Egyptin talous takeltelee
Pitkällinen poliittinen epävarmuus on heikentänyt Egyptin taloutta. Turismi kärsii edelleen huomattavia tappioita, mutta Suezin kanavan liikenteestä saatavat tulot ovat kasvaneet.
Egyptin taloustilanne on päässyt heikoksi. Valuuttasiirrot ulkomaille jatkuvat edelleen, mutta ne ovat kuitenkin vähentyneet vallankumouksen alun kahdesta miljardista yhteen miljardiin kuukaudessa. Valuuttavarannot ovat huvenneet noin vuodessa yli 20 miljardilla USD ollen nyt noin 15 miljardia dollaria.
Turismi takkuaa, Suez porskuttaa
Turismi, joka on ollut yksi Egyptin vahvimmista valuuttatulolähteistä, kärsii edelleen huomattavia tappioita. Nyt julkaistujen lukujen perusteella turismi olisi kuitenkin hiukan nousussa, mutta vierailujen määrä jää kuitenkin kauas vallankumousta edeltäneistä luvuista.
Punaisen meren lomakohteet ovat olleet tappiolliset, sillä käyttöaste on ollut viime kautena vain noin 30 %. Turismi- ja antiikkiministeriöt ovat nyt alkaneet suunnitella uudelleen Kairon ja Assuanin välisiä Niilin risteilyjä, joita ei ole järjestetty 15 vuoteen. Maan turvallisuustilanne tulisi kuitenkin ensin saada kuntoon, sillä se on suurin syy turistivirtojen ehtymiseen.
Toinen merkittävä valuuttatulojen tukipilari on Suezin kanavan liikenteestä saatavat tulot, jotka ovat kasvaneet vuosi vuodelta – 2010 tulot olivat 4,763 miljardia dollaria ja viime vuonna 5,229 miljardia. Kassaa kasvattavat myös öljyn ja kaasun viennistä saatavat tulot.
Erimielisyyttä IMF:n lainasta
IMF:n mukaan Egyptin taloudessa on tapahtunut 1,8 %:n nousu viime vuodesta. Kuluvan vuoden talouskasvuksi ennustetaan 1,5 % ja ensi vuonna sen arvellaan olevan jo 3,3 %.
Egyptin 12 miljardin dollarin budjettivajeesta on suunniteltu katettavan noin neljännes eli 3 miljardia dollaria IMF:ltä neuvoteltavalla lainalla. Lainan saaminen on edellytys muiden luotto- ja apulupausten toteutumiselle, jotka kattaisivat budjettivajeesta suurimman osan.
Lähes vuoden neuvottelujen jälkeen Egypti ole vieläkään kyennyt pääsemään yhteisymmärrykseen IMF:n ehdoista lainasopimuksen allekirjoittamiseksi, vaikkakin neuvottelujen kerrotaan olevan loppusuoralla.
Kiistelty reformiohjelma ja ulkopuolinen tuki lainan takeena
3,2 miljardin dollarin lainan ehtona on muun muassa se, että Egyptin viranomaiset suostuvat hyväksymään talouden reformiohjelman. Toiseksi ehdoksi on kaavailtu, että asianmukaisesti neuvoteltu laina ja maan talousohjelma saa laajan poliittisen tuen sekä viranomaisten laillisen hyväksynnän.
Poliittiset vihamielisyydet sekä epäilyt erityisesti reformiohjelmiin ovat estäneet eri puolueiden hyväksynnän tuelle. Viime neuvotteluissa on kuitenkin tapahtunut jonkin verran edistystä ja sitoutumista Egyptin puolelta reformiohjelman tavoitteisiin. Lainapäätös on nyt suurelta osin egyptiläisten itsensä varassa.
IMF edellyttää 12 miljardin budjettivajeen kattamiseksi myös muita tukijoita. Saudi- Arabia on jo ilmoittanut 2,7 miljardin dollarin tuestaan, josta osa eli miljardi talletettaisiin Egyptin keskuspankkiin kuluvan huhtikuun loppuun mennessä.
Sotilasapua demokratiaprosessin vastineeksi
USA:n vuosittain korvamerkityn 1,3 miljardin dollarin sotilasavun jatkaminen on jälleen hyväksytty maaliskuussa 2012 kuluvalle budjettikaudelle. Hyväksyminen edellytti kuitenkin ehtoja, muun muassa demokratiakehityksen jatkuminen parlamentti- ja presidentinvaaleineen sekä pitäytyminen Israelin kanssa tehdyssä rauhansopimuksessa. Toisaalta avun epäämisellä tai lykkäämisellä olisi saatettu heikentää USAn omia suhteita Egyptiin ja muun muassa kauttakulkua Suezin kanavalla.
Talouselämän suuret haasteet
Kahden miljoonan vuosittainen väestönkasvu ja heikko vienti ovat yhä edelleen tekijöitä, jotka tulisi saada kuntoon talouselämän kohentamiseksi. Tuontitavaroiden verotuksen nostamisella pyritäänkin vauhdittamaan kotimaisen tuotannon menekkiä.
Viimeaikoina noin miljoonalla kasvanut työttömyys on nyt 12,7 %:n tasolla. Myös nuorisotyöttömyys on edelleen suurta, joskin Egypti on neuvotellut Maailman Pankin kanssa 200 miljoonan dollarin lainasta. Tavoitteena on rahoittaa nuorison työllistymistä työvoimavaltaisilla teollisuuden sektoreilla.
Ulkomaiset investoinnit pakenivat vallankumouksen myötä, ja viime vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua oli 70 %. Uusia investointeja ei ole odotettavissa ennen kuin vakaus ja ennustettavuus palaavat takaisin. Kuitenkin viime aikoina ainakin Italia ja Kiina ovat lähettäneet delegaationsa tutkimaan investointimahdollisuuksia.
Tukipolitiikan uudistaminen on kesken
Suunnitelmat tukien kohdistamisesta vain niitä tarvitseville eivät ole merkittävästi edenneet. Laajamittaisen tukijestelmän purkamiseen ei ole voitu tässä poliittisessa tilanteessa ja talousahdingossa puuttua. EIU:n mukaan kuitenkin suunniteltuihin talousreformeihin kuuluisi yhden prosentin GDP:sta suuruinen tukien leikkaaminen energian osalta tulevana budjettikautena 2012/2013.
Budjettivaikutus olisi lähinnä marginaalinen, mutta se voisi olla alku järjestelmän uudistamiselle. Asia on kuitenkin poliittisesti arkaluontoinen, sillä sähkön, kaasun, veden, polttoaineen ja leivän hinnoissa olevat tuet ovat suurimmalle kansanosalle elintärkeät. Valtion budjetista noin kolmannes menee perushyödykkeiden tukemiseen.
Epätietoisuus jatkuu
Maan luottoluokitus on toistaiseksi pysynyt ennallaan. Egyptin valtiovarainministeri sekä vielä vanhaa regiimiä oleva kansainvälisen yhteistyön ministeri vaikuttavat hyvin optimistisilta ja toistavat lähes päivittäin mediassa, että Egyptin talous tulee nousemaan, ja talouskasvu pääsee vauhtiin ensi vuonna.
Kuitenkin iso kysymysmerkki on vielä, mihin suuntaan ja miten 30.6.2012 mennessä tapahtuvaksi luvattu vallanvaihto tulee vaikuttamaan Egyptin talouteen.