Cleantech-ala on vahvoilla Ranskassa
Ranska nähdään cleantechin osalta houkuttelevana ja monimuotoisena markkina-alueena. Vuoden 2015 energiasiirtymälain toimeenpano luo vakaan ja innovaatioita tukevan toimintaympäristön. Alan avainsektori on tällä hetkellä uusiutuva energia, ja siihen liittyen erityisesti energiatehokkuus ja vihreä liikenne (eco-mobilité, ml. sähköautot). Nousussa olevia sektoreita ovat energian varastointi (erit. vetyteknologia), maatalouteen liittyvää teknologia (agritech) ja kiertotalous. Suomi on ranskalaisten silmissä cleantech-alan edelläkävijä, ja suomalaisyritysten kannattaakin hyödyntää tätä hyvää mainetta.
Sektorikatsaus keväällä 2017
Ranskan cleantech-alan yritysten järjestö Les Eco-entreprises de France (Pexe), alan mediayhtiö GreenUnivers ja konsulttiyhtiö EY julkaisivat 30.3.2017(Linkki toiselle web-sivustolle.) Ranskan cleantech-alan näkymiä selvittävän vuosittaisen raportin (GreenUnivers & EY: Panorama des cleantech en France en 2017).(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Ranska on vahvasti sitoutunut COP21-ilmastotavoitteisiin ja haluaa aidosti siirtyä vihreään teknologiaan. Suomi on ranskalaisten silmissä alan edelläkävijä. Tätä hyvää mainetta kannattaa suomalaisyritystenkin hyödyntää selvittämällä liiketoimintamahdollisuuksia Ranskassa.
Houkutteleva ja monimuotoinen cleantechin markkina-alue
Raportissa Ranska nähdään houkuttelevana ja monimuotoisena cleantechin markkina-alueena. Vuoden 2015 elokuussa voimaan tullut energiasiirtymälaki tarjoaa vakaan ja innovaatioita tukevan toimintaympäristön, tavoitteena vihreä kasvu. Keskeistä laissa on korkea tavoitetaso erityisesti uusituvan energian osalta, tavoitteena 32 % osuus kokonaisenergiakulutuksesta ja 40 % sähkön tuotannosta vuonna 2030. Lain toimeenpano alkoi syksyllä 2016 julkaistun monivuotisen toimintaohjelman myötä (Programmation pluriannuelle de l'énergie, PPE, 2016-2023). Ohjelman puitteissa on asetettu numeerisia tavoitteita uusiutuvan energian tuotannon eri muodoille, kokonaistavoitteena 50 % lisäys sähkön ja lämmön uusiutuvassa tuotannossa vuoteen 2023 mennessä. PPE asettaa myös tavoitteita puhtaan liikenteen kehittämisen osalta, ja myös energiatehokkuus ja kiertotalous ovat lainsäädännön olennaisia elementtejä.
Kansallisen tason rinnalla myös Ranskan alueet ovat aktivoituneet, ja osin asettaneet jopa korkeammat tavoitteet uusituvan energian ja energiatehokkuuden osalta kuin kansallinen lainsäädäntö edellyttää.
Ympäristöinvestointien rahoituksen osalta Ranskan valtio julkaisi tammikuussa 2017 ensimmäiset valtiolliset green bond -velkakirjat, ja myös esim. energiayhtiö Engien vihreät velkakirjat ovat viime aikoina herättäneet paljon kiinnostusta. Ranskalaiset cleantech-alan startupit keräsivät yli 900 miljoonaa euroa pääomaa vuonna 2016. Ranskalla on myös vakaa asema uusiutuvan energian investointikohteena (#2 Euroopassa Saksan jälkeen v. 2016).
Ranskassa toimii n. 12.000 cleantech-alan yritystä. Näistä suurin osa on mukana yhdessä 116 cleantechiin liittyvässä klusterissa. Noin puolet näistä klustereista toimii kansallisella tasolla, loput alueellisella tasolla.
Ranskan cleantech-alan avainsektoreina nähdään tällä hetkellä uusiutuva energia yleisesti ottaen, ja siihen liittyen energiatehokkuus ja vihreä liikenne (eco-mobilité, ml. sähköautot). Nousussa olevia sektoreita ovat energian varastointi (erit. vetyteknologia), maatalouteen liittyvää teknologia (agritech) sekä kiertotalous.
