Chile uusiutuvan energian veturina Latinalaisessa Amerikassa

Chilen kansallinen energiastrategia Energía 2050 asettaa maalle kunnianhimoisen päämäärän: 70 prosenttia koko energiatarpeesta tuotetaan uusiutuvista lähteistä vuoteen 2050 mennessä. Vain muutamassa vuodessa maa on onnistunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden lähes viidesosaan kaikesta käytetystä energiasta ja samalla tehnyt itsestään Latinalaisen Amerikan ykköspelurin; edellä mainitut tavoitteet eivät siis näytä ollenkaan mahdottomilta tälle eteläisen pallonpuoliskon tehopakkaukselle, joka ajan myötä saattaa muuttua energiantuojasta sen viejäksi.

Bloomberg New Energy Financen ja Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IADB) tuottama New Energy Finance Climascope asettaa Chilen ensimmäiselle sijalle puhtaan energian investoinneissa ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, sekä toiseksi maailmassa heti Kiinan jälkeen. Maa on aurinkoenergian osalta maailman otollisimpia alueita, ja sillä on myös erinomaiset mahdollisuudet tuuli- ja aaltoenergian sekä biokaasun suhteen. Kestävän kehityksen arvot näkyvät lainsäädännössä ja energiapolitiikassa, jotka ovat ajaneet kehitystä eteenpäin, viimeisimpänä ja tärkeimpänä vuoden 2015 pitkän tähtäimen strategia Energía 2050. Aiemmin alkaneet puhtaan energian projektit on liitetty osaksi tätä laajempaa viitekehystä.

Kehitystä on tapahtunut lyhyessä ajassa huomattavasti. Vuonna 2014 vain 7 % kaikesta tuotetusta energiasta oli peräisin uusiutuvista lähteistä, mutta 2017 alkuun mennessä luku oli noussut jo 17 %:iin(3.795MWh). Näyttääkin siltä, että lyhyen aikavälin tavoite ”20 % vuoteen 2025 mennessä” saavutetaan huomattavasti ennen määräaikaa. Nopea kehitys voidaan nähdä valtion tuen ja aktiivisten toimien sekä uusiutuvaan energiaan kohdistuneiden ennätyksellisten investointien tuloksena: vuosien 2014 ja 2015 välillä investointien määrä kolminkertaistui 1,3 miljardista dollarista 3,2 miljardiin, nostaen Chilen maailman kymmenenneksi suurimmaksi uusiutuvaan energiaan sijoittavaksi maaksi.

Tärkeimpiä tavoitteita lähivuosille ovat jakeluverkkojen yhdistäminen ja uudistaminen sekä paikallisen tuotannon vahvistaminen. Näiden saavuttamiseksi on uudistettu lainsäädäntöä, jolla pieniä tuottajia ja tutkimusta tuetaan rahallisesti CORFO:n (Chilen Tekes) kautta. Tarkoituksena on taata paikallisten, pienten tuottajien toimintamahdollisuudet ja tukea innovaatiota.

Investoinnit ja tulevaisuus

Kansallisen strategian, aloitteellisen politiikan, sekä teknologian hintojen alenemisen myötä investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat viime vuosina moninkertaistuneet. Pienten voimaloiden pääsyä jakeluverkkoihin on parannettu ja perinteisten voimaloiden päästörajat on sidottu Euroopan Unionin standardeja vastaaviin lukemiin jo 2011 tehden uusiutuvasta energiasta kiinnostavan sijoituskohteen maassa, jossa energiantarve varsinkin kaivossektorilla on suurta. Puhtaan energian investoinnit ylsivät vuoden 2016 lopussa yli 11miljardiin dollariin (Graf.1 kumuloituva luku). New Energy FinanceClimascopen mukaan Chile (sijalla 2) onkin alueellisia verrokkejansa Meksikoa (sijalla 9), Perua (16) ja Argentiinaa (26) huomattavasti edellä.

Chilen investoinnit puhtaaseen energiaan 2010-2015 (kumuloituva luku)
Graf. 1 Chile (kumuloituva)

Uusiutuvan energian investoinnit maassa ovat sijoittuneet pääasiassa aurinko- ja tuulienergiaan: lähes puolet Chilessä tuotetusta uusiutuvasta energiasta tulee näistä lähteistä; aurinkoenergiaa tuotetaan 1,524MWh ja tuulienergiaa 1,324MWh. Aktiivisen politiikan ja teknologian hintojen alenemisen myötä on projektien määrä kasvanut nopeasti: yritysten mukaan aurinkopaneelien hinta on pudonnut noin 90 % ja tuulivoiman teknologian noin 50 % vuodesta 2009. Vuoden 2017 alussa 29 aurinkovoimalaa oli liitettynä jakeluverkostoon ja 15 lisää oli suunnitteilla, kun taas tuulipuistoja oli ympäristölupakäsittelyssä hieman yli kymmenen, esimerkkeinä Loa ja Camarico (1 790mUSD).

