Chongqing: megahankkeilla Kiinan- ja maailmankartalle?

Länsi-Kiinan taloustähdistä Chongqing on toistaiseksi suomalaisille valloittamatonta maastoa. Keväällä avautuva suora lentoyhteys ja megaprojektit tuovat kasvukeskuksen varmasti pian yritysten tietoisuuteen.

Maailman suurimmaksi kaupungiksi kutsutulla Chongqingilla on etunaan erityisasema suoraan Kiinan keskushallituksen alaisena kuntana. Kiinan politiikan nouseva tähti Bo Xilai hankkii kannuksia Chongqingin puoluesihteerinä. Suomalaisia yrityksiä megakaupungissa ei vielä ole, mutta kiinnostusta lisää toukokuussa 2012 avattava suora Finnairin lentoreitti Helsinkiin. Chongqingiin rakentuu myös Shanghain Pudongin malliin valtava erityistalousalue.

Jo junamatkalla näkee, mikä valtava rakennustyömaa alue on. Uusille luotijunayhteyksille on rakenteilla satoja siltoja ja tunneleita, ja Chongqingin kaupungin liepeille nousee lisää asuinalueita. Kiinan megahankkeista yksi tunnetuimmista, Kolmen rotkon pato, sijaitsee Chongqingista hieman Jangtsea alavirtaan.

Kunta on Kiinassa erityisasemassa: vuonna 1997 se irrotettiin Setsuanin maakunnasta suoraan keskushallituksen alaiseksi itsehallinnolliseksi kunnaksi, jollaisia ovat myös Peking, Shanghai ja Tianjin. Chongqingin alueella asuu tätä nykyä 33 miljoonaa ihmistä, joista yhdeksän miljoonaa varsinaisessa Chongqingin kaupungissa.

Chongqing kasvaa hurjaa vauhtia keskushallinnon vankan tuen siivittämänä. Viime vuonna se teki ennätyksen: talous kasvoi peräti 17,1 prosenttia. Chongqingiläisten tienestit jäävät kuitenkin vielä hivenen jälkeen Chengdun, toisen Setsuanin kasvukeskuksen asukkaiden tuloista. Chongqingin kaupungin alueen asukkaalla oli vuonna 2009 käytettävissään reilun 15 700 juanin (1 900 euron) tulot. Rannikosta ollaan tuloissa vielä kaukana.

Chongqingin kehityshankkeista monen ulkomaisen yrityksen kannalta kiinnostavin on kaupunkiin rakennettava Liangjiangin talousalue (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), jolle suunnitellaan Shanghain Pudongin ja Tianjinin Binhain kaltaista erityisasemaa. Chongqingin ydinkeskustan pohjoispuolelle nousevasta alueesta tulee tuotannon ja logistiikan keskus sekä kuuden miljoonan chongqingiläisen koti.

Liangjiangiin rakennetaan Sisä-Kiinan ensimmäinen tullivapaa satama-alue, johon kuuluu Jangtsejoen sataman lisäksi Chongqingin lentokenttä. Liangjiangin alueen painopisteiksi on suunniteltu muun muassa sähkölaitteiden tuotantoa, tieto- ja viestintäteknologiaa, uudenlaisia energianlähteitä käyttävien autojen valmistusta, raideliikenteeseen liittyvää teollisuutta sekä puolustusteollisuutta. Yrityksille on tarjolla investointikannusteiksi esimerkiksi normaalia alhaisempi yritysveroprosentti.

Jokiyhteys Jangtsea pitkin Shanghaihin on Chongqingille tärkeä valttikortti raskaan teollisuuden houkuttelussa. Kaupungin tärkeimpiin teollisuudenaloihin kuuluu autojen ja moottoripyörien valmistus, joka tuottaa miltei kolmanneksen teollisuustuotannon arvosta. Esimerkiksi Ford, Volvo, Mazda ja Suzuki ovat läsnä.

Chongqingillä on – Chengdun ja Xi'anin tavoin – suuret suunnitelmat kasvaa Länsi-Kiinan korkean teknologian keskukseksi. Kun vuonna 2010 vasta reilut neljä prosenttia kaupungin teollisuustuotannon arvosta tuli korkeasta teknologiasta, aiotaan osuus kasvattaa vuoteen 2015 mennessä 30 prosenttiin.

Korkean teknologian teollisuuden kasvutahti onkin ollut hurja, jopa 50 prosenttia viime vuonna. Chongqing on Chengdun tavoin onnistunut houkuttelemaan investointeja tietokoneiden valmistukseen, ja tavoitteena on tehdä vuonna 2015 kolmannes maailman kannettavista tietokoneista. Jatkossa lienee vaikeaa löytää tietokonetta, jota ei ole valmistettu Chengdu-Chongqing-akselilla.

Ulkomaisten yritysten houkuttelemisessa Chongqingkin korostaa itärannikkoa matalampia työvoimakuluja ja koulutetun työvoiman saatavuutta. Chongqingin maine yliopistokaupunkina ei yllä aivan Xi’anin tai Chengdunkaan tasolle, mutta kaupungissa toimii kuitenkin kolme Kiinan sadan parhaan joukkoon listattua yliopistoa. Näistä nimekkäin on Chongqingin yliopisto. Perinteisesti tekniikkapainotteisessa mutta nyttemmin myös esimerkiksi taideaineisiin keskittyvässä yliopistossa on 58 000 opiskelijaa.

