Desertec Industrial Initiative -aurinkoenergiahankeesta sovittu Saksassa

Saksassa on sovittu Pohjois-Afrikkaan aurinkovoimaloita rakentavan yrityskoalition perustamisesta. Hankkeen tavoite on tuottaa 15 prosenttia Euroopan energiatarpeesta vuoteen 2050 mennessä. Teknologia ja valmius rakentaa voimalat ja jakeluverkko on olemassa, mutta energiariippuvuus epävakaasta Pohjois-Afrikasta huolettaa.

Münchenissä sovittiin maanantaina 13.7.2009 Desertec Industrial Initiative (DII) -yrityksen perustamisesta. DII on kunnianhimoinen hanke rakentaa aurinkovoimaloita Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Münchener Rück, Siemens, ABB, E.On, RWE, Deutsche Bank ja muita suuryrityksiä osallistuvat 40 vuoden ajalle suunniteltuun 400 miljardin euron investointiin. Tavoitteena on tuottaa hiilineutraalia ja kilpailukykyisen hintaista energiaa, jolla katetaan 15 prosenttia Euroopan ja suuri osa MENA-alueen sähkönkulutuksesta.

Aurinkovoimaloita on tarkoitus rakentaa 350 miljardilla eurolla. Lisäksi on määrä käyttää 50 miljardia euroa tarvittavaan sähkökaapeliverkoon. Teknologia kustannustehokkaaseen aurinkoenergian keräämiseen ja voimansiirtoon on hankkeen edustajien mukaan jo pidemmän aikaa ollut olemassa. RWE-yhtiön tutkimusjohtaja Frank-Detlef Draken mukaan aurinkosähkön hinta on nykyisellään noin 18-19 senttiä / kilowattitunti, mutta suurten yksiköiden myötä on mahdollisuus päästä kilpailukykyiseen alle 10 sentin hintaan.

Desertec-säätiön mukaan koko maailman vuosittainen energiatarve (18 000 TWh) voidaan kattaa varustamalla 0,3 prosenttia maailman aavikoista aurinkovoimaloilla. "Maapallon aavikoille säteilee kuudessa tunnissa koko vuoden globaalin energiatarpeen verran aurinkoenergiaa", sanoo Saksan Rooman klubin presidentti ja Desertecin hallituksen jäsen Max Schön.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään tulevaan investointiin vaikuttavat taloudelliset, poliittiset, tekniset ja ekologiset tekijät. Lokakuun loppuun mennessä perustettavan DIIPlanungsgesellschaftin (hankkeen suunnittelusta vastaava yhdistys) tarkoituksena on seuraavan kolmen vuoden aikana tutkia ja raportoida investoijille mahdollisuuksista ja riskeistä. Tutkimustyöhön on varattu vuosittainen 1,8 miljoonaa euroa.

Saksalaisessa lehdistössä pidetään juuri poliittisen kehyksen selvittämistä erityisen tärkeänä osana hankkeen valmistelua. Süddeutsche Zeitungin mukaan paikallisen väestön näkökulman huomioiminen on tärkeää koko hankkeen menestyksen kannalta. Frankfurter Allgemeine Zeitung pitää koko hankkeen toteutumista epävarmana ja kehottaa odottamaan 3 vuoden kuluttua julkaistavia DII-Planungsgesellschaftin tuloksia.

Hankkeen toimijat

Desertec Industrial Initiativeen liittyneistä yrityksistä Siemens haluaa tulevaisuudessa profiloitua ympäristöteknologiajätiksi ja aikoo lähteä hankkeeseen mukaan rakentamaan ja kehittämään tarvittavaa tekniikkaa. ABB:lla on valmius ja halu rakentaa sähkönsiirtoon tarvittava korkeajännitteinen tasavirtainen kaapeliverkko.

E.On ja RWE haluavat osallistua energiakonserneina, Münchener Rück ja Deutsche Bank rahoittajina. Süddeutsche Zeitungin mukaan maailman suurin vakuutusyhtiö Münchener Rück otti DII:n perustamiskokouksessa 13.7. yrityskoalition vetäjäroolin. Muut DII:n perustajayhtiöt ovat ABENGOA Solar, Cevital, HSH Nordbank, MAN Solar Millennium, M+W Zander ja SCHOTT Solar.

Suuryritysten lisäksi myös laaja kirjo järjestöjä ja instituutteja tukee Deserteciä. Desertec-hanke on jatkoa TREC-verkostolle (Trans-Mediterranean Renewable Energy Co-operative), jonka perustivat vuonna 2003 Rooman klubi, Jordanian kansallinen energiatutkimuskeskus (NERC) ja Hampurin ilmastonsuojelusäätiö (HFK). Myös Greenpeace tukee hanketta.