Investoinnit muille uusiutuvan energian lähteille ovat huomattavasti maltillisempia. Vesivoimassa fokus on selkeästi pienemmissä voimaloissa, joiden ympäristövaikutukset voidaan lukea kestäviksi (alle 20MWh). Geotermisen energian potentiaali on n. 3,350MWh, mutta investoinnit ovat jääneet taka-alalle halvempien vaihtoehtojen tieltä. Tällä hetkellä kolme voimalaa(50/50/70MWh) on suunnitteluvaiheessa.

Atacaman aurinkovoimalaprojektit – Cerro Dominador

Kaivosala on Chilen perinteisin ja suurin teollisuuden ala ja samalla yksi suurimpia energiankäyttäjiä. Aurinkovoiman ongelmana on tähän asti ollut energiatuotannon epätasaisuus, sillä kaivosyritysten energiantarve on ympärivuorokautista. Uusimpien projektien tarkoituksena on ratkaista tämä ongelma: termosolaarinen teknologia mahdollistaa jatkuvan energiantuotannon, johon perinteiset aurinkovoimalat eivät pysty. Vaikka teknologia ei ole uutta, on vuoden 2017 lopulla toimintansa aloittanut Cerro Dominadorin aurinkolämpövoimala laatuaan ensimmäinen Latinalaisessa Amerikassa. Teknologian käyttöönoton voikin nähdä eräänlaisena virstanpylväänä Chilen vihreällä tiellä, sillä ensimmäistä kertaa aurinkoenergian voi nähdä uskottavana vaihtoehtona kaivosteollisuuden mittaviin tarpeisiin.

Chilen hallitus on myöntänyt luvan vastaavan 450MWh laitoksen rakentamisen Tamarugaliin 2017, samalla kun kaksi 260MWh ja 450MWh laitosta on suunnitteilla Antofagastaan ja Copiapón.

Uusiutuvan energian haasteet

Haasteina uusiutuvalle energialle on varsinkin kaivosalan suhdannevaihtelut, sillä nämä vaikuttavat suoraan energiatuotannon kannattavuuteen; 2016–2017 kuparin hinnan lasku aiheutti kaivosten tuotannon heikkenemisen ja samalla energiantarpeen supistumisen. Tämän lisäksi jakeluverkoston vanhanaikaisuus ja hajanaisuus aiheutti sen, että aurinkovoima oli käytännössä päivisin ilmaista maan pohjoisosissa. Lisäksi ongelmana on tiettyjen alueiden saatavuus, joille joidenkin projektien olisi tarkoitus sijoittua. Esimerkiksi suuri osa mahdollisista pienistä vesivoimaloista sijoittuisi alkuperäiskansojen suojelluille maille, joita ei lain mukaan saa käyttää tähän tarkoitukseen.

Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa ja Polpaico Cardones jakeluverkon valmistuminen ja yhdistyminen SIC:in(central interconnected system) ja SING:in(northern interconnected system) kanssa 2018 mennessä tulisi ratkaista energiansiirto-ongelmat eri alueiden välillä. Tällä hetkellä noin 85 % uusiutuvasta energiasta on liitettynä kansalliseen verkkoon, mutta jakeluverkon uudistuksen myötä tämä nousee huomattavasti. Lisäksi on suunnitteilla lakimuutos, joka antaisi mahdollisuuden alkuperäiskansoille vuokrata maitaan ja vesistöjään mahdollisten uusiutuvan energian projektien käyttöön.

Chile on yhä riippuvainen fossiilisesta tuontienergiasta, mutta jos Energía 2050 strategian tavoitteet saavutetaan, mukaan luettuna verkkojen vahvistaminen ja niiden yhdistäminen Chilen sisällä ja alueellisesti, on maan mahdollista muuttua energiantuojasta sen viejäksi.

bioenergia
energia
kestävä kehitys
luonnonsuojelu
maakaasu
päästöt
tuulienergia
vientiyritykset