Egyptin talous kriisin jälkeen

Egyptin hyvin vauhdissa ollut talouskasvu kääntyi laskuun 25.1. alkaneen kansannousun jälkeen.  Perinteinen ohjattu talous, jossa on sekä säännöstelyä että markkinataloutta ja vielä jäänteitä arabisosialismista, kaipaa nyt uudistamista. Toimitusministeriön poliittinen tahto on vielä arvoitus. Viranomaiset ovat keskittyneet kansan rauhoittamiseen. Siirtymäkaudeksi on ennustettu vähintään puoli vuotta. Egyptin talous on  riippuvainen ulkomaisista sijoittajista ja turismista puhumattakaan erityisen tärkeiden talousreformien toimeenpanosta ja niiden jatkuvuudesta.

Egyptin talous ennen kriisiä

Ennen kriisiä kansantalous jatkoi ripeää kasvuaan. Edellisen talouskriisin vaikutukset olivat lyhytaikaisia ja lieviä. Vuonna 2010 talous kasvoi 5,1 %, ja seuraavien kahden vuoden talouskasvuksi en-nustettiin noin kuusi prosenttia vuodessa. Egyptin talouden arvontuotosta noin 49 % syntyy palvelu-alalla, 38 % teollisuudesta sekä 13 % maataloudesta. Talouden tunnusluvut ovat sikäli epätarkkoja, että suuri osa taloudellisesta toiminnasta tapahtuu epävirallisesti. Harmaa talous käsittää joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 % Egyptin taloudesta. Työttömyys oli vuonna 2010 noin 9,7 %. Egyptin vahva talouskasvu ei juurikaan ole vaikuttanut tulonjakoon tai poistanut köyhyyttä. Väestönkasvu on noin 2 % vuodessa.

Egyptin inflaation huippu oli vuonna 2008, tällöin se oli noin 18,3 %. Inflaatio on laskenut sen jälkeen tasaisesti. Egyptin hintatasoon vaikuttavan öljynhinnan arvioidaan pysyvän korkeana lähitulevaisuu-dessa. Muiden hyödykkeiden hintojen arvioidaan pysyvän paikallaan. Uhkia kuluttajahinnoille asettavat tilapäiset hintapiikit esimerkiksi viljantuonnissa. Ennen kriisiä vuosien 2011–2015 inflaation arvioitiin pysyvän maltillisesti keskimäärin 8,5 %:ssa.

Egyptin kauppatase on ollut voimakkaasti alijäämäinen. Vuonna 2010 kauppataseen alijäämän arvi-oidaan olleen noin 25 miljardia dollaria. Vientitulojen arvioitiin kasvavan tasaisesti kysynnän kasvaessa, tuonnin kasvaessa samassa tahdissa kauppataseen arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Viennissä tärkeitä artikkeleita ovat öljytuotteet, tekstiilit, rakennusmateriaalit, huonekalut sekä puutavara- ja nahkatuotteet. Egyptin viennistä 87 % suuntautuu kuuteen Euroopan maahan. Tämä on herättänyt tarpeen vientimarkkinoiden monipuolistamiseen. Egypti suuntasi vientiponnisteluja niin Aasian, Afrikan kuin keski- ja itä-Euroopan maiden suuntaan. Egyptin julkilausuttuna tavoitteena oli kaksinkertaistaa teollisuustuotteiden vienti neljän vuoden sisällä.

Egyptin suurimmat vientimaat ovat USA, Italia, UK, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Intia ja vientituot-teet raakaöljy ja öljytuotteet, puuvilla, tekstiilit, metallituotteet ja kemialliset aineet. Egyptin suurimmat tuontimaat ovat USA, Sveitsi, Saksa, Kiina ja UK ja tuontituotteet koneet ja laitteet, elintarvikkeet, ke-mialliset aineet ja polttoaineet.

Palvelutaseen arvioidaan olleen vuonna 2010 noin 12,9 miljardia dollaria ylijäämäinen. Palvelutaseen ylijäämän uskottiin vielä kasvavan turismin lisääntymisen sekä maailmankaupan kasvun vuoksi, mikä kasvattaisi myös Suezin kanavan tuloja. Kun taseeseen laskettiin Suezin kanavan tulot (n. 5 mrd. USD), mittava ulkomainen lahja-apu (n. 2.2. mrd USD) sekä ulkomailla asuvien egyptiläisten rahalä-hetykset (9.7 mrd USD), vaihtotase oli lievästi ylijäämäinen.

