Business for Peace -palkinto kannustaa vastuulliseen yrittämiseen

Oslossa järjestettiin 7. toukokuuta järjestyksessään kolmas Business for Peace -konferenssi. Konferenssin teemana oli ”Luottamuksen ytimet tämän päivän liiketoiminnassa". Tilaisuudessa palkittiin kuusi eettistä yrittäjyyttä edistävää henkilöä elinkeinoelämän eri aloilta.

Vuoden 2012 Business for Peace -palkinnonsaajiksi oli ehdolla 90 henkilöä yli 60 maasta. Palkinnonsaajat valitsi kaksihenkinen komitea, jonka jäseniä ovat vuoden 2006 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Muhammad Yunus ja A. Michael Spence, joka vuonna 2001 sai Nobelin taloustieteen palkinnon.

Eettisiä yrittäjiä palkittiin

Palkinnonsaajista egyptiläinen Ibrahim Abouleish on kehitysaloitteensa Sekemin kautta levittänyt Egyptissä tietoisuutta biodynaamisen maanviljelyn menetelmistä ja onnistunut merkittävästi lisäämään biodynaamisen tuholaistorjunnan hyödyntämistä.

Argentiinalainen Eduardo Eurnekian on Corporacion American pääjohtaja. Hänen vahva sitoutumisensa rauhanvälitykseen on näkynyt pyrkimyksenä kohentaa Turkin ja Armenian välisiä suhteita. Eurnekian edistää eettisiä yrityskäytäntöjä B20-ryhmän jäsenenä ja Argentiinan kauppakamarin varatoimitusjohtajana.

Vladas Lasas, Skubios siuntos Liettuasta on UAB Kaunas & UPS/Lithuania -yrityksen toimitusjohtaja, jonka pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta siitä, kuinka teknologia, yhteistyö ja synergia voivat tarjota tärkeitä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Hän on yksi Carbon War Roomin perustajista. Kyseisen voittoa tavoittelemattoman aloitteen tavoitteena on toteuttaa markkinavetoisia ratkaisuja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Yhdysvaltalainen David W. on MacLennan, Cargillin operatiivinen johtaja, jonka ohjaamana yhtiö on vahvistanut sitoutumistaan ympäristönsuojeluun. Yhtiö on ollut tässä suunnannäyttäjänä osoittaessaan, että voitollinen ja kasvava yritystoiminta on mahdollista yhteiskuntavastuu huomioiden.

Tansanialainen Reginald A. Mengi on perustanut IPP Group -yrityksen, joka on kasvanut yhdeksi Tansanian suurimmista yksityisistä yrityksistä. Mengi kannattaa yritysten aktiivista osallistumista yhteisöjen kehitykseen. Hänen yhteiskuntavastuuta koskevat aloitteensa ovat liittyneet muun muassa heikossa asemassa olevien ja vammaisten tukemiseen sekä koulujen rakentamiseen.

Bangladeshilainen Latifur Rahmanin Transcon Group -yrityksen toiminta perustuu eettisille ja vastuullisille käytännöille. Erityishuomiota kiinnitetään toiminnan lainmukaisuuteen, verojen ja tullien maksamiseen sekä työvoimaa koskeviin säädöksiin.

Menestys perustuu vastuuseen

Konferenssissa pääpuheenvuorot käyttivät Fredriksborgin kreivitär Alexandra Christina ja Grupo Bimbon toimitusjohtaja Roberto Servitje Sendra.

Kreivitär Alexandra Christina jakoi kokemuksiaan Ferring Pharmaceuticals -yhtiön eettisen johtokunnan puheenjohtajana. Hän totesi eettisen toiminnan perustuvan siihen, että totutut tavat ja käytännöt haastetaan ja tiedostetaan vastuullisuus oman toiminnassa.

Grupo Bimbon toimitusjohtaja Sendra kiinnitti puheessaan erityistä huomiota työntekijöiden inhimilliselle kohtelulle, jota hän pitää perustana yrityksen eettiselle toiminnalle laajemmin. Sendra nosti esiin kuusi osa-aluetta, jotka ovat keskeinen edellytys menestyksekkäälle yritysjohtamiselle: lahjomattomuus, älykkyys, kyky kanssakäymiseen ja samastumiseen, innokkuus ja tehokkuus, johtamiskyky, taito innostaa ja vahvistaa luottamusta sekä bisnesvainu.