Yksittäisten sektoreiden osalta todettiin seuraavia kehitystrendejä:
Aurinkovoima: Aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta on 5,2 % ja kapasiteettia nostetaan kahden merkittävän tarjouskilpailun myötä (v. 2017-2019). Vahvana trendinä on lainsäädännön muutosten myötä omavaraisuuteen liittyvä teknologia.
Tuulivoima (maalla): Vuonna 2016 rakennettiin ennätysmäärä uusia voimaloita (45 % kapasiteettilisäys). Asteittainen sopeutuminen markkinaolosuhteisiin on alkanut.
Tuulivoima (merellä): Vuonna 2016 julkistettiin kolmas, uudistettu tarjouskilpailu kiinteistä offshore-voimaloista v. 2011-2014 julkistettujen lisäksi. Kelluvien voimaloiden osalta neljä ranskalaista hanketta on valittu ja sähköntuotannon on määrä alkaa v. 2020.
Aaltovoima: Haasteista huolimatta Ranska pyrkii alan teknologiajohtajaksi ja ensimmäiset varsinaiset julkiset kilpailutukset ovat tulossa vuoden 2017 aikana.
Sähköverkot: Digitaalisuus on vahvasti tulossa. Reaaliaikaisen sähkönkulutuksen mittaamisen myötä smart grid ja smart building -ajattelu kehittyvät, myös lukuisten startupien kautta.
Energiatehokkuus: Energiasiirtymälaki tavoittelee 20 % vähennystä energian kulutuksessa vuonna 2030 verrattuna vuoteen 2012. Potentiaalia nähdään erityisesti teollisuudessa, joka alhaisen energian hinnan vuoksi ei ole tähän mennessä merkittävästi panostanut energiatehokkuuteen. Uutena elementtinä keskisuurilta yrityksiltä edellytetään energiatehokkuusarviointia, tämän vaikutuksia ei vielä tiedetä. Datakeskusten energiatehokkuus puhuttaa.
Liikkuvuus ja sähköautot: Ranska on ohittanut Norjan sähköautojen myynnissä ja on nyt Euroopan merkittävin markkina. Latausverkostoa kehitetään erityisesti alueellisella tasolla. "Viimeisen kilometrin" liikkuvuus puhuttaa.
Energian varastointi: Vetyteknologia kehittyy ja siihen investoidaan. Sovellukset liittyvät etenkin sähköiseen liikkuvuuteen ja rakennuksiin. Erityisesti alueellisella tasolla pilotoidaan erilaisia hankkeita.
Agritech: Keskeisinä trendeinä nähdään kaupunkiviljely, vaihtoehtoiset proteiinilähteet (hyönteiset), innovatiivinen tuotanto (ml. robotit) ja big datan hyödyntäminen.
Alan merkittävimmät yleistrendit vuonna 2017 liittyvät etenkin seuraaviin näkökulmiin:
Rahoituksen osalta tapahtuva kehitys: Vihreät bondit ja uudet, vihreään teknologiaan panostavat rahastot osoittavat, että energiasiirtymään on vahva usko. Toisaalta myös tämä sektori kärsii yleisestä epävarmuudesta maailmanmarkkinoilla (erit. kehitys Yhdysvalloissa). Myös epävarmuudet liittyen uusiutuvan energian tukiaisiin, erityisesti tuulivoiman osalta, vaikuttavat investointeihin.
Panostus uusiutuvaan energiaan merellä (tuulivoima ja aaltovoima): Ranskassa on tulossa kilpailutukseen merkittäviä kelluvia tuulivoimahankkeita sekä myös uuden sukupolven aaltovoimahankkeita.
Uusien liiketoimintamallien kehittyminen, erityisesti liikenteessä (mobility-ajattelu) ja energian varastoinnissa.
Ranskan ulkopuolella nähdään lupaavina markkinoina mm. Chile, Filippiinit ja Pohjois-Afrikka.
Nicola Linderz
Kirjoittaja on Suomen Pariisin-suurlähetystön ministerineuvos ja Team-Finland koordinaattori