Talousreformit etenevät, joskin hitaasti

Valtiontalous oli vahvasti alijäämäinen. Alijäämä on ollut noin 8 % luokkaa viimeisen vuosikymmenen. Valtion oli tarkoitus pienentää alijäämää noin 3,5 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Alijäämää ovat kas-vattaneet mm. infrastruktuurin kehittämiseen keskittyneet elvytyspaketit 2000-luvun lopulla. Tällä het-kellä valtionvelka on noin 81 % bruttokansantulosta. Alijäämää on rahoitettu pääosin kotimaisella ve-lalla.

Egyptin pääomamarkkinat ovat olleet alueensa kehittyneimpiä. Egypti oli sijalla 81. (2009: 70.) kan-sainvälisessä kilpailukykyindeksissä. Keväällä 2010 julkaistussa kilpailukykyraportissa ”Green Egypt: A Vision for Tomorrow” nähtiin maan suurimmiksi haasteiksi makrotalouden epävakaisuus, työvoiman heikko hyödyntäminen, koulutuksen puute ja sen huono laatu. Afrikan kehityspankin mukaan Egyptin liiketoimintaympäristö on parantunut huomattavasti. AfDB:n mukaan maan etuja ovat vapaa ja vakaa valuutanvaihtojärjestelmä, inflaationhallinta, tariffien ja verojen yksinkertaistaminen, pankkien ja va-kuutusyhtiöiden yksityistäminen, byrokratian virtaviivaistaminen sekä avoimuus yksityisille investoin-neille infrastruktuurin osalta. Maailmanpankin ”Doing Business” –listauksessa Egyptiä kiitetään uudis-tusten ripeästä tekemisestä.

Egypti on diversifioinut ja hiljalleen purkanut valtiojohtoista talouttaan. Valtionyhtiöiden yksityistäminen kuitenkin hidastui keväällä 2010. Samaan aikaan ryhdyttiin soveltamaan public-private partnershipejä julkisten hankkeiden toteuttamiseen. Tulevista eli suunnitelluista lainsäädäntöhankkeista mainittakoon helpotukset asuntolainoituksen saamiselle. Lainsäädännön muutoksen ennustettiin tuplaavan asuntolainojen määrän seuraavien kahden vuoden aikana. Tämän otaksuttiin antavan rakennusalalle suuren piristysruiskeen. Jää kuitenkin nähtäväksi riippuen uuden hallinnon toimenpiteistä.

Valtion laajamittaisten elintarvikkeiden, sähkön, kaasun, veden ja polttoaineen tukiaisjärjestelmien vähittäistä purkamista on suunniteltu pitkään, mutta kysymys on poliittisesti arkaluontoinen. Tukijärjestelmän purkaminen on aloitettu energiaintensiivisiltä teollisuudenaloilta, kuten lasi-, lannoite- ja sementtiteollisuudelta. Vuosina 2008–2009 tukijärjestelmä vastasi kolmanneksesta valtion menoista.

Kriisin jälkeen

Egyptin hyvin vauhdissa ollut lähes kuuden prosentin talouskasvu kääntyi laskuun 25.1. alkaneen kansannousun jälkeen. Talouskasvu hidastui 3,5 – 4 prosenttiin. Toimitusministeriötä johtava pää-ministeri Shafiq on optimistinen ja kertoi taloustilanteen olevan vakaa perustuen maan kasvukauden varantoihin. Kolmen pahimman kriisiviikon aikana maan teollisuus pysähtyi. Koulut, pankit ja suurin osa kaupoistakin ovat olleet suljettuina. Osakemarkkinat ovat myös olleet kiinni 27.1. alkaen, mutta niiden mahdollisesta avaamisesta jälleen 20.2.2011 on ilmoitettu mediassa . Egyptin punnan arvo on laskenut ennen näkemättömän alhaiselle tasolle sen ollessa 5,8 USdollariin nähden, laskua 2,4 pro-senttia. Inflaatio on noussut 11,4 prosenttiin. Erittäin lupaavasti kasvanut turismi pysähtyi täysin, kun matkailijat pakenivat Egyptin kriisitilannetta. Varmana tulolähteenä pidetyn Suezin kanavan tulot laskivat lähes kahdella prosentilla.

