Chile laajentaa kauppasopimusverkostoaan

Tuoreet vapaakauppasopimukset kattavan kaupan Australian, Perun ja Kolumbian kanssa. Uusia neuvotteluita on jo käynnistetty. Chile on huolestunut kauppakumppaneidensa mahdollisista protektionistisista toimenpiteistä. Taloustaantumasta huolimatta Chilessä nähdään jo valoa tunnelin päässä. Kauppa Suomen kanssa kasvoi hieman 2008.

Chilen vapaakauppasopimusverkosto on laajentunut edelleen kattaen nyt myös Perun, Australian ja Kolumbian. Neuvottelujen alla ovat parhaillaan sopimukset Malesian, Thaimaan Vietnamin ja Turkin kanssa. Turkin kanssa neuvottelut on saatettu loppuun ja sopimuksen toivotaan tulevan voimaan jo ensi vuonna. Sopimus merkitsisi 98 %:lle Chilen vientituotteista nollatullia, mukaan lukien teollisuus- ja kaivostuotteet.

Malesian kanssa Chile odottaa neuvotteluissa päästävän loppuun tämän vuoden puolella ja Vietnamin kanssa käydään ensimmäinen neuvottelukierros toukokuussa.

Vapaakauppaneuvottelujen aloittaminen Israelin kanssa on lykkäytynyt Gazan kriisin vuoksi. Samoin kiinnostavat näkymät Venäjän ja Intian kanssa. Kauppa olikin tärkeä teema presidentti Bacheletin alkuvuoden valtiovierailuilla näihin maihin.

Naapurimaiden talousintegraatio takkuilee

 

Kuva Santiagosta, Patrick Coe, Creative Commons. Chile pelkää naapuriensa kaupanesteitä. Kuva Santiagosta, Patrick Coe, Creative Commons.

Latinalaisen Amerikan integraatio ei ole edelleenkään edennyt toivotulla tavalla, mutta Chilellä on kauppaa ja talouksien yhteensovittamista helpottavia sopimuksia Argentiinan, Bolivian, Ecuadorin, Kuuban, Venezuelan sekä Mercosurin kanssa.

Chilessä ollaan huolestuneita siitä, että talouskriisi ajaa sen kauppakumppaneita harkitsemaan protektionistisia toimia. Chile neuvottelee parhaillaan Ecuadorin määräämistä tullimaksujen korotuksista, jotka koskettavat yli 300 chileläistä vientituotetta. Näitä ovat muun muassa hedelmät ja viinit. Korotukset sinänsä ovat WTO-säännösten sallimia, mutta kolahtavat pahasti chileläisyrityksiin.

Chile seurasi myös huolestuneena Yhdysvaltojen toimia alkuvuoden protektionismiin viittaavien julistusten vuoksi. Metsäteollisuusliitto (Corma - Corporación de la Madera) pyysi huhtikuussa ulkoministeriötä tutkimaan Yhdysvaltojen paperi- ja selluteollisuudelleen uusiutuvien energianlähteiden lisäämistä koskevan lain nojalla myöntämien tukien laillisuutta.

Toukokuussa Chile oli mukana EU:n, Kanadan ja Brasilian kanssa yhteisen kirjeen luovutuksessa Yhdysvaltain kongressille. Kirjeessä kongressia kehotettiin ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin tukien poistamiseksi.

Chile ei ole välttynyt talouskriisin vaikutuksilta

Kuluvana vuonna Chilessä on kiinnitetty hyvin paljon huomiota Peruun, jonka talouden ennustetaan kriisistä huolimatta kasvavan tänä vuonna ja vuonna Chileä ripeämmin. Huomiotta kuitenkin usein jää se, että Chile on jo varakkaampi maa, jonka talous on kehittyneempi ja infrastruktuuri parempi kuin naapurimaidensa.
Taloudellinen kasvu ei siten tule enää yhtä "helposti" kuin aiempina vuosina, vaan riippuu ennemminkin työvoiman koulutuksesta ja osaamisesta, panostuksista tutkimukseen ja kehitykseen, tuotannon tehostamisesta ja työmarkkinoiden kehittämisestä. Tässä Chilellä on haastetta nyt ja tulevina vuosina. Chile on ollut kiinnostunut muun muassa suomalaisen innovaatiopolitiikan elementtien soveltamisesta.

