Egyptin taloustilanteesta ja hallituksen talouspolitiikasta

Kairo on Afrikan ja arabimaiden suurin kaupunki. Kuva: Gr33ndataKairo on Afrikan ja arabimaiden suurin kaupunki. Kuva: Gr33ndata

Suurimpana tekijänä taloustilanteen kehitykselle on sisäpoliittisen vakauden saavuttaminen maassa. Kasvupotentiaalia maan taloudessa on runsaasti, vaikkakin haasteita edelleen riittää. Suomessa ja kansainvälisessä mediassa on raportoitu ehkä liiankin negatiiviseen sävyyn Egyptin tilanteesta. Avustuksia virtaa maahan ja esimerkiksi Ruotsi ja Turkki investoivat jo.

Joka tapauksessa, jo pelkästään kasvavien ulkomaisten sijoitusten ja avustusten avulla maahan on osoitettu merkittävästi kysyntää viime aikoina. Onkin oletettavaa, että jo lähitulevaisuudessa Egyptissä aloitetaan uusia suuria investointeja. Eräät maat kuten Ruotsi ja Turkki ovat jo olleet aktiivisia. Maat tekivät yhteistyösopimuksen kuudesta jätteenkäsittelytehtaasta Aleksandriassa yhteisarvoltaan noin 50 miljoonaa USD. Jätteenkäsittelyssä sekä laajemminkin ympäristösektorilla, vedenjakelussa ja uudistuvassa energiassa maassa tarvittaisiin ennen kaikkea suuria investointeja.

Egyptin talouspotentiaali suomalaisesta näkökulmasta

Egyptin talouden nykytilaa tarkastellessa käy hyvin selväksi, että tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta kuin vallankumousajan hankalan tilanteen aikana. Mursin ja nykyhallinnon vapaamman ja vähemmän korruptiota sisältävän markkinatalouden retoriikka tulee koetukselle lähiaikoina. IMF:n tulevat lainaneuvottelut ovat erittäin konkreettinen vaihe tässä suunnassa. Jos julkisuudessa esitetyt lupaukset pitävät paikkaansa, voi maassa olla jopa helpompi toimia lähitulevaisuudessa kuin vanhan vallan aikana.Tämä on edelleen kuitenkin hieman epäselvää ja kehitys vaatii seurantaa jatkossakin.

Kysymysmerkkinä vielä on vanhan sotilashallinnon syvät ja tiiviit kytkökset maan taloudessa. Joka tapauksessa, ulkomaisia sijoittajia odotetaan ja otetaan vastaan kasvavilla Egyptin markkinoilla. Jos lähiaikoina saavutetaan kauan kaivattu vakaampi sisäpoliittinen tila selkeine valtajakoineen, voi olla nähtävissä melko merkittäväkin kasvupiikki ulkomaisten sijoittajien osalta. Konkreettinen osoitus potentiaalista on em. merkittävät ulkomaiset lainat ja avustukset, joiden kautta uusia investointiprojekteja käynnistynee piakkoin.

Egyptiläiset ovat luonteeltaan yritteliäitä ja valmiita aloittamaan uusia liiketoimintoja kaikilla tasoilla. Maan tulevaisuuteen riittää uskoa. Vasta julkaistussa kansainvälisessä kansalaiskyselyssä egyptiläisten luottamus talouteen kohosi entisestään. Kysely suoritettiin juuri ennen presidentinvaaleja, jolloin oli (ja edelleen on) ilmassa odotusta paremmasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että egyptiläiset myöntävät maan talouden olevan taantumassa tällä hetkellä, mutta samalla uskovat pääsevänsä kasvu-uralle seuraavan vuoden aikana.

Suomalaisille yrityksillä olisi mahdollisuuksia toimia jatkossa Egyptissä entistä suuremmalla volyymillä.

