Chilen kansallinen strategia kasvillisuuden merkityksestä ilmastonmuutoksessa 2017–2025
Chilen Kansallinen toimintasuunnitelma ilmastonmuutoksesta vuosille 2017–2022 pitää sisällään kansallisen strategian kasvillisuudesta ja ilmastonmuutoksesta, jossa korostetaan erityisesti metsien roolia ilmastonmuutoksessa. Strategian avulla pyritään täyttämään Chilen sitoumuksia päästöjen vähentämisestä, lieventämään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen vaikutuksiin sekä luomaan maksujärjestelmä palveluille, jotka tuottavat kotoperäistä kasvillisuutta.
Chile on solminut erilaisia kansainvälisiä sopimuksia ilmastonmuutokseen liittyen ja ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen vuonna 2017. Chilen toimintasuunnitelman ilmastonmuutoksesta keskeisimmät osat ovat strategia kasvillisuudesta ja ilmastonmuutoksesta, suunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumisesta (2014, kts. Plan Nacional de Adaptación al Cambio Climático) sekä suunnitelma katastrofien hoidosta vuosille 2015–2018 (kts. Plan Estratégico Nacional para la Gestión del Riesgo de Desastres). Tämä raportti käsittelee strategiaa kasvillisuudesta ilmastonmuutoksessa. Strategia ohjaa ja integroi toimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen, sekä kamppailemaan aavikoitumista, maaperän rappeutumista ja kuivuutta vastaan.
Chilen pinta-alasta 72 % on vaarassa kärsiä kuivuudesta, 21 % vaarassa aavikoitua ja 79 % maaperästä vaarassa rappeutua. Chile voi menettää 15–37 % biodiversiteetistään vuoteen 2050 mennessä. Tämä olisi erityisen vakavaa, koska kaksi maailman 35:stä monimuotoisuuden "hot spotista" sijaitsee Chilessä. Kasvillisuuden suojelu on tärkeää taloudenkin kannalta: metsäteollisuus on Chilen tärkeimpiä vientialoja kuparin jälkeen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vähentävät myös ihmisten elämänlaatua sosiaalisessa, ympäristöllisessä ja taloudellisessa mielessä sekä lisäävät haavoittuvuutta.
Paikallinen strategia ja pitkän aikavälin tavoitteet
Strategian tavoitteina on 1) Chilen sitoumusten toimeenpaneminen; 2) kasvillisuuden roolin huomioonottavien poliittisten, taloudellisten ja teknisten päätösten tekeminen ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa; 3) arviointi- ja maksujärjestelmän luominen ympäristöpalveluille, jotka tuottavat ja ylläpitävät kotoperäistä kasvillisuutta sekä tuottavat yleistä hyötyä. Strategia pyrkii olemaan osallistava ja aktivoiva. Haavoittuvaisten ryhmien asema on otettu huomioon.
Strategia lähestyy ongelmia monipuolisesti. Toimenpiteet sisältävät laki- ja instituutiomuutoksia sekä uusien käytänteiden toimeenpanemista, taloudellisia toimia, valvontaa, maankäytön suunnittelua, mielipidevaikuttamista ja -kasvattamista sekä tutkimusta. Metsän häviämisen ja maaperän rappeutumisen syyt on eritelty ja toimenpiteille on kirjattu tavoitteet, vastuuorganisaatiot, budjetit ja aikataulut.
Pariisin ilmastosopimuksen kansalliseen panokseen (INDC) sisältyy, että vuoteen 2030 mennessä kehitetään kestävä tapa hoitaa ja palauttaa 100 000 hehtaaria kotoperäistä metsää ja metsitetään uudelleen 100 000 hehtaaria pääosin kotoperäisillä lajeilla. Chile pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 % vuoteen 2050 mennessä pääasiassa energia- ja metsäsektorien kautta. Ekosysteemin vastustuskykyä nostetaan kestävällä kasvillisuuden hoidolla ja kasvillisuuden lisäämisellä.