Avoimena vientiin perustuvana taloutena Chile ei ole välttynyt talouskriisin vaikutuksilta. Ongelmat alkoivat näkyä jo vuoden 2008 viimeisellä neljännellä. Kansantuote kasvoi ainoastaan 0,2 prosenttia, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 4,6. Tämä heikensi koko vuoden bruttokansantuotteen kasvua, joka jäi vuositasolla 3,2 prosenttiin. Tämän vuoden eensimmäisen neljänneksen aikana kansantuotteen arvioitiin supistuneen 2 prosenttia, ja trendi jatkunee nyt toisen neljänneksen aikana.

Vuoden 2009 talousennusteet ovat laskeneet tasaisesti lokakuusta 2008 lähtien ja vaihtelevat neljännesprosentin kasvusta lähes 3 prosentin supistumiseen. Toukokuussa keskuspankki laski ennusteitaan jyrkästi. Aiemmin se oli pitänyt mahdollisena jopa 3 prosentin kasvua. Keskuspankin mukaan mahdollinen kasvu jää vuositasolla korkeintaan 0,25 %:iin, mutta myös BKT:n supistuminen 0,75 % on mahdollista.

Keskuspankin näkemys tulevaisuudesta on edelleen toiveikas. Se ennustaa Chilen palaavan reippaalle kasvu-uralle vuoden 2009 toisella puoliskolla - ennustaen jopa 5 prosentin vauhtia.

Keskuspankki ei ole optimismeineen yksin. Useampi ekonomisti arvioi, että kasvu alkaa vuoden jälkipuoliskolla, ja ensi vuonna BKT:n arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia.

Vienti kärsii kysynnän heikentymisestä

Talouden ongelmat kumpuavat viennin arvon supistumisesta. Vuonna 2008 Chilen viennin arvo oli 66,5 miljardia dollaria, tuonnin puolestaan 57,6 miljardia dollaria .

Kauppatase, 8,9 miljardia USD, oli siten yhä Chilelle positiivinen, vaikka supistuikin rajusti vuoden 2007 23 miljardista dollarista. Keskeisenä syynä oli kuparin hinnan jyrkkä putoaminen. Finanssikriisin alkamisesta lähtien hinnat ovat pudonneet noin puoleen.

Chilen vienti kärsii yleisemminkin maailmantalouden aiheuttamasta hintojen laskusta ja kysynnän hiipumisesta maan tärkeimmillä vientimarkkinoilla EU:ssa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. EU on Chilen tärkein kauppakumppani, ja kauppa on Chilelle ylijäämäistä. Yhdysvaltain kanssa käytävä kauppa sen sijaan oli vuonna 2008 ensimmäistä kertaa vapaakauppasopimuksen voimaantulon (2004) jälkeen Chilelle alijäämäistä.

Viime vuosina voimakkaasti kauppakumppanina kasvanut Aasia on useissa arvioissa se alue, johon Chilen pitäisi panostaa. Tämä ei johdu pelkästään kuparin viennistä, joka suuntautuu merkittävissä määrin Kiinaan, vaan Chile näkee Aasiassa paljon muitakin mahdollisuuksia. Niitä on esimerkiksi elintarvikealalla, jolla Chile havittelee merkittävää asemaa maailmanlaajuisesti.

Metsäsektorilla murheita myös Chilessä

Metsäsektorilla etenkin sahateollisuus on kärsinyt rahoitus- ja talouskriisistä viennin taannuttua huomattavasti. Lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet huomattavasti. Muuten metsäteollisuutta on auttanut öljyn sekä tuotannossa käytettävien kemikaalien hintojen lasku, joiden ansiosta tuotantokustannuksia on pystytty laskemaan. Yleisemmin chileläisillä yrityksillä on suhteellisen hyvät edellytykset kohdata kriisi, sillä vähittäiskaupan rahoituspuolta lukuun ottamatta isot yritykset ovat velkaantuneet harkiten ja niillä ei uskota olevan ongelmia velkojensa maksussa.