Ulkomaiset investoinnit ovat jo alkaneet, mm. Turkki ja Ruotsi tekivät juuri yhteistyösopimuksen kuuden jätteenkäsittelytehtaan rakentamisesta Aleksandriassa. Projektin arvo on n. 50 MUSD. Lisäksi tarvitaan samantapaisia laitoksia Kairon ja Qalyubeyan alueilla. Suomella on varmasti osaamista ja edellytyksiä toimia mm. tietotekniikka- sekä ympäristösektoreilla. Jätteenkäsittelyssä, vedenjakelussa sekä uusiutuvan energian alalla kysyntää maassa myös löytyy. Lisäksi maassa olisi kysyntää suomalaisesta osaamisesta koulutuksen ja turvallisuuden alalla.

Sisäpoliittisen tilan vaikutus maan talouspolitiikkaan

Egyptin pitkittynyt poliittinen epävarmuuden aika on vaikeuttanut vakavasti maan talouden kehitysmahdollisuuksia. Lukuisten poliittisen järjestelmän uudistusten ja muutosten aikakaudella talouden päätöksentekorakenteiden hallinta on ollut vaikeaa. Poliittinen epävarmuus on heijastunut kaikille sektoreille taloudessa, mutta varsinkin investointien suhteen on oltu varovaisia ja odottavassa tilassa.

Heinäkuussa presidenttinä aloittaneen Mohammed Mursin, Muslimiveljeskunnan sekä sotilashallinnon valtataistelu on heijastunut jokapäiväiseen elämään useiden käytännön prosessien jämähtämisellä paikalleen.

Egyptin talous on kärsinyt vallankumouksen aikana. Varsinkin uusia investointeja ja sijoituksia maahan on lykätty kunnes maahan saavutetaan stabiilimpi sisäpoliittinen tila. Egyptin tulevaisuudelle tulevien kuukausien tapahtumat ovat merkittävässä roolissa. Uutta perustuslakia on valmisteltu perustuslakineuvostossa, jonka työ tullee päätökseen lähikuukausina. Perustuslain hyväksymisen jälkeen maassa pidetään uudet parlamenttivaalit. Vasta näiden merkittävien vallanjakoperiaatteiden selventyessä voi maan talous kasvaa ”normaalimmassa” tilassa.

Merkittävimmät päätöksentekoprosessit lykkääntynevät siten vuodenvaihteeseen, jolloin maassa toivottavasti olisi jo järjestetty parlamenttivaalit sekä hyväksytty uusi perustuslaki. Viime aikojen tapahtumista voi ainakin sen oppia, että uusia käänteitä on vielä luvassa eikä viimeistä sanaa ole vielä Egyptin uudistamisessa sanottu. Oman kysymysmerkkinsä tuo vanhan valtarakenteen sidotut kädet Egyptin taloudessa, ennen kaikkea vanhan ajan sotilashallinnon osuus maan varoista

Budjetti on edelleen alijäämäinen (140 mrd. puntaa) n. 7,6 % BKT:sta. Menojen arvioidaan olevan 534 miljardia puntaa (kasvua edellisvuodesta 12 %) tulojen ollessa 394 mrd. puntaa. Budjetin alijäämäisyys pakottaa sekä Muslimiveljeskunnan että presidentin pysymään pragmaattisina nykyisen markkinatalouden kannattajina eikä välttämättä mahdollista uskonnollisten tavoitteiden läpivientiä ainakaan lyhyellä aika välillä. Tämä saattaa aiheuttaa ristiriitoja omien kannattajien keskuudessa sekä islamistisempien ryhmittymien, erityisesti salafistien välillä. Muslimiveljeskunnan oma talousagenda pidemmällä aikavälillä jää nähtäväksi, riippuen myös seuraavien vaalien tuloksista.

Presidentti Mursi on pyrkinyt vastaamaan kansan välittömiin tarpeisiin osin populistisilla lupauksilla. Budjettia on jo rukattu hieman presidentin toimesta, Mursi lupasikin nostaa 15 % palkkojen ja eläkkeiden perustasoa vuonna 2013. Tämän on arvioitu tuovan valtiolle 3,5 mrd. punnan menoerän. Ottaen huomioon korkean inflaatiotason (inflaatiotaso oli vuoden 2012 alkupuoliskolla 8,4 % laskien yli 3 % vuotta aiemmasta) ei tämä perustason nosto ole itse asiassa edes kovin suuri, mutta antaa Mursille kansansuosiota lyhyellä aikavälillä.

