Dansk Industrin (DI) vuosikokous; "Mission Possible"
Tanskan teollisuus näkee suurimpana haasteena työvoimapulan.
Tanskan teollisuusliiton vuosikokoukset ovat vauhdikkaita tapahtumia. Viime vuoden teemana oli "We are all Winners", millä kannustettiin yrittäjyyttä ja luotiin voittajuuteen tähtäävää tanskalaista pärjäävyyttä globalisoituvassa maailmassa.
Tämän vuoden kokous 26. syyskuuta oli iskostanut teemaksi "Mission Possible". Sen keskeinen sanoma oli, että Tanskan hyvinvointia vaarantaa työvoimapula. Työttömyys on 4,5 prosenttia ja työllisyys 77 prosenttia. Väestö ikääntyy ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen tulevaisuudessa vaatii lisääntyvää työllisyyttä kun verojakaan ei voida enää korottaa.
Teollisuusjärjestön vastaus on, että työaikaa tulee lisätä 37 viikkotunnista 39:ään. Tämä jo yksin vastaisi 160 000 työpaikkaa. Tähän työntekijäjärjestön LO:n vastaus oli "pötypuhetta" ja viitattiin siihen, että tällä hetkellä 800 000 henkilöä tekee pätkätöitä ja että jo nyt 850 000 henkilöä tekee yli 39 tuntista työviikkoa yksityisellä sektorilla. Tanskassa vapaa-ajalla on merkittävä arvo, joten työaikaa on vaikea lisätä. Teollisuus ja hallitus näkevät työvoiman lisäämisen keinoksi muun muassa siirtolaisväestön paremman työllistämisen. Näistä vain vajaa 50 prosenttia ovat työllistettyjä. Huomattava pula on jo esimerkiksi lehdenjakajista. Pääministeri Fogh Rasmussenin viesti oli, että mikä tahansa työ tulee hyväksyä riippumatta koulutustasosta, sillä kaikki työ lisää kansakunnan hyvinvointia.
Työvoimaa etsitään lähiauleilta
Työvoiman saamiseksi DI on ryhtynyt suoraan markkinointiin Skånessa ja Pohjois-Saksan puolella, joissa on merkittävästi tanskaa puhuvaa tai ymmärtävää väestöä. Lisäksi Tanskan työvoimaviranomaiset ovat julkistaneet 13 kohdan ohjelman työvoiman saamiseksi muilta lähialueilta, lähinnä uusien EU-maiden piiristä. Toisaalta Tanska ei ole avannut Suomen tapaan näille työmarkkinoitaan ennen vuotta 2009. Sosialidemokraattien edustajan näkemyksen mukaan tästä aikamäärästä on pidettävä kiinni ja varmistettava, että työllisyyden mahdollisuudet Tanskassa tulee ensin täysin hyödyntää. Työvoimaa voidaan kuitenkin hankkia ulkomailta, mutta tällöin tulee varmistua siitä, että työntekijät saavat samat edut kuin tanskalaiset.
DI:n puheenjohtaja summasi vuosikokouksessa teollisuuden tavoitteita seuraavasti:
Mission Possiblen tavoitteena on yhä kilpailukykyisempi hyvinvointi Tanska. Työvoiman lisäämisen ohella tarvitaan myös tehokkaampaa julkista sektoria, mikä vastaa 53 prosenttia GDP:stä. Kaikkea ei tule julkisella sektorilla tehdä itse, vaan monia toimintoja voidaan ulkoistaa.
Teollisuuden mielestä veroja voidaan vähentää vaarantamatta hyvinvointiyhteiskuntaa. Tutkimusta ja kehitystä tulee tehostaa ja käden taitoja parantaa. Samoin koulutusta tulee edistää nostamalla opettajien koulutustasoa ja sitä tietä opettajien arvostusta.
Teollisuuden huolena on myös pilakuvakriisin seurauksena huonontunut Tanskan maine. Sen hoitamiseksi tanskalaisten tulee panostaa muiden maiden kielien ja kulttuurien opintoihin ja ennen kaikkea perehtyä muslimien maailmaan.
EU:lta odotetaan määrätietoisuutta ja perustuslaillista sopimusta sekä ilmastopolitiikan kehittämistä. Globaaleihin ongelmiin tulee löytää globaaliset ratkaisut. Protektionismi on väärä suunta. Tanskan tavoitteena on olla kilpailukyvyn kärjessä vuoteen 2010 mennessä. WTO:n ratkaisut näyttävät siirtyvän hamaan tulevaisuuteen, summasi DI:n puheenjohtaja Henning Dyremose kansainvälisen osuuden.
Pääministerin mukaan talous on vaarassa hiipua työvoimapulan takia
Pääministeri Anders Fogh Rasmussen näki teollisuuden tavoin, että Tanskan talous on vaarassa hiipua työvoimapulan takia ja yhtyi työvoimapoliittisiin ratkaisuihin pitäen "Mission Possiblen" tavoitteita toteuttamiskelpoisina. Hän muistutti, että verojäädytyksestä on pidetty ja pidetään kiinni, mikä luo ennustettavuutta ja lisää investointihalukkuutta. Työttömyys on alhaisinta 30 vuoteen. Valtiontalouden ylijäämää ei kuitenkaan voida ohjata sosiaalisiin parannuksiin, vaan se tulee käyttää 500 miljardin kruunun julkisen velan hoitoon. Tanskan öljy- ja kaasuvarat eivät ole ikuisia, hän muistutti.
Globalisaation haasteina Tanskan osalta hän kuvasi työvoiman riittävyyden turvaamista hallituksen 13 kohdan ohjelman mukaisesti. Hän painotti myös koulutuksen mukaan lukien ammatillisten käsityötaitojen tehostamisen merkitystä sekä yliopistokoulutuksen tehostamista. Tutkimukseen ja kehitykseen tulee suunnata lisävaroja. Tässä Tanska on jäljessä. Julkisen sektorin tehoa tulee parantaa suorituspalkkauksella. Samoin julkisen ja yksityisen sektorien yhteistyötä tulee tehostaa.
Teollisuuden ja pääministerin näkemykset olivat pitkälti samansuuntaisia muutoin, paitsi että verotuksen keventämiseen pääministeri ei nähnyt mahdollisuuksia.
Todettakoon, että pääministeri Fogh Rasmussenin viime vuoden kokouksessa esittelemät rakenneuudistukset kuntien osalta, globaalisaation haasteiden kohtaamista koskeva strategia ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen tähtäävät uudistussuunnitelmat ovat edenneet toteuttamisvaiheeseen joskin hitaaseen, paitsi kuntauudistuksessa, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Hallituksen metodina on ollut katsoa eteenpäin ja luoda tulevaisuuden ratkaisujen perustaa laajapohjaisten komissioiden työn pohjalta. Näitä ovat olleet rakennekomissio (kuntauudistus), hyvinvointikomissio ja globalisaationeuvosto.
Tanskalla ei ole nykyisenä aikana mennyt koskaan paremmin kuin nyt. Hyvinvointivaltion turvaaminen tulevaisuudessa on "Mission Possible" pääministerinkin mukaan.
Vuosikokouksen kevennyksenä osallistujia haastateltiin ihannehahmosta. Selvästi suurin osa teollisuusjohtajista äänesti Peppi Pitkätossua perusteina ennakkoluulottomuus, epäsovinnaisuus ja innovatiiviset ratkaisut.
Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina