Demokraattien elvytyspaketti läpi edustajainhuoneessa

Kuva: Rusty Darbonne, Flickr.com, Creative Commons Edustajainhuone hyväksyi keskiviikkona 28. tammikuuta 819 miljardin dollarin elvytyspaketin. Päätös oli odotettu, koska lakialoitteen valmistelu on tapahtunut lähes puhtaasti kongressin demokraattienemmistön ja presidentti Obaman hallinnon yhteistyönä.

Paketin käsittely jatkuu senaatissa tällä viikolla, ja sen lopullista hyväksymistä pidetään todennäköisenä helmikuun puoliväliin mennessä.

Edustajainhuoneen hyväksymään versioon sisältyy "Buy American"-säädöksiä, joiden mukaan elvytyspakettiin sisältyviä varoja ei saa käyttää mihinkään sellaisiin julkisiin rakennushankkeisiin, joissa käyttettävä rauta ja teräs ei ole tuotettu Yhdysvalloissa. On vielä epäselvää, päätyvätkö nämä määräykset lopulliseen lakitekstiin.

Republikaanit elvystyspakettia vastaan

Edustajainhuone hyväksyi keskiviikkona 28.1. laajan elvytyspaketin nimeltään "American Recovery and Reinvestment Act of 2009". Päätös oli odotettu, koska lakialoitteen valmistelu on tapahtunut lähes puhtaasti kongressin demokraattienemmistön ja presidentti Obaman hallinnon yhteistyönä. Hankkeen demokraattivetoisuutta kuvaa hyvin keskiviikon äänestystulos: yksikään edustajainhuoneen republikaani ei äänestänyt elvytyspaketin puolesta. Demokraattien keskuudessa 244 edustajaa äänesti puolesta ja 11 edustajaa vastaan.

Elvytyspaketin edistyminen on otettu markkinoilla vastaan pääosin myönteisesti. Samalla itse äänestystulosta on pidetty lievänä takaiskuna Obamalle, joka on voimakkaasti korostanut pyrkimystään puoluerajat ylittävään yhteistyöhön. Mikäli elvytyspaketin taakse ei myöhemmissäkään vaiheessa saada republikaaneja, tilanteesta aiheutuu demokraateille myös suuri vastuu: jos paketin ei katsota johtavan konkreettisiin tuloksiin, demokraatit saavat ehkä tuntea seuraukset nahoissaan vuoden 2010 kongressivaaleissa.

Julkisen kulutuksen nostoa, verohelpotuksia

Edustajainhuoneen hyväksymä kokonaisuus on suuruudeltaan 819 miljardia dollaria. Summa jakautuu karkeasti ottaen seuraavasti: Veronkevennyksiin 275 miljardia (ml. tuloverotus, ensiasunnon ostajat, koulutuskustannusten verovähennys), koulutukseen 141 miljardia, terveydenhuoltoon 112 miljardia (etenkin Medicaid-ohjelma), sosiaaliturvaan ja työvoimapolitiikkaan 102 miljardia, julkisiin infrastruktuuri-investointeihin 90 miljardia (ml. tie- ja liikenneinfrastruktuuri, julkisen liikenteen kehittäminen, ympäristöhankkeet) sekä energiainvestointeihin 58 miljardia (ml. voimansiirtoverkon kehittäminen, uusiutuva energia, asuntojen energiatehokkuus).

Varojen käytön seurantaa varten on tarkoitus luoda yksityiskohtainen, julkinen seurantamekanismi. Tähän kuuluu mm. web-sivusto, jonka avulla kansalaisille pyritään antamaan mahdollisuus seurata ja kommentoida elvytysrahojen käyttöä eri kohteisiin.

Paketti on jo ehtinyt herättää myös kritiikkiä. Yhdysvalloissa merkittäviä jakolinjoja kulkee voimakasta velkaelvytystä tukevien ja markkinavetoisempaa lähestymistapaa puoltavien välillä. Parin viime viikon aikana Washingtonissa on ryhdytty myös uudelleen keskustelemaan siitä, tulisiko painopistettä sittenkin siirtää enemmän pankkien luototukseen ja "roskapankkijärjestelyihin".

