikkaan, maatalouteen sekä osaajahoukutteluun. Uudistusten tarkempaa sisältöä ei ole vielä täsmennetty.

Elpymisinvestointien toimeenpano on ollut verkkaista mutta vaikuttaa loppuvuodesta 2022 kiihtyneen. Talousanalyytikot arvioivat, että varojen kohdistamisessa on nyt saavutettu hyvä, tasainen vauhti, ja tilastojen mukaan uusia kilpailutuksia on kunakin viime kuukautena avattu noin 2 mrd. € edestä. Myös hallitus korostaa sujuvaa etenemistä, joskin investointien toimeenpanon kannalta keskeisestä Espanjan liikenneministeriöstä vuotanut dokumentti kritisoi loppuvuodesta 2022 tahtia liian hitaaksi. Takkuisen alun jälkeen tavoitteista ollaankin vielä selvästi jäljessä: Vuoden 2022 loppuun mennessä kilpailutuksiin oli osoitettu ainoastaan noin puolet vuosille 2021-2022 varatusta 53 mrd. € kokonaissummasta ja varsinaisia maksuja hankkeiden toteuttajille on arvioiden mukaan tehty vain 8-10 mrd. € edestä. Elpymissuunnitelmansa päivityksessä Espanja pyrkii nyt herättelemään EU-keskustelua investointien toimeenpanon takarajan lykkäämisestä.

Parhaillaan Espanja odottaa EU-komissiolta päätöstä seuraavasta 6,5 mrd. € maksuerästään, joka täydentäisi maalle aiemmin maksettua 31 miljardia. Komission vastaus saadaan helmikuussa, mutta ennakkoarvioiden perusteella sen uskotaan olevan myönteinen. Viivästykset rakenteellisissa uudistuksissa voivat kuitenkin vaikuttaa tuleviin maksueriin. Mikäli esimerkiksi eläkeuudistuksesta ei saavuteta sopua, vaarana on, että osa elpymisrahoista jää Espanjalta saamatta. 

Strateginen puolijohdehanke etenee, uutena suurhankkeena teollisuuden dekarbonisaatio

Espanja käynnisti toukokuussa 2022 EU:n elpymisrahoituksen tuella strategisen mikroelektroniikka- ja puolijohdehankkeen, johon ohjataan 12 mrd. € julkiset investoinnit vuosina 2022-2027 (PERTE Chip). Hankkeen tavoitteena on tehdä Espanjasta johtava mikrosirujen suunnittelu- ja valmistusmaa ja kattaa koko puolijohdetuotannon arvoketju. Alkuvaiheessa hankkeessa on keskitytty ennen kaikkea valmistuskapasiteettiin ja siruvalmistajien investointien houkutteluun. Ensimmäiset tulokset onkin jo saatu: Intel ilmoitti kesällä 2022 Barcelonaan tehtävästä 400 milj. € laboratorioinvestoinnista, josta Espanjan hallitus maksaa puolet. Cisco puolestaan tiedotti marraskuussa 2022 perustavansa Euroopan ensimmäisen suunnittelukeskuksensa Espanjaan. Hyvistä uutisista ja mittavasta julkisesta rahoituksesta huolimatta Espanja joutuu ponnistelemaan pärjätäkseen investointikilpailussa muiden maiden kanssa.

Hankkeen erityisiä painopisteitä ovat Espanjan vahvuuksiksi tunnistetut integroitu fotoniikka, RISC-V -suoritinarkkitehtuuri sekä kvanttiteknologia. Lisäksi siinä painottunee Espanjalle tärkeä autoteollisuuden sirutuotanto. Vuoden 2023 budjettiin hankkeelle on toistaiseksi varattu vähintään 1,25 mrd. € rahoitusosuus, mutta määräraha saattaa tästä vielä kasvaa. Noin kolmasosa varoista ohjataan puolijohdetoimijoille suorana rahoituksena ja kaksi kolmasosaa lainoina. Ensimmäiset tukiohjelmat ja -instrumentit pyritään julkaisemaan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, ja ne keskittyvät erityisesti TKI-toimintaan sekä tieteelliseen infrastruktuuriin ja testauskapasiteettiin. Tietyissä aiheissa yritysten odotetaan myös pääsevän kertomaan ennakkonäkemyksensä tarvittavista toimista niin sanottujen kiinnostuksenilmaisujen muodossa. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan PERTE Chip -hankkeisiin voivat osallistua niin yksittäiset toimijat kuin konsortiot.

Espanjan strategisista elpymishankkeista tuorein ja suomalaisosaamisen kannalta mielenkiintoinen on joulukuun 2022 lopussa hyväksytty, teollisuuden dekarbonisaatioon keskittyvä hanke. Julkisen 3,1 mrd. € panostuksen lisäksi hankkeeseen tavoitellaan miltei kolminkertaisia yksityisiä investointeja, mikä tekee siitä yhden hallituksen suurimmista. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina ovat hiilestä luopuminen tuotantoprosesseissa, uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä teollisuuden energiatehokkuuden parantaminen ja sen ympäristövaikutusten vähentäminen. Julkisesta rahoituksesta valtaosa, 2,3 mrd. €, käytetään teollisuusyritysten tukemiseen toimintojen sähköistämisessä, energiaprosessien hallinnassa sekä muissa dekarbonisaatioratkaisuissa. Muina painopisteinä ovat muun muassa uusien, tehokkaiden ja hiilineutraalien teollisuuslaitosten kehittäminen sekä niiden valmistavan teollisuuden yritysten tukeminen, jotka osallistuvat EU:n vetyä koskeviin IPCEI-hankkeisiin (Important Projects of Common European Interest).

Hallituksen mukaan dekarbonisaatiohanke on suunnattu erityisesti energiaintensiivisille sektoreille, kuten lasi-, sementti- ja keramiikkateollisuuteen, metalli- ja kemianteollisuuteen, öljynjalostukseen sekä paperiteollisuuteen. Lisäksi kohteina ovat suuren valmistuskapasiteetin toimijat erityisesti elintarviketeollisuudessa. Hankkeen on tarkoitus jatkua vuodet 2023-2026, ja ensimmäisiä investointeja aletaan tehdä jo kuluvan vuoden aikana. Käytännössä työtä koordinoi Espanjan teollisuus-, kauppa- ja turismiministeriön johtama ministeriöiden välinen työryhmä, minkä lisäksi hankkeen tukena toimii julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyöryhmä.

Teksti: Otso Salvi, vastuuvirkamies, taloudelliset ulkosuhteet, Suomen suurlähetystö, Madrid