Kansan mielenkiinto kohdistui vain yhteen asiaan – saada presidentti Mubarak eroamaan ja yhtäjaksoisesti 30 vuotta jatkunut poikkeustila loppumaan. Varapresidentti ilmoitti Mubarakin eronneen. Poikkeustila on edelleen voimassa. Valta siirtyi armeijan ylimmälle neuvostolle, joka pian tämän jäl-keen ilmoitti hajottaneensa parlamentin ja kumonneensa perustuslain. Lisäksi se ilmoitti, että maalle perustetaan komitea laatimaan uutta perustuslakia.

Egyptin perinteinen ohjattu talous, jossa on sekä säännöstelyä että markkinataloutta ja jäänteitä arabisosialismista, kaipaa edelleen uudistamista. Toimitusministeriön poliittinen tahto on vielä arvoitus. Viranomaiset ovat keskittyneet kansan rauhoittamiseen. Hallituksen ensimmäiset toimet olivat virka-miesten palkkojen ja eläkkeiden korotukset 15 prosentilla 1.4.2011 alkaen. Vuosibudjetissa se mer-kitsee 5,6 miljardin egyptin punnan aukkoa. Irtisanomiset on kielletty. Islamilaisten asioiden ministeri ilmoitti yhden miljoonan punnan avustuksesta niille, joihin kriisi on pahimmin vaikuttanut kuten opiske-lijat, sairaat ja vanhukset. Egyptin suuresta yli 80 miljoonan asukkaan markkina-alueesta vain viitisen prosenttia on rikkaita, ja noin neljäsosa keskiluokkaa, joten käytännössä avustettavia on paljon.

Egyptin sekasorto maksaa maalle noin USD 310 miljoonaa päivässä Credit Agricole pankin tiedon mukaan. Tähän sisältyy noin 1,6 % pudotus Suezin kanavasta saatuihin tuloihin tammikuusta alkaen. Kansalaiset jatkavat mielenosoituksia iskulausein perustuen juuri palkkojen alhaisuuteen ja elinkus-tannusten nousuun. Myös EU-maiden investoinnit ovat kärsineet lakoista ja protesteista, jotka vaativat nykyisten tuotantolaitosten johdon erottamista. Erityisesti julkisten laitosten (ml poliisit) työntekijät ovat alkaneet vaatia palkankorotuksia. Saadakseen kriisin loppumaan sotilaallinen neuvosto on useaan otteeseen kehottanut kansaa palaamaan normaaliin elämään ja työpaikoilleen. Neuvoston pu-heenjohtaja marsalkka Tantawi on korostanut perustarpeiden täyttämistä vallitsevan taloustilanteen ja resurssien puitteissa.

Pankkien auettua niiden ulkopuolella nähtiin pitkät jonot kansalaisten nostaessa säästöjään. Automaateille myös jonotettiin, sillä niistä voitiin nostaa noin 3,5 miljoonan eläkeläisen sähköisellä kortilla eläkkeitä, jotka jäivät maksamatta kriisin vuoksi.

Talousnäkymistä

Egyptin talouden perusta on vielä terve. Edellytyksenä talouden pääsemiseksi jaloilleen on nyt olosuhteiden normalisoituminen, mikä ei tapahdu ihan hetkessä kuten ei demokratian, uuden perustuslain ja vaalien toteuttamisen prosessikaan. Siirtymäkaudeksi on ennustettu vähintään puoli vuotta. Sen jälkeenkin Egyptin talous on edelleen riippuvainen ulkomaisista sijoittajista ja turismista puhumattakaan erityisen tärkeiden talousreformien toimeenpanosta ja niiden jatkuvuudesta.

EU ja USA ovat tarjonneet rakentavaa taloudellista apuaan ja tukeaan kansalaisyhteiskunnalle sekä siirtymäprosessin kehitykseen. Nämä lupaukset perustuvat lähinnä entisiin olemassa oleviin talous-paketteihin. EU on korostanut tukevansa maan demokratisoitumisprosessia. USA on toivonut ja sa-nonut avustavansa Egyptin kehittymistä jopa alueen mallimaaksi asti demokratiassa.

Suomen kauppa Egyptiin on perinteisesti ollut ylijäämäistä. Matkailu Suomesta Egyptiin on tasoittanut tilannetta. Nyt turismi tältä keväältä on mitä ilmeisimmin ohi. Elinkeinoministeri Pekkarisen ja liikemiesvaltuuskunnan vierailu Egyptiin 5.-8.2.2011 peruuntui myös kriisitilanteen vuoksi.