Chilen vienti on monipuolistunut, mutta on yhä pitkälti perushyödykkeiden vientiä, tärkeimpänä alana kaivosteollisuus. Kuparin osuus on yhä hallitseva. Vuonna 2008 sen osuus oli lähes 50 % kokonaisviennin arvosta. Toiseksi tärkeimpien vientiartikkeleiden, selluloosan ja hedelmien, osuus vuonna 2008 oli kummankin 5 prosenttia.

Viinin vienti on kasvussa, ja ala saattaakin kilpailussa muiden viinimaiden kanssa saada etua talouskriisistä, sillä viinirypäleiden tuotanto on Chilessä edullista muihin maihin verrattuna. Tuonnissa välituotteiden osuus nousi 57,7 prosenttiin:iin, kun Chile joutui tuomaan ennätyskallista öljyä. Puolikesto- ja kestokulutustavaroiden tuonnin osuus on vakiintunut viime vuosina noin 20 prosenttiin.

Suomen ja Chilen kauppa kasvanut

Chile on Brasilian ja Meksikon jälkeen Suomen suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Osuus on tosin pieni, vain 0,4 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta. Vuonna 2008 Chilen vienti Suomeen kasvoi 6 prosenttia saavuttaen 250 miljoonan euron rajan.

Myös Suomen vienti Chileen kasvoi 2 prosenttia ollen lähes 148 miljoonaa euroa. Suomesta viedään Chileen pääasiallisesti koneita ja laitteita, erityisesti teollisuuden ja eri toimialojen erikoiskoneita ja -laitteita. Tuonti koostuu pääasiassa kaivosteollisuuden tuotteista, joiden lisäksi Suomeen tuodaan mm. chileläistä viiniä ja hedelmiä.

Viimeisen vuoden aikana Chilessäo n aloittanut toimintansa pari uutta suomalaisyritystä, mikä on nostanut suomalaisyritysten määrän lähes 20:een. Lisäksi lähes 80 yrityksellä on edustaja Chilessä. Suomen tunnettuus Chilessä on etu markkinoille pyrkiville suomalaisyrityksille.

Äskettäin uutisoitu Stora-Enson ja chileläisen Araucon yhteissijoitus Uruguayhin on saanut paljon huomiota Chilessä. Joissakin uutisissa tosin Stora-Enso on mielletty ainoastaan ruotsalaiseksi, mutta suurin osa mediasta on muistanut mainita yrityksen olevan suomalais-ruotsalainen.

Suorat ulkomaiset investoinnit Chileen ennätyskorkealla

Investoinnit kohosivat vuonna 2008 korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1999 ollen 16,8 miljardia dollaria. Investoinnit ovat perinteisesti suuria etenkin kaivostoiminnan alalla keskittyen Pohjois-Chileen, mutta myös vähittäiskauppa, sähköntuotanto sekä vesi- ja kaasusektorit houkuttelevat investointeja.

Tämän vuoden alussa yhdysvaltalainen Wal-Mart osti chileläisen D&S-supermarketketjun, mikä aiheutti 1,6 miljardin USD:n hyppäyksen kuluvan vuoden suorissa ulkomaisissa investoinneissa.

Viime vuosina sijoitukset ovat tulleet pääasiassa Kanadasta, Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Espanjasta ja Kolumbiasta. Myös Etelä-Korea on liittynyt suurten sijoittajien joukkoon. Suomen Pankin mukaan suomalaisten sijoitukset Chileen vuonna 2008 olivat noin 5 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminta on ollut vähäistä, vaikka investointisuojasopimus maidemme välillä allekirjoitettiin jo vuonna 1993.

Teollisuustuotanto ja kotimainen kysyntä supistuvat tänä vuonna

Viennin hiipuminen yhdistettynä kotimaisen kysynnän heikentymiseen on aiheuttanut teollisuustuotannon supistumisen vuoden takaiseen verrattuna vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Kuukausitasolla supistuminen on ollut jopa 11 prosenttia, mutta saatavilla olevien tilastojen mukaan supistumisen vauhti olisi laskenut. Myös tärkeimmän vientituotteen, kuparin, tuotanto on supistunut kysynnän heikennyttyä. Chile katsookin nyt Kiinaan, jossa on ollut merkkejä kuparin kysynnän elpymisestä.