Eurosolar-järjestön presidentti Hermann Scheer puolestaan kritisoi hanketta jyrkästi. Hän pitää Pohjois-Afrikasta kuljetettavaa sähköä kalliina vaihtoehtona Euroopassa tuotetulle aurinkoenergialle. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva omavarainen energiantuotanto mahdollistaisi hänen mukaansa eurooppalaisen tuotannon hajauttamisen pieniin yksiköihin. Hermann Scheer on SPD:n liittopäiväedustaja ja Saksassa luotettu aurinkoenergia-asiantuntija.

Aavikkosähköhankkeen vaikutusvaltaisiin tukijoihin kuuluuvat Jordanian prinssi Hassan bin Talal, Saksan entinen Ympäristöministeri ja UNEP:in entinen pääjohtaja Klaus Töpfer sekä Maailman ilmastotutkimusohjelman entinen johtaja Hartmut Grassl. Desertec-projekti kuitenkin henkilöityy ennen kaikkea 72 vuotiaaseen aurinkoenergiatutkijaan ja -vaikuttajaan Gerhard Kniesiin.

Teknologiasta

Aurinkosähköä on tarkoitus kerätä CSTP-järjestelmän (concentrating solar thermal power) avulla. CSTP-voimala heijastaa suurella määrällä peilejä auringonsäteilyä ja kerää lämpöenergiaa. Kuumuus höyrystää paineen pyörittämään sähköä tuottavia turbiinimoottoreita. Tätä teknologiaa ei pidä sekoittaa vanhempaan aurinkopaneeliteknologiaan. Joissakin malleissa tosin käytetään CSTP-järjestelmän kanssa erityisiä korkeaa kuumuutta kestäviä paneeleja höyryturbiinin sijaan.

Aurinkosähköä pystytään CSTP-voimalan avulla tuottamaan myös öisin. Päivällä kuumuutta varastoidaan sulatettuihin mineraaleihin, joilla auringon laskettua saadaan pidettyä sähkögeneraattorit käynnissä.

Voimansiirto Pohjois Afrikasta Eurooppaan on nykyisillä suurjännitekaapeleilla epätehokasta. Uuden voimaverkon rakentaminen on keskeinen osa Desertec-hanketta. Nykyisten vaihtovirtaa käyttävien HVAC-kaapeleiden (High Voltage Alternating Current) rinnalle on tarkoitus rakentaa pitkien matkojen siirtoja varten HVDC-tasavirtakaapeliverkko (High Voltage Direct Current). Tämän verkon avulla pystyttäisiin 3000 kilometrin voimansiirtoon kohtuullisella noin 10 prosentin energiahävikillä, johon on laskettu myös muunto vaihtovirrasta tasavirtaan.

Argumentteja puolesta ja vastaan

Pohjois-Afrikan aurinkoenergian tuomista Eurooppaan on aiemmin pidetty utooppisena hankkeena, johon tarvittavaa teknologiaa ei ole kehitetty. Energian keräämisen korkea hinta, säilyttämisen mahdottomuus ja tehoton pitkän matkan voimansiirto ovat olleet hankkeen toteutumisen esteet.

Nyt nämä vaikeudet ovat ainakin hankkeen puolustajien mukaan ylitetty. Uusilla CSTP-voimaloilla ja HVDC-verkolla täysin päästöttömästä aavikkosähköstä tulee massatuotannon myötä vain hieman fossiilisen energian nykyhintaa kalliimpaa. Hankkeen kannattajien mukaan julkisen sektorin tulisi tukea aavik3 koenergiaa ennen massatuotannon saavuttamista, jotta myöhemmin kalliiksi käyvistä ja saastuttavista fossiilisista energiavoimaloista päästään eroon.

Hanketta kritisoivien argumentit ovat viime kuukausien aikana muuttuneet edellä kuvailluista. Kritiikki on saanut paljon protektionistisia sävyjä. Suuria investointeja uusiutuvaan energiaan toivotaan vain Saksaan kasvattamaan maan kansantaloutta. Pohjois-Afrikkaa pidetään liian rauhattomana alueena tämän luokan investointeihin.

Näihin argumentteihin vastaa Rooman klubin varapääjohtaja ja viime kauden MEP Anders Wijkman: "Aurinkovoiman Eurooppaan tuomisen tukeminen johtaisi väistämättä investointien ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymiseen MENA-maissa. Tämä puolestaan auttaisi uusien työpaikkojen ja sitä kautta poliittisen vakauden luomisessa."

Riippuvuus arabimaista huolettaa monia energia-asiantuntijoita. "Euroopan tulee tuottaa sähkönsä Euroopassa", Vattenfall-johtaja Lars Josefson kommentoi hanketta. Desertecin puolustajien mukaan pohjoisafrikkalainen sähkö päinvastoin vakauttaisi energiamarkkinoita, sillä tämä toisi yhden elementin lisää eurooppalaisen energiapolitiikan hajautettuun laajaan kirjoon.