Canada is back – tavoitteena kansallinen ilmastosuunnitelma
Pariisin ilmastokokouksen alla Kanadan tuoreen pääministerin esiintymistä odotettiin suurella mielenkiinnolla. Pääministeri Justin Trudeaun uuden hallituksen mottona ilmastoasioissa on "Canada is back".
Kanadan tarkoituksena on luoda kansallinen ilmastosuunnitelma yhdessä provinssien ja territorioiden kanssa. Tehtävä ei kuitenkaan tule olemaan helppo, sillä provinsseilla on hyvin erilaiset lähtökohdat energia-asioissa. Toistaiseksi Kanadan kansallinen ilmastostrategia on avoin kysymysmerkki ja vain kaksi provinssia on julkistanut omat ilmastosuunnitelmansa.
Sen jälkeen kun Justin Trudeaun liberaalipuolue voitti Kanadan liittovaltiovaalit ja Trudeau syrjäytti lähes kymmenen vuotta Kanadaa johtaneen Stephen Harperin, on Kanadan ilmastopolitiikan seuraava askelta odotettu mielenkiinnolla. Trudeaun liberaalihallituksen motto ilmastoasioissa on "Canada is back" ja ilmastonmuutos ja ympäristöpolitiikka on nostettu Kanadan hallituksen kärkiaiheiksi. Kanadan tavoitteena on olla maailman johtava vihreän teknologian tuottaja ja kuluttaja.
Uusi johto, uudet kuviot
Pääministeri Harperin kaudella Kanadan maine ilmastokysymyksissä oli kansainvälisesti katsoen jopa huono. Tuoreiden mielipidemittausten mukaan kanadalaiset ovat sitä mieltä, että Kanada on menettänyt uskottavuutensa ilmastoasioissa. Harperin konservatiivihallituksen aikana Kanada sitoutui vähentämään kasvihuonepäästöjä 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite oli yksi heikoimmista teollisuusmaiden keskuudessa.
Lokakuussa 2015 järjestettyjen liittovaltiovaalien jälkeen uusi pääministeri Justin Trudeau kutsui kaikkien provinssien ja territorioiden pääministerit osallistumaan Pariisissa järjestettävään ilmastokokoukseen. Trudeaun tavoitteena on luoda kansallinen ilmastonmuutosstrategia yhteistyössä provinssien kanssa. Ympäristöpolitiikan yhtenäistäminen on Kanadassa kuitenkin erittäin vaikeaa, sillä eri provinsseilla on varsin erilaiset energialähtökohdat.
Ennen Pariisin ilmastokokousta Trudeaun hallituksella oli noin kolme viikkoa aikaa saada provinssien tuki ja hyväksyntä Kanadan ilmastotavoitteille. Pariisin kokousta ennen ainoastaan Albertan ja Ontarion provinssit ilmoittivat ilmastostrategioistaan. Energiantuottajaprovinssi Alberta ja teollisuustuotannostaan tunnettu Ontario ovat kaksi eniten kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa provinssia.
Maltalla Kansainyhteisön kokouksessa - vain päiviä ennen Pariisin kokousta - pääministeri Trudeau ilmoitti Kanadan lahjoittavan lähes 1,9 miljardia euroa Global Climate Change Action – ohjelmaan, jonka tarkoituksena on auttaa ilmastonmuutoksen kanssa painivia kehitysmaita.
Kanadan uuden ilmastopolitiikan kulmakivet
Kanadan tulevan ilmastopolitiikan odotetaan perustuvan pitkälti liberaalien vaaliteesehin, joita ovat:
- Liittovaltion yhteistyö provinssien kanssa hiilidioksidin hinnan määrittämiseksi ja yhteisen ilmastopolitiikan luomiseksi
- Infrastruktuurin rahoittaminen
- Vihreän infrastruktuurin rahoittaminen
- Green Investment Fund – ohjelman perustaminen vihreän talouden vauhdittamiseksi.