Chongqingin merkitystä Kiinan poliittisella kartalla ilmentää se, että puoluesihteerinä toimii Kiinan politiikan nouseva tähti Bo Xilai. Hänen odotetaan kohoavan vuonna 2012 käynnistyvässä Kiinan vallanvaihdossa kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon pysyväiskomitean jäseneksi eli Kiinan yhdeksän korkeimman johtajan joukkoon.

Chongqingiläisten hyvinvointia painottavan ja ”onnellisen Chongqingin” puolestapuhujana profiloituneen puoluesihteerin johdolla ollaan muun muassa ryhtymässä mittavaan hankkeeseen edullisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi: seuraavana kolmena vuotena Chongqingiin on tarkoitus rakentaa puoli miljoonaa vuokra-asuntoa. Myös korjausrakentamista painotetaan. Kahden viime vuoden aikana on korjattu vanhoja taloja 12 miljoonan neliömetrin edestä.

Chongqingin rakennushankkeiden mittakaavaan saa tuntumaa yhdellä rakenteilla olevista kaupungin vuokra-asuntoalueista. Tontille on vajaassa kahdessa vuodessa noussut melkein kolmekymmentä 20–30-kerroksista taloa, mikä on vasta puolet suunnitellusta. Kaikkiaan 45 000 chongqingiläisen kodiksi kaavaillulta alueelta asunnon saa vuokralle 11 juanin (noin 1,3 euron) neliöhintaan kuukaudessa. Asunnot on tarkoitettu pieni- ja keskituloisille chongqingiläisille sekä siirtotyöläisille. Vastaavia alueita on eri puolilla kaupunkia rakenteilla kymmenkunta.

Toisenlaista asumista edustaa kaupunkiin nouseva ”Vast Nordiciksi” nimetty alue, jonka on tarkoitus kopioida ”pohjoismaista” tyyliä. Vast Nordicin esittelytilojen seiniä koristivat kuvat niin Kiasmasta, Senaatintorista kuin ruotsalaisesta maaseudustakin. Pohjoismaisella elämäntavalla näyttäisi olevan markkina-arvoa ”onnellisessa Chongqingissä”.

Konsuliedustustoja Chongqingiin on avattu kaikkiaan kahdeksan, EU-maista läsnä ovat Unkari, Tanska ja Britannia. Uusimpana tulokkaana konsuliedustuston on avannut Etiopia. Chongqing häviää vielä niukasti konsuliedustustojen määrässä Chengdulle, jossa niitä toimii yhdeksän – EU-maista Chengdussa ovat läsnä Saksa ja Ranska.

Suora yhteys Helsingistä toukokuussa 2012: aika tutkia Lounais-Kiinan mahdollisuuksia

Lounais-Kiina avautuu Suomelle ja suomalaisyrityksille aivan uudella tavalla toukokuussa 2012, kun Finnair aloittaa suoran lentoreitin Helsingistä Chongqingiin. Yhtiö lentää neljä edestakaista vuoroa viikossa, ja matkaan kuluu suunnasta riippuen noin kahdeksan ja puoli tai yhdeksän ja puoli tuntia. Kyseessä on erittäin merkittävä avaus, ensimmäinen suora lentoyhteys Chongqingistä Eurooppaan. Nykyiset suorat lennot kaupungista vievät Aasian ja kotimaisten kohteiden lisäksi Dohaan. On syytä muistaa sekin, että chongqingiläiset yritykset tähyilevät jo aktiivisesti maailmalle – ja toivottavasti myös Suomen mahdollisuuksia tutkimaan.

Kohentuvat luotijunayhteydet tuovat myös koko Lounais-Kiinan jatkossa Suomea lähemmäksi. Kun Chongqingistä matkaa nykyisellään Chengduun vajaassa kahdessa tunnissa, muutaman vuoden päästä kaupunkien välin on tarkoitus taittua luotijunalla alle tunnissa. Vaikka niin Chengdussa kuin Chongqingissä vakuutellaan kaupunkien olevan veljiä keskenään, ne kilpailevat tosiasiassa kiivaasti. Ulkomaisia potentiaalisia investoijia kilpailuasetelma saattaa hyödyttää.

Chengdu ja Chongqing kehittyvät molemmat nyt niin nopeasti, että kaupunkien tarjoamat mahdollisuudet on parasta tutkia paikan päällä. Muutaman vuoden vanha tieto voi olla jo vanhentunutta: esimerkiksi perinteinen erottelu ”Chengdussa tehdään softaa ja Chongqingissä rautaa” ei enää pidä paikkaansa. Chengdua ja Chongqingiä miettivän yrityksen ei kannata unohtaa myöskään Xi’ania Länsi-Kiinaa tutkiessaan. Joka tapauksessa on selvää, että Kiinan uudet kasvualueet löytyvät lähitulevaisuudessa ennen muuta Länsi-Kiinasta.