Elvytystoimet laajentuvat Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa on kuluvalla viikolla edetty elvytyspaketteja koskevissa päätöksissä. Edustajainhuone päätti niin sanotun TARP-ohjelman toisen puolikkaan (350 miljardia dollaria) ottamisesta käyttöön. Demokraattipuolue toi myös pöytään esityksen uudesta 825 miljardin investointi- ja veronalennuspaketista.
Kyseessä on erillinen, massiivinen elvytyspaketti, jonka käsittely kongressissa alkaa ensi viikolla. Washingtonissa arvioidaan, että paketin valtavista mittasuhteista huolimatta se saadaan hyväksyttyä helmikuun aikana.
TARP:in toinen puolikas käyttöön
Kongressi teki 15. tammikuuta päätöksen syksyllä käynnistetyn niin sanotun TARP-ohjelman toisen puolikkaan ottamisesta käyttöön. TARP (Troubled Assets Relief Program) on alkuaan roskapankkilakina tunnettu 700 miljardin dollarin tukipaketti, josta puolet otettiin käytöön lokakuun alussa. Nyt kongressi vapautti toisen puolikkaan eli 350 miljardia dollaria käytettäväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että presidentti Obama voi ryhtyä käyttämään tätä osuutta finanssikriisin hoitoon ja elvytystoimiin heti virkaan astuttuaan.
Toisen puolikkaan käyttöönotolla oli kiire, sillä ensimmäinen puolikas alkoi olla jo lopussa. Viime viikolla julkaistun raportin mukaan USA:n valtiovarainministeriö on tähän mennessä hankkinut TARP:in puitteissa rahoituslaitosten osakkeita valtiolle 192 miljardilla dollarilla, yhteensä 257 yrityksessä. Lisäksi pankkiosakkeiden ostoihin on varauduttu käyttämään vielä ainakin 80 miljardia.
Tämän summan päälle tulevat muun muassa AIG-vakuutusyhtiölle, Citi-groupille ja Detroitin autoteollisuudelle suunnatut kymmenien miljardien investoinnit ja hätälainat, sekä kuluttajien luototusta tukeva 20 miljardin dollarin ohjelma. Tämä siis kaikki TARP:in ensimmäisen puoliskon puitteissa.
TARP:in toisesta puolikkaasta käydyt neuvottelut viittaavat siihen, että Obama haluaa tehdä TARP-varojen käytössä pesäeroa Bushin hallintoon. Bushin aikana painotus oli selvästi pankkituessa, vaikka loppuvaiheessa TARP:ista irrotettiinkin suuret osuudet muun muassa autoteollisuuden tukemiseen. Obama on TARP:in toisen puolikkaan hyväksymisen yhteydessä antanut tiettävästi kongressille lupauksen käyttää 50-100 miljardia asuntovelallisten tilanteen helpottamiseen. Kyseessä on poliittisesti vaikea asia, jonka on epäilty johtavan paikallisiin asuntomarkkinoiden vääristymiin.
On myös epäilty, että osaa nyt hyväksytystä puolikkaasta saatetaan käyttää yksittäisten teollisuusyritysten tukemiseen. Obama ei ole ottanut tähän mahdollisuuteen julkisesti kantaa, mutta hänen myönteinen asenteensa muun muassa Detroitin autojättejä koskevassa keskustelussa antaa tästä viitteitä.
Obaman lähipiiristä on pyritty vakuuttamaan, että raha tullaan korvamerkitsemään finanssisektorille, eikä uudella hallinnolla ole tarkoitus käyttää varoja teollisuuspolitiikan toteuttamiseen. Viime kädessä paljon riippuu myös siitä, minkälaiseksi varsinainen Obaman suuri elvytyspaketti muodostuu ja mitä ehtoja tuon paketin varojen jakamiselle kongressissa asetetaan.
Obaman suuri elvytyspaketti nytkähtänyt eteenpäin
Edustajainhuoneen demokraatit toivat eilen pöytään uuden suuren elvytyspaketin, josta on määrä tulla Obaman kauden talouspolitiikan keskeinen avaus. Kahden vuoden aikana toteutettava paketti on suuruudeltaan 825 miljardia dollaria ja kulkee työnimellä ”American Recovery and Reinvestment Bill of 2009”. Summasta 275 miljardia koostuu veronkevennyksistä ja 550 miljardia investoinneista erilaisiin kohteisiin. Julkilausuttuna tavoitteena on luoda ja pelastaa 3-4 miljoonaa työpaikkaa sekä aloittaa Yhdysvaltojen talouden muokkaaminen 21. vuosituhatta varten.
Merkittäviä summia on tarkoitus suunnata muun muassa tie- ja liikenneinfrastruktuuriin sekä julkisen liikenteen kehittämiseen (72 miljardia), koulutukseen (87 miljardia), julkisia palveluita tukeviin osavaltioiden verohelpotuksiin (79 miljardia), energiainfrastruktuuriin, energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan (69 miljardia), ympäristöhankkeisiin ja jäteveden käsittelyjärjestelmiin (13 miljardia) terveydenhuoltoon ja sairausvakuutusjärjestelmän laajentamiseen (139 miljardia), työttömyyskorvausten maksukauden pidentämiseen vuonna 2009 (27 miljardia), laajakaistaverkon kehittämiseen (6 miljardia), julkisten ja yksityisten rakennusten perusparannuksiin (17 miljardia) sekä tutkimuslaitoksille ja tieteelliseen tutkimukseen (10 miljardia).
Elvytyspaketin käsittely alkaa edustajainhuoneessa ensi viikolla. Vaikka paketti on historiallisen suuri, tällä hetkellä vaikuttaa todennäköiseltä, että Obaman hallinto ja demokraatit saavat puskettua sen kongressin läpi helmikuun aikana. Demokraattien vahvasta asemasta johtuen monet paketin keskeisistä elementeistä saatetaan jopa hyväksyä varsin pienin muutoksin. Uusia elementtejä tulee mukaan silti varmasti: Washingtonissa monet arvioivat, että 825 miljardin dollarin paketti tulee Capitol Hillin poliittisen kädenväännön kautta pikemminkin paisumaan kuin pienenemään.
Yhdysvaltojen julkinen talous ajautuu joka tapauksessa kuluvan vuoden aikana synkkään tilaan. Kongressin budjettitoimiston (CBO) viime viikolla esittämän laskelman mukaan liittovaltion budjettivaje kasvaa tämän budjettivuoden aikana eli lokakuuhun mennessä vähintään 1200 miljardiin dollariin. Vaje olisi kolme kertaa suurempi kuin viime vuonna. Kyseessä on suurin luku sitten toisen maailmansodan.
Tässä riittää haastetta Obamalle, jonka suosio on presidenttikauteen lähdettäessä poikkeuksellisen korkea. Mielipidetiedustelujen perusteella 70 prosenttia amerikkalaisista katsoo, että Obama on toiminut siirtymäkauden aikana hyvin. Häneen liitetään myös selvästi enemmän positiivisia ominaisuuksia kuin George W. Bushiin ja Bill Clintoniin vastaavissa tilanteissa, ennen presidenttikauden alkua. Samalla kuitenkin 60 prosenttia kansasta pelkää liittovaltion kuluttavan elvytykseen liian paljon rahaa ja vain 33 prosenttia pelkää, että elvytystä on liian vähän. Jos Yhdysvaltojen talouden ei koeta lähtevän elvytyksen kautta nousuun, kannatusprosentteja on vaikea pitää yllä.