Doing Business 2016: Marokko paransi sijoitustaan
Maailmanpankin Doing Business 2016 -vertailussa Marokko sijoittui 75. sijalle, parantaen sijoitustaan viisi sijaa viime vuoteen nähden. MENA-maista Marokko oli 6. paras, muista Pohjois-Afrikan maista Tunisia (74.) oli juuri Marokon edellä, Egypti (131.) ja Algeria (163.) jäivät selvästi taakse.
Maailmanpankki kehui MENA-maiden parantunutta tulosta alueen epävakaisista oloista huolimatta. Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Marokko toteuttivat MENA-maista eniten liiketoimintaympäristöä parantavia reformeja. Marokon hyvästä sijoituksesta huolimatta Doing Business 2016 -vertailun tulos on herättänyt myös kritiikkiä, koska maan liiketoimintaympäristössä nähdään vielä monia ongelmia. Useita uudistuksia on kuitenkin jo valmisteilla.
Maailmanpankin vuosittaisessa liiketoimintaympäristöä kuvaavassa Doing Business 2016 -vertailussa Marokko ylsi 75. sijalle 189 maan joukosta. Viime vuonna Marokon sijoitus oli 71., mutta Maailman-pankki oli muokannut arviointitapaa niin, että uuden laskutavan mukaan Marokon viime vuoden sijoitus oli 80. Marokon pääministerin mukaan suunta on oikea: viimeisen neljän vuoden aikana Marokko on parantanut sijoitustaan paremmuusjärjestyksessä 19. sijaa. Marokon pääministerin Abdelilah Ben-kiranen mukaan parannukset ovat CNEA:n (Comité national de l'environnement des affaires) ansiota ja niilläkin osa-alueilla, joissa Marokko ei ole parantanut sijoitustaan, on parannussuunnitelma kehit-teillä.
Maailmanpankin asiantuntijoiden mukaan tärkeämpää kuin seurata oman maan sijoitusta vuodesta toiseen, on vertailla sitä muiden saman alueen maiden kanssa. MENA-alueen maista Marokko oli 6. Sen edellä oli Yhdistyneet arabiemiirikunnat (31.), Bahrain (65.), Qatar (68.), Oman (70.) ja Tunisia (74.). Muista MENA-maista Marokon takana oli mm. Jordania (113.), Egypti (131.) ja Algeria (163.).
Päätöksenteon läpinäkyvyys on MENA-maissa maailmanlaajuisesti huonoimmalla tasolla vertailun mukaan, kun taas sillä osa-alueella Marokko erottuu edukseen. Marokko saikin 22.10.2015 Maail-manpankilta toisen 200 miljoonan dollarin lainan Second Transparency and Accountability Develop-ment Policy Loan (Hakama II). Ensimmäisen vastaavan lainan se sai kaksi vuotta aikaisemmin, vuonna 2013.
Maailmanpankin mukaan MENA-maiden alueen epävakaisuudesta huolimatta sen liiketoimintaympä-ristönreformit ovat parantuneet viime vuoteen verrattuna. Alueen muutokset ovat kuitenkin maailman-laajuista keskiarvoa pienemmät, ja esimerkiksi yritysten lainan saaminen on vaikeampaa MENA-alueella kuin missään muualla maailmassa.
Marokko ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat olivat alueen aktiivisimmat reformien tekijät, kumpikin teki neljä liiketoimintaympäristöreformia. Marokon ensimmäinen reformi oli yrityksen perustamista helpot-tava (sijoitus 43.). Marokko poisti vaiheen, jossa uuden yrityksen täytyi ilmoittautua työministerille. Toinen reformi oli kiinteistön rekisteröimisvaiheessa (76.), jossa se lisäsi sähköistä kommunikointia eri veroviranomaisten välillä. Kolmas reformi oli veron maksamisessa (62.), Marokko helpotti verojen il-moittamista ja maksamista sähköisesti. Neljäs reformi oli sähkön saatavuus (55.), Marokko nopeutti hinta-arvioprosessia kiinteistölle, jotta sähkösopimus saadaan tehtyä nopeammin. Toisaalta Marokko toteutti myös yhden reformin, joka heikentää liiketoimintaympäristöä. Rakennusluvan saamisesta on tehty vaikeampaa muuttaen järjestelmään niin, että arkkitehtien täytyy lähettää rakennuslupapyyntö sekä sähköisesti että kirjallisesti. Marokon sijoitus rakennusluvan saamisessa (29.) oli silti hyvä ver-rattuna muihin vertailun maihin.
Marokon sijoituksessa on vielä parannettavaa seuraavilla osa-alueilla: lainan saaminen (109.), vä-hemmistösijoittajien suojelu (105.) ja kansainvälinen kaupankäynti (102.). Marokon heikoin sijoitus oli konkurssitilan selvittämisessä (130.), jossa sijoitus ei muuttunut viime vuoteen nähden.
Wassini Arrassan, marokkolaispankki Capital Gestion Groupin pääekonomisti, arvioi Marokon tehneen jo paljon hyviä uudistuksia oikeaan suuntaan, mutta sen tulee kaksinkertaistaa uudistusten määrä, jotta se nousee haluamalleen tasolle. Toisaalta Arrassan muistuttaa myös, etteivät raportin luvut anna kokonaiskuvaa totuudesta. Niihin pitäisi liittää makrotaloudelliset indikaattorit kuten kauppatase ja ulkomaan investointivirta, joiden molempien tulokset ovat Marokossa erittäin positiiviset.
Marokkolaisessa lehdistössä kritisoitiin tulosten tulkittavuutta. Pääministerin positiivinen uutisointi ai-heesta nähtiin lukujen valikoivana tulkintana. Lisäksi muistutettiin, että edistysaskeleet Doing Business -vertailussa eivät kerro koko totuutta. Käytännössä yritykset joutuvat kohtaamaan useita ongelmia. Yksi toistuva ongelma on esimerkiksi yksityisen kaupan maksutapahtumien viive. Viive on niin pitkä, että se heijastuu koko kaupankäyntiketjussa, aiheuttaen ongelmia erityisesti mikro- ja pk-yrityksille.