Ensiarvioita Obaman "Clean Power Plan'iin" Kalifornian näkökulmasta
Presidentti Obama julkisti 3.8. US Environmental Protection Agencyn uuden "Clean Power Plan'in". Tämän avulla on tarkoitus vähentää voimalaitosten hiilidioksidipäästöjä 32 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Presidentti Obama ja Yhdysvaltain Environmental Protection Agency (EPA) julkaisivat 3. elokuuta liittovaltiotason uudet voimalaitosten hiilidioksidipäästötavoitteet eli ns. ”Clean Power Plan’in”, jonka on määrä tulla voimaan 2022. EPA:n Clean Power Plan on ensimmäinen liittovaltiotason standardi, joka koskee voimalaitosten hiilidioksidipäästöjä. Suunnitelman mukaan Yhdysvallat leikkaisi CO2-päästäjään 32 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Uudessa suunnitelmassa on määritelty 47 osavaltiolle omat päästötavoitteet tämän hetkiseen energiantuotantorakenteeseen suhteutettuna. Tärkein tavoite on vähentää kivihiili- ja kaasuvoimaloiden hiilidioksidipäästöjä. EPA:n julkaisema Clean Power Plan on 1560 sivua pitkä, ja se sisältää tarkat suunnitelmat jokaiselle tavoitteen koskemalle osavaltiolle. Vermont ja District of Columbia (DC) on rajattu suunnitelman ulkopuolelle, sillä kummassakaan ei juuri ole kivihiilivoimaloita niin, että päästöjä ylipäätään pääsee syntymään. Myös pääkonsulaatin toimialueeseen kuuluvat Alaska ja Havaiji on jätetty suunnitelman ulkopuolelle, sillä EPA ei ole vielä päässyt ratkaisuun siitä kuinka päästöjen leikkaukset parhaiten onnistuvat osavaltioiden uniikeissa verkostoissa.
EPA on valmistellut suunnitelmaa useita vuosia, ja EPA on mm. käsitellyt yli 4,3 miljoonaa kommenttia, jotka se sai suunnitteluvaiheessa eri tahoilta kuten osavaltioilta, USA:n alkuperäiskansoilta ja julkiselta yleisöltä. Suunnitelmalla on merkittäviä kansanterveydellisiä etuja, jotka ovat saavutettavissa päästöjä leikkaamalla. EPA arvioi, että mikäli tavoite 32 prosentin päästöjen leikkauksesta toteutuu, rahalliset hyödyt voivat olla miljardiluokkaa, mukaan lukien 14–34 miljardin dollarin terveysedut. Ilmansaasteiden vähenemisen myötä myös tuhannet ennenaikaiset kuolemat, sydänkohtaukset, astmakohtaukset ja turhat sairaslomapäivät ovat vältettävissä.
EPA:n ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi
EPA on jakanut maan kolmeen pääsähköverkostoalueeseen: Eastern, Western and Texas Interconnection. Vaadittujen leikkausten määrä riippuu alueen keskimääräisestä päästöjen määrästä, ja siitä kuinka paljon päästöjä voidaan kohtuullisesti leikata. EPA on antanut osavaltioille kolme ehdotusta, kuinka päästöjä voidaan leikata riittävästi tavoitteen saavuttamiseksi. 1) Hiilivoimaloiden käytön tehostaminen. Voimaloiden tulisi selvittää onko voimalan prosesseissa paranneltavaa. Tavoitteena tuottaa enemmän sähköä polttamalla vähemmän hiiltä. 2) Kaasuvoimaloiden käytön lisääminen. Maakaasun polttaminen energiantuotannossa tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä per megawattitunti kuin vastaavan energian tuottaminen kivihiilellä. Tästä syystä maakaasun prosenttiosuuden nosto koko energiantuotannosta pienentäisi hiilidioksidipäästöjä. 3) Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Jos osavaltiot rakentavat lisää tuuli-, aurinko-, maalämpö-, vesi- tai biovoimaloita, kasvihuonepäästöjen määrä osavaltion kokonaisenergiantuotannossa vähenee tuntuvasti.
Osavaltioiden ei ole pakko tavoitella päästövähennyksiä EPA:n keinoilla, mutta EPA on käyttänyt em. kolmea vaihtoehtoa laskiessaan kohtuullisten leikkausten määrää. Jokaiselle osavaltiolle on määritelty oma vähennystavoite ja välitavoitteet. Suunnitelman ensimmäinen vaihe vaatii jokaiselta osavaltiolta suunnitelman kuinka kyseinen osavaltio tulee leikkaamaan päästöjä. Ensiversio osavaltiotason suunnitelmista on toimitettava syyskuuhun 2016 mennessä, tai haettava lisäaikaa vuoteen 2018 saakka. Osavaltioiden suunnitelmat hyväksytetään vielä EPA:ssa ennen niiden täytäntöönpanoa. Päästöleikkausten on määrä astua voimaan vuonna 2022. Mikäli joku osavaltio ei toimita suunnitelmaa määräaikaan mennessä, asetetaan kyseiselle osavaltiolle liittovaltion toimesta päästörajoitukset.