Jo vaalikampanjan yhteydessä mainostettu ”renesanssi”-kamppanja pyrkii edistämään tuottavuutta luomalla 100 mrd. USD:n arvosta uusia projekteja, jotka puolestaan tuovat mukanaan työpaikkoja ja talouden tasaisempaa kasvua. Pyrkimys on nimenomaan tuottaa talouskasvua vapailla markkinoilla, eikä entisellä monopoleja tukevaan, hallintokoneistoon ja vallassa oleviin (ml. sotilashallinto) vahvasti sidottuun korruptoituneeseen politiikkaan.

Tavoite on saavuttaa seitsemän prosentin talouskasvun taso seuraavana vuosikymmenenä, ulkomaisten sijoitusten vastatessa 20 % BKT:sta. Ohjelmassa on myös suuria kansallisia projekteja, kuten huipputeknologinen väylä Ismailiassa sekä Suezin kanavan kunnostustyö, molemmat operaatiot arvoltaan 3-5 miljardia USD. Rahoitusta tälle tarvittaisiin vahvasti myös ulkomailta. Tässä IMF ja Maailmapankki olisivat tärkeässä roolissa, mutta on myös esitetty islamilaisten rahoitusmekanismien käyttöä (islamilainen laki estää korkojen käytön, joten kiertotieto sijoituksille on löydettävä). Lisäksi mahdollisuutena on nähty ns. zakatin, eli pakollisen uskonnollisen veron käytön.

Valtaannoustuaan Mursi esitteli 100 päivän ohjelmansa, jossa tarkoituksena on löytää ratkaisuja kansalaisten jokapäiväisten ongelmien edessä. Keskeiset teemat ovat turvallisuus, liikenne, jätteenkeräys, leivän ja öljyn saanti. Nähtäväksi jää, kuinka nämä tavoitteet käytännössä edistyvät ja kuinka tämä 100 päivää käytännössä tulkitaan. On esitetty myös spekulaatiota siitä, ettei ohjelma voi aloittaa ennen kuin uusi parlamentti on aloittanut ja perustuslaki on olemassa. Joka tapauksessa, 100 päivää on aivan liian vähän tavoitteisiin, jotka onnistuessaan tulevat olemaan erittäin pitkäkestoisia. Mursin esittämät teemat ovat kansalle elintärkeitä ja siten helppo tapa saada kansalta suosiota. Kansa tulee kuitenkin vaatimaan myös tuloksia.

Myös vastavalitun hallituksen todellinen vaikutusvalta hahmottuu loppuvuoden aikana toiminnanalojen vastuujakojen kautta. Hallituksen on sanottu olevan ei-poliittinen ja se sisältää useita tuntemattomampia teknokraattinimiä. Hallitus sisältää kuitenkin myös Muslimiveljeskunnan jäseniä.

Hallitukseen valitut teknokraattinimitykset varsinkin talousasioiden osalta indikoivat vanhan talouspolitiikan jatkoa eikä suuria muutoksia ole odotettavissa lyhyellä aikavälillä.

Uusi hallitus luo myös osaltaan uskoa vakaammasta taloustilanteesta. Pelkästään uuden hallituksen ilmoituspäivänä osakekauppaa käytiin selvästi normaalia vilkkaammin. Egyptin vertailuindeksi (EGX30) päätyikin päivän päätteeksi 1,5% kasvuun, vuoden alusta kasvua on jo yli kolmannes. Samanlainen helpotuksen huokaus markkinoilla oli havaittavissa aiemmin kesäkuussa, kun presidentinvaalien tulos lopulta julkistettiin. Mursin nimityksestä markkinat ponkaisivatkin kuuden päivän voittoputkeen.

Hallituksessa on 35 ministeriä, pääministerinä Hesham Qandil, jolla on taustaa vesialalta entisenä kastelualan ministerinä. Talousasioiden kannalta keskeisiä ministereitä valittiin pikemminkin virkamiestaustalla kuin poliittisilla perusteilla, mikä edesauttaa nykyisen talouspolitiikan jatkumoa.

