Egypti turvautumassa IMF:n tukipakettiin
Egypti ja IMF ovat päättäneet virkamiestason keskustelut 12 miljardin dollarin lainaohjelmasta. Sopimus vaatii vielä sekä IMF:n johtokunnan että Egyptin parlamentin hyväksymisen lähiviikkojen aikana. IMF:n ehtona hyväksymiselle on 6 miljardin lisärahoituksen löytyminen. Egypti odottaa Persianlahden maiden tukea rahoitusaukon paikkaamiseksi. Ohjelma edellyttäisi Egyptiltä vapaampaa valuuttakurssipolitiikkaa, energia- ja muiden tukien leikkaamista sekä menojen karsimista. Vyön kiristäminen jo valmiiksi vaikeassa taloustilanteessa saattaa lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä lyhyellä aikavälillä.
Egyptin taloustilanne on jatkunut kevään ja kesän yli vaikeana. Valuuttavarannot ovat pysytelleet sitkeästi aiemmassa 16 miljardin dollarin tuntumassa rahoittajilta tulleesta mittavasta avusta huolimatta. Egypti on saanut 11,5 miljardia dollaria rahoitusta pelkästään viimeisen 10 kuukauden aikana, josta 35% lahja-apuna. Avusta suuri osa kuluu velkavelvoitteisiin: esimerkiksi yksin heinäkuussa kului yli 2 miljardia dollaria velanmaksuun. Ramadanin ja kuuman kesän aiheuttama perinteinen piikki energiankulutuksessa on vaikeuttanut tilannetta entisestään.
Maaliskuinen devalvaatio ei yksin riittänyt valuuttatilanteen parantamiseen, mutta sen vaikutus näkyi silti inflaatiopaineena. Inflaatio lähentelee 15 prosentin rajaa, ja vaikutus on näkynyt egyptiläisten arjessa perushyödykkeiden kallistumisena. Samanaikaisesti mustan pörssin valuuttakauppa rehottaa hallituksen toimista huolimatta, ja ero virallisen ja mustan pörssin kurssien välillä on kasvanut 40 prosenttiin.
Talouskriisin juurisyyt ovat pysyneet muuttumattomina, vaikka kauppataseen suuri alijäämä onkin laskenut hieman valuuttakontrollien ja uusien kauppasäädösten vähennettyä tuontia. Turistien määrä oli toukokuussa laskenut 50% edellisvuoteen verrattuna. Valuuttakurssipolitiikasta johtuvilla vaikeuksilla kotiuttaa voittoja on negatiivinen vaikutus ulkomaisten investointien kasvuun. Suezin kanavasta saadut tulot eivät ole kansainvälisen kaupan vaikeuksista johtuen juurikaan lisääntyneet 8 miljardia dollaria maksaneesta kanavan laajennuksesta huolimatta. Talouden ahdinko on pakottanut presidentti Sisin hallinnon yhä vaikeampiin ratkaisuihin kansainvälisen rahoituksen varmistamiseksi.
Egypti ja IMF ovat päässeet virkamiestason keskusteluissa alustavaan sopimukseen 12 miljardin dollarin lainaohjelmasta. Laina maksetaan Egyptille kuudessa erässä kolmen vuoden aikana. Ensimmäinen 2,5 miljardin erä voidaan maksaa heti, kun sopimus on allekirjoitettu. Sopimus vaatii vielä sekä IMF:n johtokunnan että Egyptin parlamentin hyväksymisen. IMF:n ehtona hyväksymiselle on 6 miljardin dollarin lisärahoituksen löytyminen. Egypti odottaa etenkin Persianlahden maiden tukea rahoitusaukon paikkaamiseksi. Egyptillä on lisäksi edelleen saamatta 3 miljardin lainaerä Maailmanpankilta, sekä 1,5 miljardin erä Afrikan kehityspankilta. Maailmanpankin lainaehtona on suunnitellun arvonlisäverolain hyväksyminen parlamentissa. ALV-laki ja IMF-ohjelma yleisemmin ovat herättäneet parlamentissa kiihkeää keskustelua.
Ohjelma edellyttää Egyptiltä konkreettisia uudistuksia julkisen talouden rakenteiden reformoimiseksi. Yli viidenneksen valtionbudjetista vievien hintatukien leikkaamista jatketaan asteittain, verotuspohjaa parannetaan, ja julkisen velan tason on tarkoitus laskea 88 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2018–2019 mennessä (nykyisellään 98%). Inflaatio on tarkoitus laskea alle 10 prosentin. Ohjelmaan kuuluu myös toimia säästökuurin sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Lainaohjelman muoto (Extended Fund Facility, EFF) edellyttää Egyptiltä raportointia reformien etenemisestä lainaerien saamisen ehtona.
Ohjelmaan sitoutuminen tarkoittaa egyptiläisten näkökulmasta vyön kiristämistä lyhyellä aikavälillä. Etenkin leikkaukset energian ja muiden perushyödykkeiden hintatukiin, sekä julkisen sektorin koon pienentäminen tulevat aiheuttamaan tyytymättömyyttä egyptiläisissä. Leijonanosan valtionbudjetista vieviin hintatukiin sekä kuusimiljoonaiseksi paisuneen julkisen sektorin palkkoihin koskeminen on välttämätöntä julkisen talouden saattamiseksi kestävälle pohjalle, mutta Egyptin hallitus joutuu samalla tasapainoilemaan jo valmiiksi vaikeassa taloustilanteessa elävien egyptiläisten tuen säilyttämiseksi.
IMF-ohjelmaan liittyvästä prosessista odotetaankin vaikeaa. Kun jo pelkästään ALV-laista käyty keskustelu on osoittautunut hitaaksi parlamentissa, on riskinä tarvittavien uudistusten vesittyminen sosiaalisen paineen alla.
Markkinat ovat joka tapauksessa reagoineet uutisiin positiivisesti. IMF-ohjelmaan sitoutuminen parantaisi Egyptin asemaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, mikä loisi edellytyksiä vähittäiselle valuuttatilanteen tasapainottumiselle.
Jukka Välimaa
Kirjoittaja työskentelee ulkoasiainsihteerinä Suomen suurlähetystössä Kairossa.