Covid19-tartuntatilanne Tanskassa pysynyt matalla tasolla laajoista avaamistoimista huolimatta

Covid19-tartuntatilanne Tanskassa pysynyt matalla tasolla laajoista avaamistoimista huolimatta

Laajoista avaamistoimista huolimatta Tanskan koronatartunnat ovat hyvin matalla tasolla. Tanska keskittyy nyt pitkäjänteiseen ja kestävään COVID19-hallintaan, joka vaikuttaa väestön arkielämään mahdollisimman vähän. 

Avaamistoimista huolimatta Tanskan koronatartunnat ovat hyvin matalla tasolla. Terveysviraston tuoreen tilannekatsauksen mukaan uusi tartuntoja todetaan hyvin vähän, sairaalahoitoon joutuu hyvin vähän potilaita ja menehtyneiden määrä on hyvin pieni. Tarttuvuusluku on kuitenkin noussut jonkin verran, ja on vakautunut n. 1,0:aan. Tätä ei kuitenkaan pidetä huolestuttava vaan tartuntatilanteen katsotaan olevan hyvin hallinnassa ja tilanne on huomattavasti parempi kuin esim. toukokuun alussa, eikä ei mitään merkkejä siitä, että tilanne olisi muuttumassa, laajoista avaamistoimista huolimatta. 

Tartuntatautivirasto Statens Serumsinstitut (SSI) ilmoitti 12.6., että luopuu termin tarttuvuusluku käytöstä, koska sitä pidetään harhaanjohtavana. Jatkossa Tanskassa käytetään käsitettä kontaktiluku (kontakttal), joka kuvaa paremmin sitä, miten moneen kontaktiin yksi tartunnan saanut keskimäärin siirtää viruksen. Lisätietoa: SSI:n epidemologinen trendiraportti 11.6 (tanskaksi).

Tanskassa oli 18.6. sairaalahoidossa 38 koronapotilasta, joista 6 tehohoidossa. Koronavirukseen on menehtynyt 600 henkilöä. Vahvistettuja tartuntoja on yhteensä 12 344, tervehtyneitä 12 242. Lähes 700.000 tanskalaista on koronatestattu. Tartuntojen määrä on yhä suurin pääkaupunkiseudulla. Terveysviranomaisten tekemän arvion mukaan Tanskassa on yhteensä 1260 tehohoito/hengityspaikkaa. Koronakriisin ollessa pahimmillaankaan huhtikuun alussa ei oltu lähelläkään tätä kipurajaa. Enimmillään Tanskassa oli tehohoidossa 2.4 153 henkilöä. Käytössä oli siten vain noin joka kymmenes tehohoitopaikka. 

Pitkäjänteinen ja kestävä Covid19-hallinta

Tanska keskittyy nyt pitkäjänteiseen ja kestävään Covid19-hallintaan, joka vaikuttaa väestön arkielämään ja viihtymiseen sekä henkiseen hyvinvointiin mahdollisimman vähän. Koronakevään aika tehdyt rajoitukset ovat olleet tehokkaita. Ei kuitenkaan ole mahdollista antaa yksiselitteistä arviota siitä, millä toimilla on ollut suurin vaikutus, tai niiden vaikutusta toisiinsa. Kriisinhoidosta saatuja kokemuksia tulee nyt hyödyntää, terveysvirasto Sundhedsstyrelsen toteaa. Sen sijaan, että yhteiskunnan toimintaa rajoitetaan, tulee jatkossa keskittyä tartuntojen ehkäisyyn ja rajoittamiseen. Tehostettua hygieniaa ja muita ns. hyviä tapoja (kotiin jääminen sairaana jne.) on tärkeää jatkaa. 

Tartuntojen seurantaa pyritään siten entisestään tehostamaan. Kaikkiin tartunnan saaneisiin ollaan jatkossa henkilökohtaisesti yhteydessä puhelimitse, tartuntaketjujen löytämisen varmistamiseksi. Toukokuun puolenvälin jälkeen tartuntojen jäljittämistä tekevä korona hotline on ollut yhteydessä n. 130 tartunnan saaneeseen, se vastaa noin 10 % kaikista tartunnan saaneista tänä aikana. Tätä lukua pyritään nyt nostamaan.

Terveysviranomaisen arvion mukaan Tanskalla on hyvät edellytykset pitää epidemia hallinnassa nykyisillä hygieniaa, turvavälejä ja tartuntojen löytämistä sekä sairaiden eristämistä koskevilla toimenpiteillä, siten että toinen epidemia-aalto voidaan ennaltaehkäistä ajoissa, ja ilman tarvetta uusille, huomattaville rajoituksille. 

Exit-toimia on nopeutettu

Tanska aloitti yhteiskunnan avaamisen koulujen alaluokkien ja päivähoidon avaamisella 15.4. Ensimmäistä vaihetta laajennettiin nopeasti elinkeinoelämän ja opposition vaatimuksesta koskemaan mm. kampaamoja ja muita pienyrityksiä. Tanskan hallitus esitteli kolmivaiheisen exit-suunnitelman 7.5. Miltei heti tämän suunnitelman julkistamisen jälkeen elinkeinoelämä ja oppositio vaativat exit-toimien nopeuttamista ja jo kahden viikon päästä ns. kolmannen vaiheen avaamistoimia aikaistettiin kahdella viikolla. Hallitus ilmoitti 6.6., että uimahallit ja sisäliikuntakeskukset, jotka oli tarkoitus avata vasta neljännessä vaiheessa elokuussa, saavatkin avata ovensa jo 8.6. Lisäksi pääkaupunkiseudun julkisen sektorin työntekijät, joiden piti alun perin olla etätöissä elokuuhun saakka, saavat palata työpaikoilleen jo 15.6. 