Valtiovarainministerinä jatkaa Momtaz El-Saeed, joka valittiin tehtävään vuoden 2011 joulukuussa. El- Saeedilla on pitkän linjan kokemus valtiovarainministeriöstä, jossa hän johti mm. ministeriön budjettiosastoa. Konservatiivisena byrokraatikkona tunnetun El-Saeedin johdossa suuria muutoksia VM:n toimintaan ei ole odotettavissa.

Investointiministerinä aloittaa Osama Saleh. Syyskuusta 2010 alkaen tehtävistä vastasi väliaikaisesti kauppa- ja teollisuusministeri. Salehin tausta on vapaa-alueiden ja investointien alalla, jossa hän on toiminut maa-omistuskiistojen ratkaisuissa. Yritysten toiminnan aloitus on keventynyt

huomattavasti, vielä vuonna 2007 yrityksen käynnistysprosessi kesti keskimääräisesti 19 päivää sisältäen 10 toimenpidettä, kun tällä hetkellä vastaavat luvut ovat seitsemän päivää ja kuusi toimenpidettä.

Teollisuus- ja ulkomaankauppaministerinä aloittaa Hatem Saleh. Salehilla on pitkäaikainen kokemus kansainväliset alan yritysten merkittävistä tehtävistä. Hän on myös poliittisesti aktiivinen sekä vaikuttaa edelleen maataloustuotteiden yrityksen johdossa.

Suunnittelun ja kansainvälisen yhteistyön ministeri on Ashraf El-Araby, joka tehnyt on käytännössä koko uransa kansallisessa suunnitteluinstituutissa. Hänen edeltäjällään (Fayza Abu El-Naga) oli paljon vaikutusvaltaa herättäen myös ristiriitoja (aloitteellinen useiden amerikkalaisten kansalaisjärjestöjen oikeudenkäynnissä, mikä nakersi Egyptin ja USA:n suhteita). El-Araby ei ole poliittisesti aktiivinen vaan pikemminkin pragmaattinen ekonomisti, joten hänelle odotetaankin hyviä edellytyksiä toimia tehtävässään.

Työministerinä aloittaa Khaled El- Azhar, entinen Muslimiveljeskunnan jäsen. El-Azhary on näkyvä henkilö Egyptin politiikassa, mm. lakkautetun parlamentin jäsenenä ja perustuslakineuvoston jäsenenä.

Öljyministerinä aloittaa Osama Kamal.

Turismiministerinä aloittaa Hismam Zazou, joka on monelle helpotus, sillä salkun pelättiin joutuvan islamistisen henkilön valtaan. Turismialalla on pelätty islamistisen maan johdon vaikuttavan länsimaalaisten turistien käytäntöihin rajoittamalla pukeutumista tai alkoholin käyttöä. Tästä ei kuitenkaan ole toistaiseksi ennusmerkkejä, päinvastoin mm. presidentti Mursi julisti Luxorissa käydessään turismin merkitystä ja lupasi maan olevan turvallinen ulkomaalaisille.

Kauppa- ja huoltoministerinä aloittaa Abu-Zeid Mohamed Abu-Zeid, joka korvaa tehtävässä aikaisemmin toimineen vasemmistosiiven ekonomistipoliitikon. Myös Abu-Zeid on taustaltaan melko tuntematon byrokraatti.

Taloudelliset ulkosuhteet

Edellä mainittu Egyptin alijäämäinen budjetti ja edelleen tästä koitunut velkataakka tuo suuria haasteita Egyptin nykyhallinnolle. Tästä johtuen Egyptille on elintärkeää ulkomaisten investointien ja sijoitusten kasvattaminen maassa. Elokuun alussa solmittiin kuuden öljy-yhtiön sekä ulkomaisten sijoittajien välillä merkittävä investointisopimus öljykenttien kehityksestä yhteisarvoltaan 3,5 mrd. USD.

Turismi on edelleen tärkeässä osassa maan taloudessa. Turistien määrä on noussut vuoden 2011 laskusta, vaikka onkin edelleen selvästi jäljessä vuoden 2010 tasosta. Egyptin tilastokeskuksen tilastojen mukaan turistien määrä kasvoi kesäkuussa 2012 16,1 % verrattuna aiemman vuoden kesäkuuhun nähden (850 000 ja 732 000 vastaavasti).

Vuonna 2010 kesäkuussa Egyptissä kävi noin miljoona turistia. Suurin osa tämän kesäkuun turisteista tuli Länsi- ja Itä-Euroopasta. Presidentti Mursi vieraili elokuussa Luxorissa toivottaen turistit sankoin joukoin tervetulleiksi Egyptiin luvaten turvallisuutta maassa. Turismin kasvuun on suunniteltu myös uusia investointeja. Esimerkiksi turismihankkeita 500 MUSD:n arvosta on suunnitteilla. Taustalla on joukko egyptiläisiä sijoittajia, jotka asuvat Yhdysvalloissa.

Tarkoitus on rakentaa uusia turismialueita 29 miljoonan neliökilometrin alueelle kuuteen rantakohteeseen Egyptissä. Lisäksi Ras Banaksen kohteeseen on kiinnostusta avata uusi lentokenttä, rahoitus (250 miljoonaa USD) tähän on vielä löydettävä. Elokuun alussa tapahtuneita iskuja Siinaissa on vielä vaikea arvioida turismin kannalta.

Keskuspankki on toimenpiteillään laskenut asteittain punnan arvoa vallankumouksen jälkeen myymällä ulkomaanvarantojaan pääomavirtojen puutteessa. Valuuttavarannot ovatkin pienentyneet huolestuttavasti, 36,0 mrd. USD:sta 15,1 mrd. USD:iin joulukuun 2010 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana.

Huhti-kesäkuun aikana varannot kasvoivat hieman, ennen kaikkea Saudi-Arabian 1 mrd. USD:n talletuksesta sekä Egyptin kultaomistusten arvonnousujen johdosta. Heinäkuussa varannot jälleen laskivat, pääasiallisesti Egyptin velkojen maksusuoritusten muodossa (1 mrd. USD joukkovelkakirjoina sekä n. 0,6 mrd. USD julkisena velkana) pudottaen varannot jo 14,4 mrd:iin. Verrattuna heinäkuun tilannetta joulukuun 2010 tasoon, varannot ovat heikentyneet 60 % vastaten enää vain alle kolmen kuukauden tuontimäärää. Keskuspankki on helpottanut pankkien sijoitusmahdollisuuksia alentamalla reservien vaatimusmäärää 14%:sta aina 10%:iin kahteen otteeseen alkuvuoden 2012 aikana.

Valuuttavarantojen romahdus tuo paineita Egyptin punnan arvon laskulle. Presidentti Mursi on myös todennut olevansa valmis tarvittaessa punnan devalvoinnille ulkomaankaupan piristykseksi.

USA on ylläpitänyt läheisiä suhteita Egyptiin myös Muslimiveljeskunnan valtaannousun jälkeen. Vuosittainen sotilasapu (1,3 mrd. USD) on kuitenkin ehdollinen mm. Israelin rauhansopimukseen.

Rikkaiden arabimaiden tuki on myös tärkeää Egyptille. Mursin ensimmäinen valtionvierailu kohdistuikin juuri Saudi-Arabiaan, joka lupasi maaliskuussa ohjata 3,75 mrd. USD Egyptin tukemiseen.

Egyptin ja Turkin taloudelliset suhteet ovat merkittävät. Turkin suurlähettiläs totesi elokuussa tavatessaan turismiministeriä sekä investointiministeriä odottavansa turkkilaisten sijoitusten kasvavan miljardin USD:n tasolle, vuoden 2012 loppuun mennessä investointien arvioitiin olevan 1,5 mrd.

USD:n tasolla. Suuria satojen miljoonien USD arvoisia investointeja on tehty, suurimpana yksittäisenä investointina Kairon lentokentän laajennushanke.