Sopeutumistoimien tarkoitus on vaikuttaa tekijöihin, jotka aiheuttavat metsien ja kasvillisuuden häviämistä ja eroosiota, sekä esteisiin, jotka haittaavat palauttamista, suojelua, kestävää kehitystä ja elvyttämistä. Konkreettisina tuloksina odotetaan saavutettavan 140 000 hehtaaria (uudelleen)istutettua metsää; 30 000 hehtaaria entiselleen palautettua metsää (joista 10 000 hehtaaria liittyy metsäpaloalueisiin); suojelua metsäpalojen varalta 8 000 hehtaarille; kestävää hoitoa 70 000 hehtaarille sekä 16 000 hehtaaria polttopuun tuottamiseen. Strategia korostaa metsäpalojen ennaltaehkäisyä, koska tulipalot ovat tärkein syy metsien häviämiselle, tuottavat kasvihuonepäästöjä ja lisäävät haavoittuvuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään myös vedensaantiin, veden laatuun ja veden virtauksen sääntelyyn. Toimissa otetaan huomioon biodiversiteetti ja maan tuottavuus.
Tarkoitus on panna käytäntöön toimintaohjelmia mm. ympäristökoulutuksesta, kotoperäisten kasvien terveydestä sekä entiselleen palauttamisesta ja valvonnasta alueilla, joilla kotoperäinen metsä on vaarassa korvautua vierasperäisellä. Myös karjanhoitoa aiotaan säännellä. Yksi ohjelmista on bioenergiaohjelma, jolla kamppaillaan biomassan kestämätöntä käyttöä vastaan. Ohjelmassa kehitetään kestävän metsänhoidon suunnitelmia, kehitetään oikeudenmukaisen tuotekehityksen ja kaupankäynnin järjestelmiä sekä luodaan polttopuun sertifikaatti. Chile aikoo myös myöntää verohelpotuksia yrityksille, jotka tuottavat hyödykkeitä alueilla, joilla hoidetaan metsää ja kasvillisuutta kestävällä tavalla.
Toteutusvaihe; käynnissä jo olevat pilottiprojektit ja rahoitus
Strategian toteuttaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: valmiuteen, toteuttamiseen ja tulosperusteisiin maksuihin. Valmiusvaihe vuosina 2010–2016 sisälsi monien tutkimusten, projektien ja osallistavien prosessien kehittämistä itsearvioinnin, dialogin, alkuperäiskansojen osallistumisen sekä kansalaisten konsultoinnin avulla, sekä päästöjen referenssitasojen selvittämisen. Toteuttamisvaihe on alkanut vuonna 2016 pilottiprojekteilla. Hiilidioksidin vaihtelua sekä ympäristöllisiä ja sosiaalisia indikaattoreita on alettu mitata. Toteuttamisvaiheessa lakeja muokataan niin, että ne sisältävät ilmastonmuutoksen teemoja entistä enemmän, mm. vahvistamalla lakia kotoperäisten metsien elvyttämisestä ja lisäämällä lakeihin kohtia metsäpalojen ehkäisystä, paloalueiden elvyttämisestä ja metsän ylläpidosta.
Kolmannessa vaiheessa on tarkoitus toimeenpanna tulosperustainen maksujärjestelmä. Vaiheen odotetaan alkavan vuonna 2018. Maksujärjestelmän on tarkoitus kompensoida päästöjen ja kasvihuonekaasujen vähentämisestä syntyviä kuluja ympäristöpalveluja tuottaville metsien ja kasvillisuuksien omistajille. Maksujen tulee perustua todistettuun näyttöön päästöjen vähenemisestä alueella. Maksujärjestelmän on tarkoitus olla pääsyltään tasa-arvoinen kaikille kasvillisuudesta riippuville yhteisöille ja ottaa huomioon ympäristölliset ja sosiaaliset kysymykset, joita toimeenpanoon liittyy.
Arvioitu kokonaisbudjetti strategian toteuttamiselle on 433 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Budjetista 16 % on ehdottomia kuluja, joihin on varattu budjetti asiaankuuluvissa instituutioissa. Loput 84 % vastaavat kuluja, jotka riippuvat rahoituksen saatavuudesta eri kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä.
Chilen kasvillisuuspolitiikkaan liittyen kansalaisjärjestöjen kritiikki kohdistuu suunnitelmiin sallia muuntogeenisten lajien istuttaminen. Muuntogeenisiin puihin liittyy monia riskejä: niiden pelätään aiheuttavan kuivuutta ja metsäpaloja, vahingoittavan ekosysteemejä, vähentävän biodiversiteettiä ja saastuttavan luontoa lisääntyneen kemikaalien käytön vuoksi. Laillistamista ajavat useat metsäalan yritykset.
Strategia kokonaisuudessaan: http://portal.mma.gob.cl/wp-content/doc/ENCCRV-2017-2025-web.pdf