Inflaatio oli vuonna 2008 vuositasolla 7,1 prosenttia. Lokakuun ennätyksellisestä 9,9 prosentista on kuitenkin tultu alaspäin ja lähennytty hallituksen 3 prosentin (+/-1) keskipitkän aikavälin tavoitetasoa. Nyt inflaation arvellaan jäävän vuoden lopulla jopa alle 1 %:n.

Työttömyysprosentti on kivunnut 9,2:een ja lisääntyy edelleen. Sen ennustetaan muuttuvan jouluun mennessä kaksinumeroiseksi. Jopa 13 prosenttia pidetään mahdollisena, mutta sekin olisi kansallinen keskiarvo. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella luvut saattavat nousta lähelle kahtakymmentä.

Elvytysmahdollisuuksia käytetty

Chilellä on erinomaiset mahdollisuudet suhdanteita tasaavaan politiikkaan talouskriisin vaikutusten pehmentämiseksi. Makrotalouden hoitoa on presidentti Michelle Bacheletin kaudella pidetty esimerkillisenä, ja vaikka Chile huhtikuussa raportoi ensimmäistä kertaa vuoden 2003 jälkeen budjettinsa jääneen alijäämäiseksi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, tämä ei ole huolestuttanut ekonomisteja.

Vuonna 2009 alijäämän odotetaan olevan 3 prosentin luokkaa. Aiempina vuosina kertynyt valtiontalouden ylijäämä (vuonna 2008 8,7 %) on sijoitettu vakausrahastoihin, joiden tuotto on ollut hyvä. Maaliskuun lopussa rahastoissa oli runsaat 22 miljardia dollaria. Chilellä on varaa velkaantuakin ja sen luottoluokitus on Latinalaisen Amerikan maista paras, Standard & Poor'sin asteikolla A+ ja Moody'sin A1.

Chile on hyödyntänyt näitä elvytysmahdollisuuksiaan ja se on saanut tunnustusta nopeasta reagoinnistaan kriisiin. Hallituksen ensimmäiset toimenpiteet lokakuussa paransivat paikallisten markkinoiden likviditeettiä ja auttoivat näin rahoitusjärjestelmän pääomavirtojen vakauttamisessa. Tammikuussa presidentti Bachelet esitteli 4 miljardin USD:n arvoisen elvytyspaketin todeten kansainvälisen talouskriisin olevan hallituksensa prioriteetti. Paketti vastaa 2,8 %:ia BKT:sta ja sisältää verohelpotuksia ja julkisen kulutuksen lisäämistä (750 miljoonaa USD:n lisäys budjettiin). Hallitus panostaa myös infrastruktuurihankkeisiin.

Verohelpotukset kohdistettu yrityksille

Hallituksen elvytyspaketeissa annetut väliaikaiset verohelpotukset on keskitetty yrityksille. Elvytyspaketissa yrityksille annettiin alennus kuukausittain ennakkoon maksettavasta yhtiöverosta. Alennus on 7 prosenttia isoille yrityksille ja 15 PK-yrityksille, jotka tärkeinä työllistäjinä ovat olleet hallituksen erityisenä huolenkohteena talouskriisin puhjettua.

Yhtenä keinona on luovuttu lainojen leimaverosta vuonna 2009. Ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla leimavero tulee olemaan 0,6 prosenttia.

Työllisyyttä hallitus pyrkii parantamaan muun muassa100 miljoonan dollarin vuosittaisella tuella 18-24 -vuotiaille matalapalkkatyöntekijöille. Työllisyyttä tuetaan myös verohuojennuksilla metsänistutuksista. Toukokuussa kongressi korotti verohuojennuksia niille yrityksille, jotka irtisanomisten sijaan tukevat työntekijöiden kouluttautumista. Lisäksi kehitettiin harjoittelujärjestelmää.