IMF:n kanssa sovittuun lainaerän maksatukseen tullee viivästyksiä (3,2 miljardia USD), IMF vaatii stabiilin tilan maassa sekä laajan poliittisen hyväksynnän lainalle. Tehtävä on haastava em. muutosvaiheiden ollessa käynnissä. IMF käy elokuussa neuvotteluja Egyptiin lainan ehdoista. IMF:n kanssa sovittu lainaerä onkin merkittävä tuomaan uskoa maan talouden kasvun edellytyksiin, mutta maksatus siirtynee vuoden 2013 puolelle. IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde tulee Egyptiin 22. elokuuta (jo toinen Egyptiin kohdistuva vierailu hänen vuoden kestäneellä toimikaudellaan kuvastaa myös Egyptin merkitystä IMF:lle). Alustavien tietojen mukaan vierailun aikana tullaan keskustelemaan mahdollisuudesta kasvattaa jo ennestään merkittävää lainaerää jopa 4,8 mrd. USD:iin. IMF:n lainaerällä on kuitekin selvästi tiukemmat ehdot (mm. laaja konsensus parlamentissa lainan taakse) kuin Qatarin kanssa sovitulla lainoilla ja sijoituksilla.

Näillä toimenpiteillä on myös toisiaan tukevat vaikutukset. Qatarin rahoituksella pyritään vaikuttamaan varsinkin maksutaseen alijäämäisyyteen kun taas IMF:n rahoituksella pyritään helpottamaan maan valtion budjetin alijäämäisyyttä. Presidentti Mursi on todennut esittelevänsä uuden taloudellisen ohjelmansa IMF:n lainaneuvottelujen yhteydessä.

Maailmanpankin kanssa sovittiin elokuun puolivälissä 200 MUSD lainasta pk-yrityksille. Lainalla katetaan 1600 hanketta erityisesti työvoimaintensiivisille aloille ympäri Egyptiä. Laina kuuluu osaan laajempaa ohjelmaa (3,8 mrd. USD) avustuksina ja lainoina, takaisinmaksuaikana 28 vuotta. Ohjelmalla pyritään luomaan 250 000 työpaikkaa kolmessa vuodessa, joista korvamerkittynä 60 % nuorille ja 25 % naisille. Lainamalli on herättänyt närää islamistien parlamentin jäsenien keskuudessa, sillä lainatapa on heidän mielestään islamin lakien vastaista. Joka tapauksessa IMF:n ja Maailmanpankin lainat tulevat todella tarpeeseen maan kehityksessä

Egyptin kansantalous

Bruttokansantuotteen kasvun oletetaan jatkuvan heikkona lähiaikana. BKT kasvoi reaalisesti vuonna 2012 5,2 % verrattuna ensimmäiseen neljännekseen vuonna 2011. Suurin taustatekijä oli kuitenkin käytännössä vuotta aikaisemman vertailuluvun poikkeuksellisen matala taso. Jos verrataan kolmea viimeistä neljännestä, kasvua on vain 1,8 %. Kaikessa talouden toiminnassa poliittinen epävarmuus on vaikuttanut negatiivisesti. Investointeja ei uskalleta aloittaa, ennen kuin stabiilimpi kasvuympäristö on olemassa. Varsinkin ulkomaisten sijoittajien kato markkinoilla on ollut selvästi havaittavissa. Häiriöt tuotantosektorilla sekä turismin lasku on vaikeuttanut vakavasti maan talouden kehitystä. Yksityiskulutus on kuitenkin pysynyt vakaana, mikä on tärkeimpiä tekijöitä BKT:n kasvulle tällä hetkellä.

Vaihtotaseen alijäämäisyys on kasvanut epävarmuuden aikana. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 2012 alijäämä oli n. 2,3 miljardia USD. Vaihtotase supistunee ja kääntynee ylijäämäiseksi 2015, jos vienti ja palvelut (erityisesti kasvaneiden turismitulojen muodossa) lähtevät liikkeelle toivotulla tasolla. Globaali talouskriisi, varsinkin euroalueella, vaikuttaa kuitenkin osaltaan negatiivisesti Egyptin vientiin ja Suezin kanavasta koituviin tuloihin. Yksi positiivinen tekijä vaihtotaseeseen on kesäkuussa solmittu Mostorod-puhdistamohanke arvoltaan 3,7 mrd. USD.