Kalifornia suunnannäyttäjänä
Los Angeles Timesissa esitettyjen arvioiden mukaan Kalifornialla ei tule olemaan suuria vaikeuksia saavuttaa asetettuja tavoitteita aikataulusta edellä, onhan Kalifornia asettanut itselleen tiukat pakolliset päästömääräykset kuvernöörin Brownin antamalla ”executive orderilla” jo aiemmin keväällä 2015 (ks. LOS7W0005-3 / 15.5.2015 / Miranna Talvinen). Kalifornia on myös käytännössä poistanut hiilivoimalat energiantuotantoportfoliostaan lähes kokonaan ja vain noin 8 prosenttia (2013) Kalifornian kokonaisenergiantuotannosta tulee kivihiilestä. Osavaltiolla on myös maan tiukimmat säännökset kasvihuonepäästöjen leikkaamiseksi. EPA:n uusien suosituksien ja tavoitteiden uskotaan entisestään edesauttavan uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä Kaliforniassa. Osavaltion California Air Resources Boardin mukaan Kalifornia voisi saavuttaa EPA:n päästötavoitteet jopa 10 vuotta etuajassa eli vuoteen 2020 mennessä, mikäli jo olemassa olevat ilmasto-ohjelmat viedään loppuun.
Kannustusta ja kritiikkiä
EPA:n ja presidentti Obaman Clean Power Plan on saanut paljon palautetta osakseen. Ohjelman vastaanotto on ollut pääsääntöisesti erittäin positiivista, mutta muutamat republikaanitahot (poliitikot, osavaltiot) ovat esittäneet erittäin kärjekästä palautetta. Esimerkiksi Wall Street Journalin mielipideosastolla (4.8.) julkaistu nimetön kirjoitus mustamaalaa Obaman ja Clean Power Planin kovin sanankääntein. Tekstissä moititaan Obaman haluavan käyttää viimeiset kuukautensa presidenttinä kontrolloimalla maan energiavalintoja seuraavat 20 tai 30 vuotta. Kritiikissä esitetään, että suunnitelma on erittäin haitallinen amerikkalaiselle taloudelle, kansalaisten toimeentulolle ja työmarkkinoille. Tekstissä kannustetaan kaikkia osavaltioita boikotoimaan suunnitelmaa ja olemaan ottamatta siihen osaa. Vastaavaa palautetta on julkaistu myös muissa medioissa. Wall Street Journal kuitenkin julkaisi saman päivän (4.8.) lehdessä myös Environmental Defense Fundin presidentin Fred Kruppin mielipidekirjoituksen, jonka sisältö oli päinvastainen nimettömän kirjoittajan mielipiteistä. Todennäköisempi tulevaisuudenkuva kuitenkin on hyvin positiivinen, uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen ja päästöjen vähentäminen erittäin todennäköisesti piristää USA:n taloutta, luo uusia työpaikkoja, ja kannustaa muuta maailmaa tarttumaan toimeen ilmastonmuutosta vastaan.
Huolestuttavampi ilmiö on kuitenkin Clean Power Plan:ia vastustavat tahot, jotka ovat haastaneet EPA:n oikeuteen väittäen, että EPA:lla ei ole riittävää toimivaltaa asettaa säädöksiä yksittäisille osavaltioille, saati laajemmassa mittakaavassa lähes koko maalle. Vuoden 2007 oikeuden päätös tapauksessa EPA vs. Mass. kuitenkin antaa EPA:lle tarvittavat oikeudet tavoitteiden asettamiselle. Toinen vastaavasti ilmaston näkökulmasta merkittävä huomio on, että seuraava vuoden 2016 vaaleissa valittava presidentti voi halutessaan kumota koko suunnitelman. Onkin spekuloitu, että mikäli ensi vuoden vaalit voittaa republikaanien presidenttiehdokas, ei EPA:n ja Obaman Clean Power Planilla ole enää suuria mahdollisuuksia vaikuttaa merkittävästi päästöjen määrään. Vaikka seuraava presidentti ei kumoaisi koko suunnitelmaa, hän on kuitenkin viime kädessä se taho, joka hyväksyy osavaltioiden suunnitelmat päästöjen leikkaamiseksi, joten leikkausten vaikutukset saattavat jäädä pieniksi tai epäselviksi. Kritiikki on myös kyseenalaistanut Clean Power Planin todellisen vaikutuksen maailman kasvihuonepäästöihin. Yhdysvaltojen hiili- ja kaasuvoimalat tuottavat suhteessa pienen määrän maailman hiilidioksidipäästöistä, joten epäillään onko näillä leikkauksilla riittävää vaikutusta maailman tilanteeseen jotta leikkausten taloudellinen taakka olisi oikeutettavissa. Monet tahot ovat kuitenkin osoittaneet, että puhtaampaan energiaan siirtyminen ennemminkin tekee pitkällä aikavälillä yrityksille ja valtioille säästöjä.
Yhteenveto
Maailmalla Clean Power Plan on otettu positiivisesti ja innostuneesti vastaan. Yhdysvaltain tavoite vähentää kasvihuonepäästöjä jopa 32 prosentilla vuoteen 2030 mennessä tulee sopivalla hetkellä Pariisin ilmastokokouksen lähestyessä loppuvuodesta. Yhdysvaltojen on osoitettava sitoutumista ja halua tehdä töitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja näin näytettävä suuntaa myös muille valtioille. Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena voi samalla toimia nk. trendien uranuurtajana, joten konkreettiset suunnitelmat hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi ovat erittäin tärkeitä. Suomalaisille cleantech-yrityksille suunnitelma luo entistä enemmän mahdollisuuksia laajeta Yhdysvaltain markkinoille. Kalifornian oma keväinen ilmastoasetus toimii suunnannäyttäjänä uusille mahdollisuuksille erityisesti uusiutuvien energiamuotojen parissa, ja koko maan kattava päästöleikkaustavoite voi avata ovia myös muihin osavaltioihin.