Myös Chilessä rahoituskriisi näkyi ensin pankkien välisessä epäluottamuksena ja dollaripulana, mikä johti pankkienkin välisen luotonannon tyrehtymiseen. Vastauksena tähän varovaista korkopolitiikkaa noudattanut Chilen keskuspankki yllätti laskemalla sekä helmi- että maaliskuussa ohjauskorkoa kerralla 2,5 prosenttiyksikköä. Yhteensä keskuspankki on laskenut korkoa tänä vuonna jo 6,5 prosenttiyksikköä ja korko oli huhtikuussa 1,75 %.

Lisäksi tehtiin reipas pääomaruiske valtion vakausrahastoista. Niistä siirrettiin valtion omistaman liikepankin Banco Estadon kautta talletuksina pankkijärjestelmään 500 miljoonaa dollaria. Banco Estado nosti lainanantoaan vielä lisää alkukeväästä.

Kaikkien näiden toimenpiteiden tavoitteena oli piristää luotonantoa, missä on jossain määrin myös onnistuttu, vaikka PK-yritykset valittavat lainansaannin olevan yhä vaikeata. Toisaalta pankkien mukaan lainojen kysyntä on vähentynyt.

Chilen peson arvo USD:iin nähden on vaihdellut viimeisen vuoden aikana. Arvioiden mukaan "äärimmäisiä" muutoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaan markkinoiden luottamus Chilen talouden perusteisiin heijastunee tulevina kuukausina hiljalleen vahvistuneen peson vakaudessa.

OECD-jäsenyyteen valmistaudutaan

OECD:n Chilen kanssa vuonna 2007 aloittamat jäsenyysneuvottelut ovat sujuneet hyvin, ja maan tavoitteena on päästä jäseneksi nykyisen hallituksen aikana maaliskuuhun 2010 mennessä. Jäsenyys edellyttää kuitenkin lainsäädännöllisiä uudistuksia, joita Chile on nyt laatimassa. Tavoitteena on muun muassa laki oikeushenkilöiden rikosoikeudellisesta vastuusta, hellittää pankkisalaisuutta koskevaa lainsäädäntöä tietojenvaihdon mahdollistamiseksi sekä laatia laki yksityisten yritysten ja valtion kaivosyhtiö CODELCO:n omistajaohjauksesta. Chilen täytyy myös uudistaa ympäristöalan säädösympäristöä. Näistä tärkeimpänä on pitkään vireillä ollut ympäristöministeriön perustaminen ja hallinnonalan uudistaminen.

Vaikkei asia suoranaisesti liitykään OECD-jäsenyyteen, tärkeänä saavutuksena voidaan pitää, että huhtikuussa Chilessä tuli voimaan laki hallinnon avoimuuden edistämiseksi (Ley de Transparencia). Laki velvoittaa julkishallinnon antamaan tietoa sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti muun muassa verkkosivuilla.   Laki pyrkii kääntämään päälaelleen vanhan käytännön, jossa tietoa paremminkin pimitettiin.

Muita Chilellä yhä ratkaisemattomia kysymyksiä ovat muun muassa henkisen omaisuuden ja teollisoikeuksien puutteellinen suoja sekä digitaalisen television standardi. Henkisen omaisuuden suoja on jatkuvasti esillä EU-kokouksissa, mutta mitään uutta tulee harvemmin esille. Chile on nyt jo kolmatta vuotta Yhdysvaltain vuosittain julkaisemalla Priority Watch -listalla.

Toukokuussa tehdyn kansainvälisen vertailun mukaan Chile on esimerkiksi niiden kolmen latinalaisamerikkalaisen maan joukossa, joissa tietokoneohjelmistojen laiton kopiointi lisääntyi viime vuonna. Myönteistä on, että, Chile liittyi äskettäin kansainväliseen patenttiyhteistyösopimukseen (PCT), joka astuu sen osalta voimaan kesäkuun alussa.

Digitaalisen television osalta Chilessä ei ole edelleenkään edetty. Standardin valinta ja hyväksyminen viipyy. Yleisesti arvellaan, ettei hallitus tee päätöstä standardista ennen vaaleja (joulukuussa 2009).