Maksutase oli alijäämäinen heinäkuu 2011-maaliskuu 2012 välisellä aikavälillä 11,2 mrd. USD, mikä on lähes tuplaantunut verrattaessa vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Kauppataseen alijäämäisyys kasvoi puolestaan 23,5 mrd. USD:iin (kasvua edellisvuodesta 13,5 %) lähinnä tuontitavaroiden suurempana kasvuna vientitavaroihin verrattuna. Palveluiden ylijäämä jatkoi laskuaan, suurimpina tekijöinä turistitulojen lasku 7,1 mrd. USD:iin (vrt. edellisvuoden 8,7 mrd. USD:iin). Suezin kanavan tulot toisaalta kasvoivat hieman edellisvuodesta (3,7:sta 3,9:iin mrd. USD). Lisäksi positiivisena tekijänä maksutaseen alijäämän jäämisestä pienemmäksi oli yksityisrahasiirtojen kasvu (pääosin rahalähetykset ulkomailta), jotka kasvoivat 12,8 miljardiin USD:iin edellisvuoden 8,9 mrd. USD:sta.

Arvopaperisijoitukset kasvoivat 4,6 mrd. USD:iin edellisvuoden vajaasta miljardista USD:sta, joka johtui pääosin ulkomaisten sijoittajien arvopaperin myynnistä erityisesti Egyptin valtionvekselien muodossa.

Kohonneesta vehnän hinnasta voi tulla merkittävä lisätekijä Egyptin tuontikuluihin, joka on maailman suurin vehnän ostaja tuoden maahan n. 10 miljoona tonnia viljaa vuodessa. Kuitenkin, Egyptin onneksi eräiden lähteiden mukaan Egypti tarvitsisi 20% vähemmän viljaa ensi vuonna ennätysmäisen kotimaisen sadon johdosta, josta riittänee varastoihin tammikuulle 2013 asti.

Egyptin korkotasoa nostettiin keskuspankin toimesta loppuvuodesta 2011 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008. Koronnostolla pyrittiin vaikuttamaan kannustamalla puntatalletuksiin. Keskuspankin rahapolitiikan ohjailua hankaloittaa myös poliittinen epävarmuus. Lisäksi keskuspankilla on haasteellinen tilanne edessään. Alempi korkotaso kannustaisi uusiin investointeihin, korkotason nosto puolestaan pitäisi punnan arvokkaampana ja inflaation kurissa. Egyptin punnan arvonlasku tuo ongelmia maan tuontitarpeille.

Väestön huima kasvu (alle kymmenessä vuodessa väkiluku kasvanut yli 20 miljoonalla, vuoden 2012 tilastotieto n. 84 miljoonaa) on luonut Egyptin työmarkkinoista erittäin haasteellisen, samanaikaisesti kun nuorien osuus väestöstä on kasvanut. Viimeisimmän tilastokeskuksen tiedon perusteella nuorten (18–29-vuotiaat) osuus oli n. 24,3 %, vastaten siis n. 20 miljoonaa potentiaalista työväestön edustajaa.

Valitettavasti hieman yli puolet (51,3 %) tästä valtavasta nuorisosta on työttömiä. Työttömyys on kasvanut erityisesti vallankumousjakson aikana eikä pelkästään vallankumouksen johdosta. Työttömyys onkin kasvanut lähes neljännekselle tänä aikana (tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyys nousi 12,6 %:iin vuoden 2012 toisella neljänneksellä). Naisten työttömyysaste on lähes kolminkertainen miehiin verrattuna. Erityisesti työttömyys on iskenyt nuoriin.

Tilastokeskuksen arvioiden mukaan jopa kahdeksan kymmenestä korkeakoulututkinnon saavuttaneesta nuoresta ei löydä töitä tällä hetkellä. Tämä on ollut yksi merkittävä tekijä myös koko vallankumouksen eskaloitumiseen, missä nuoret näyttivät merkittävää roolia. Turhautuminen purkaantui kaduille ja ellei työpaikkoja pystytä tuottamaan tälle valtavalle nuorisolle, tulemme näkemään vielä uusia protesteja nuorten toimesta.

kauppa