Kokoontumisrajoitusten osalta ilmoitettiin 8.6., että rajoituksia on tarkoitus lieventää niin, että 8.6. alkaen rajoitus koskee yli 50 henkilön kokoontumisia, 8.7. alkaen yli 100 henkilön kokoontumisia ja 8.8. alkaen yli 200 henkilön kokoontumisia. Yli 500 henkilön kokoontumiskielto on voimassa ainakin 31.8. saakka. Poliisilla on yhä valtuudet sulkea julkisia paikkoja, joihin kerääntyy liikaa ihmisiä. Jäljellä olevat muut rajoitukset koskevat baareja ja yökerhoja sekä tiettyjä opintolaitoksia (mm. yliopistot), joiden on määrä avautua neljännessä vaiheessa elokuussa. 

Rajojen asteittainen ja varova avaaminen alkoi 15.6. kun saksalaiset, norjalaiset ja islantilaiset matkailijat pääsivät matkustamaan Tanskaan, jos heillä on vähintään 5 vuorokauden pituinen majoitusvaraus. 25.5. mahdollistettiin liikematkailu ja laajennettiin maahantulon perusteltuja syitä.

Hallitus otti 18.6 kantaa rajojen avaamiseen 18.6. Rajoja aiotaan avata 27.6 alkaen. Lisätietoa: Tanska avaa rajoja 27.6. alkaen EU:n, Schengen-alueen ja UK:n osalta.

Talouden elpymistä vahvistetaan tukemalla kotimaista kulusta ja vientiä

Hallituksen tarkoituksena on ennen kesälomia julkistaa talouden elvytyssuunnitelma, jolla tähdätään maan ilmastotavoitteita tukeviin vihreisiin investointeihin. Hallitus käy parlamenttipuolueiden kanssa parhaillaan neuvotteluja tästä suunnitelmasta ja yksityiskohtia on hiljalleen tullut julkisuuteen. Hallituksen nimittämä talousviisaiden ryhmä ehdotti kotimaisen kulutuksen tukemiseksi lomalain muutoksesta vuoksi jäädytettyjen lomarahojen ulosmaksamista. Hallitus tuleekin esittämään jäädytettyjen lomarahojen ulosmaksamista kahden viikon ajalta, yhteensä 40 mrd DKK edestä. 

Valtiovarainministeriö ilmoitti 11.6. perustavansa valtiollisen rahaston, jonka tarkoituksena on varmistaa suurten yhteiskunnalle keskeisten yritysten pääomapohja. Rahaston on tarkoitus myöntää pääomarahoitusta yrityksille, joiden talouden katsotaan olevan muutoin kestävällä pohjalla mutta joihin koronalla on ollut vakavia vaikutuksia ja joilla korona-tilanteesta johtuen on vaikeuksia saada markkinaehtoista pääomaa (investor of last resort). Rahaston suuruus on 10 mrd DKK (1,3 mrd eur). Valtiovarainministeriön tiedote (tanskaksi). 

Jo aiemmin on ilmoitettu vienninedistämispanostuksista, sekä laina- ja vakuusjärjestelyistä. Lisäksi hallitus on parlamenttipuolueiden kanssa sopinut erilaisista investointitukiohjelmista (mm. koskien julkisten vuokra-asuntojen ja asuinalueiden kunnostamista ja muita kunnallisia investointeja) sekä esitellyt energia, teollisuus- ja jätesektorin ilmastosuunnitelman, jonka tarkoituksena on edistää vihreää kasvua. 

Hallitus sopi 5.6. työmarkkinaosapuolten kanssa voimassa olevien talouden koronatukipakettien ja palkkakompensaatiojärjestelyn jatkamisesta 29.8.2020 saakka. 

Hallituksen koronatoimilla vahva tuki, vaikka prosessia arvostellaan

Nyt kun koronakriisin ensimmäinen vaihe olla oli, käydään poliittista keskustelua siitä, olivatko koronarajoitukset perusteltuja vai ei, pohjautuivatko ne asiantuntia-arvioihin vai ei, ja olivatko ne riittäviä vai liiallisia. Kun rajoitustoimia asetettiin, pääministeri viittasi toistuvasti asiantuntijoiden suosituksiin, vaikka jälkikäteen on käynyt ilmi, että päätökset olivat selvästi poliittisia. On keskusteltu myös siitä, onko hallitus antanut terveysviranomaisille poliittista ohjausta ja oliko terveysviranomaisten ja hallituksen välillä näkemyseroja. 

Myös huomattavien lainsäädäntömuutosten käsittely erittäin tiukalla aikataululla on aiheuttanut arvostelua etenkin asiantuntijoiden keskuudessa. Parlamenttipuolueiden enemmistö on vaatinut koronakriisin käsittelystä riippumatonta selvitystä, ja Folketinget asettanut parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan selvitystä. Nähtäväksi jää, milloin tämä selvitysryhmä voi työnsä aloittaa, ja millä mandaatilla. 

Pääministeri vastasi parlamentin kyselytunnilla 9.6. toistuvasti näihin kysymyksiin, ja totesi, että koronakriisin alkaessa ei ollut aikaa tavallisiin prosesseihin. Hallituksen toimintaa ohjasi varovaisuusperiaate ja kaikki päätökset olivat viime kädessä poliittisia, pääministeri totesi.

Vaikka prosessista kiistellään, Tanskassa valitsee kuitenkin laaja yhteisymmärrys siitä, että rajoitukset olivat tarpeellisia, eikä kukaan tosissaan kyseenalaista pääministerin ja hallituksen valitsemaa varovaista ja turvallisuuskeskeistä toimintatapaa. 

 

Teksti: Katja Luopajärvi