Pariisin kokouksen alla pääministeri Trudeau järjesti ensimmäisen ilmastotapaamisen provinssien ja territorioiden pääministerien kanssa Ottawassa. Tapaamisessa vahvistettiin tarve kansalliselle ilmastonmuutosstrategialle, joka luodaan yhteistyössä provinssien ja territorioiden kanssa. Trudeau lupasi, että hän tapaa provinssien pääministerit uudelleen 90 päivän kuluttua Pariisin kokouksesta. Tällöin on tarkoitus ryhtyä valmistelemaan konkreettisia toimenpiteitä Kanadan ilmastostrategiaksi.
Öljyvaroistaan ja – teollisuudesta tunnettu Alberta julkaisi omat ilmastonmuutosstrategiansa marraskuun lopulla. Albertan suunnitelmaa kehuttiin kanadalaismediassa runsaasti, sillä aiemmin provinssi ei ole ollut innostunut ilmastoasioista. Albertan politiikassa tapahtui kesällä 2015 suuri muutos, kun aiemmin konservatiivien hallitsemaan provinssiin valittiin sosialidemokraattinen NDP-hallitus. Albertan ilmastostrategiaa voidaan pitää rohkeana etenkin kun provinssi tunnetaan Kanadan johtavana "energiaprovinssina", jonka talous on perinteisesti rakentunut öljyn ja maakaasun tuotannon varaan.
Alberta ottaa käyttöönsä vuonna 2017 koko talouden kattavan hiilidioksidiveron ja asettamaan ylärajan öljyhiekasta aiheutuville päästöille 100 megatonniin. Provinssin hiilivoimalat aiotaan lopettaa asteittain vuoteen 2030 mennessä ja 2/3 hiilienergiasta aiotaan korvata uusiutuvalla energialla. Näistä saatava verokertymä voi olla jopa 2,1 miljardia euroa vuodessa. Saadut verotulot on tarkoitus käyttää provinssin vihreän talouden kehittämiseen.
Vaikka Albertan suunnitelmaa on varsin yleisesti kehuttu, on sitä myös kritisoitu. Provinssi ei ole asettanut tarkkoja päästötavoitteita, vaan tarkoitus on käytännössä pitää päästöt vuoteen 2030 saakka nykyisellä tasolla. Asetetut verot kohdistuvat keskituloisten maksettavaksi ja kotitalouksille aiheutuvan summan arvioidaan olevan noin 350 euroa vuodessa/kotitalous.
Myös Kanadan väkirikkain provinssi Ontario julkaisi oman ilmastonmuutosstrategiansa juuri ennen Pariisin ilmastokokousta. Ontario aikoo osallistua ilmastotalkoisiin panostamalla mm. sähkö- ja hybridiautoihin sekä maalämpöön. Ontarioon on myös ottamassa käyttöön päästökaupan. Hiilivoima on provinssissa kielletty jo aiemmin.
Kanadalaisnäkemykset Pariisin kokouksesta
Kanadan ulkoministeri Stéphane Dion ei ole ollut kovin luottavainen siihen, että Pariisin kokouksessa saavutetaan 2 asteen tavoitetta (maapallon keskilämpötilan nousun pitäminen alle 2 asteessa). Kanadalaiset pitävät kuitenkin Pariisin ilmastokokousta tärkeänä ja viimeisenä mahdollisuutena ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun aloittamisessa. Sopimukseen pääseminen ei tule olemaan helppoa, mutta yleisesti ottaen Kanadassa katsotaan, että maailma on vihdoin herännyt ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.
Kanadan ympäristö- ja ilmastonmuutosministeri Catherine McKenna on todennut, että vaikka Pariisin kokouksessa ei saataisi aikaiseksi juridisesti sitovaa päätöstä hiilidioksidipäästöjen osalta, kokous antaa mahdollisuudet valtioille muodollisesti sitoutua pienentämään ekologista jalanjälkeään ja tekemään näin oman osansa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Kanadan liberaalihallitus ei julkista Pariisissa omia tavoitteitaan – vaan pysyy edellisen hallituksen tavoitteiden takana – Kanada tulee Pariisin kokouksen jälkeen luonnostelemaan "a made-in-Canada plan for lowering greenhouse gas emissions". Mielenkiintoista nähdä muuttuvatko sanat teoiksi ja onko Kanada todellakin "back".