Osa kriitikoista vaatii elvytyslain käsittelyaikataulun hidastamista: kyseessä ovat niin suuret summat, että hankkeella ei kerta kaikkiaan ole varaa mennä pieleen. Yritykset ovat kritisoineet elvytyspaketin voimakasta painottumista julkiseen kulutukseen ja rakennushankkeisiin, verohelpotusten sijaan.

Protektionismia Buy American -säädöksillä?

Sekä ulkomailla että eräiden liike-elämän järjestöjen keskuudessa on reagoitu varsin voimakkaasti lakitekstin "Buy American" -säädöksiin. Lakiluonnoksen mukaan elvytyspakettiin sisältyviä varoja ei saa käyttää mihinkään sellaisiin julkisiin rakennushankkeisiin, joissa käytettävä rauta ja teräs ei ole tuotettu Yhdysvalloissa.

Julkisilla rakennushankkeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ns. "Buy American Act:in" mukaista määritelmää, joka sisältää mm. lentokentät, rautatiet, tiet, tunnelit, sillat, satamat, padot, kanavat ja vastaavat laajat infrastruktuurihankkeet.

Tekstiin sisältyy Buy American -säädösten osalta porsaanreikiä, jotka mahdollistavat ulkomailta tehtävät hankinnat useissa tapauksissa. Näin esimerkiksi silloin kun kotimaasta tehtävä hankinta ei syystä tai toisesta olisi "yleisen edun mukainen" tai jos kotimaasta tehtävät ostot nostaisivat hankkeen kokonaiskustannuksia yli 25 prosenttia.

Säädösten protektionistinen luonne on kuitenkin periaatteelliselta kannalta huolestuttava, etenkin tilanteessa, jossa halutaan kaikin keinoin välttää talouskriisin eskaloituminen protektionistiseksi kierteeksi eri maissa. Vähintäänkin ne antavat kyseenalaisen esimerkin muille elvytyspaketteja suunnitteleville maille.

Kanada, joka myy NAFTA-vapaakauppa-alueen puitteissa 40 prosenttia teräksestään Yhdysvaltoihin, aikoo nostaa asian esiin pääministeri Harperin ja Obaman tapaamisessa 19 helmikuuta. EU on toistaiseksi pidättäytynyt voimakkaista kannanotoista, koska kyseessä on kuitenkin ainoastaan lakitekstin luonnos eikä lopullinen, hyväksytty laki. Komissio on kuitenkin tehnyt selväksi, että mikäli ko. säädökset päätyvät lopulliseen lakiin, "EU ei tule seuraamaan tilannetta vierestä". Kolmas merkittävä teräksen tuottaja, Kiina, ei tätä kirjoitettaessa ollut vielä ottanut kantaa asiaan.

Senaatti valmistelee omaa versiotaan elvytyspaketista, edustajainhuoneen hyväksymän version rinnalla. Senaatin käsittelyn odotetaan painottuvan 2.2.2009 alkavalle viikolle, ja lopullinen päätös lain hyväksymisestä tehtäisiin kongressissa 9.2.2009 alkavalla viikolla. Tällä hetkellä senaatin käsittelyssä olevassa versiossa ei ole "Buy American" -tyyppisiä ehtoja, mutta on olemassa merkittävä riski, että lopulliseen versioon sellaisia kuitenkin tulee. On myös arveltu, että senaatin käsittelyssä pakettiin tullaan leipomaan lisää energiaan ja erityisesti uusiutuvaan energiaan liittyviä elementtejä.

Washingtonissa pidetään edelleen todennäköisenä, että elvytyspaketti saadaan lopullisesti hyväksyttyä helmikuun puoliväliin mennessä.

 Kuva: Rusty Darbonne, Flickr.com, Creative Commons