Sendra kertoi Grupo Bimbon menestyksen perustuvan sosiaaliseen vastuullisuuteen, jossa yritystoiminnan ytimessä on sekä kannattavuus että inhimillisyys. Toimintakulttuurin taustalla on sen tiedostaminen, että kun yritys todella välittää työntekijöistään, työntekijät välittävät yrityksestä. Tämä näkyy yksittäisten työntekijöiden työpanoksessa ja välittyy myös asiakassuhteisiin.

Keskustelua bisnesetiikasta

Konferenssin paneelikeskustelussa olivat mukana Servitje Sendran lisäksi johtaja Erik Belfrage (Consilio International AB), professori George J. Siedel (University of Michigan) ja varatoimitusjohtaja Achilles Tsaltas (International Herald Tribune).

Belfrage totesi, että kulttuurisista eroista huolimatta elinkeinoelämän arvoihin kuuluu oletus rehellisyydestä ja luotettavuudesta. Korruptiota koskeva lainsäädäntö kehittyy monissa maissa. Asian esillä pitäminen on lisännyt painetta korruption kitkemiseen. Toisaalta Siedel toi esiin näkökulman, että lain noudattamista on alettu pitää oikeanlaisen toiminnan mittana sen sijaan, että moraalisuutta ja vastuullisuutta pidettäisiin lähtökohtaisesti toimintaa ohjaavana periaatteena.

Yritystoiminnan ehtona on kuitenkin se, että osapuolet voivat luottaa toisiinsa. Luottamus edellyttää enemmän kuin lain noudattamista. Siedel arvioi, että proaktiivinen, moraalisuuteen perustuva yritystoiminta olisi taloudellisesti kannattavampaa, sillä valtiotasolla tehtävä sääntely johtaa helposti huomattaviin menoeriin, kun yrityselämän konflikteja lähdetään selvittelemään oikeusteitse.

Media-alan ryvettyneeseen maineeseen viitaten Tsaltas nosti esiin keskeisiä periaatteita, joita tiedotusvälineiden olisi noudatettava. Ensinnäkin poliitikkojen ja tiedotusvälineiden hallitusten välillä ei tule olla kytköksiä. Toiseksi median ja suuryritysten omistussuhteet on oltava yleisesti tiedossa, mikä helpottaa huomioimaan mahdolliset sidonnaisuudet, joilla voi olla vaikutusta uutisointiin. Kolmanneksi kantaa ottamaton raportointi ja mielipidekirjoittelu on pidettävä selkeästi erillään toisistaan.

Business for Peace liittää vastuun liiketoimintaan

Business for Peace -säätiö perustettiin vuonna 2007. Sen kantavana ajatuksena on, että yhteiskunnallisesti vastuulliset ja eettiset aloitteet ovat kilpailukykyisiä ja yritysmaailman moraalisen kulttuurin vahvistuessa niistä tulee erottamaton osa nykyaikaista yritystoimintaa. Menestyksekäs liiketoiminta on säätiön mukaan yhdistettävissä pyrkimykseen edistää vakautta ja rauhaa siten, että toiminnan taloudellinen lisäarvo luo myös yhteiskunnallista lisäarvoa.

Business for Peace -palkintojen tavoitteena on inspiroida yritysmaailman toimijoita maailmanlaajuisesti tunnistamaan eettisen ja vastuullisen yrittämisen merkitys. Kansainvälisen kauppakamarin pääsihteeri Jean-Guy Carrier on todennut kyseisten palkintojen osoittavan yksityisen sektorin potentiaalin myötävaikuttaa maailmanrauhaan. Business for Peace -palkinnot rahoittaa samanniminen säätiö ja kansainvälinen kauppakamari.

Cargillin palkinto osoitus pitkäjänteisestä vastuullisesta toiminnasta

Yksi tämänvuotisista palkinnonsaajista on Cargill-yhtiön operatiivinen johtaja David W. MacLennan. Cargillilla on toimintaa myös Suomessa. Espoon myyntitoimiston toimitusjohtaja Tom Karlsson kertoo, että Cargillin yritystoiminnan ytimessä on sitoutuminen toimintaa ohjaaviin periaatteisiin, ympäristön kannalta kestävään toimintaan ja ruokaturvallisuuteen.

Koko yhtiö on sitoutunut soveltamaan tietoaan ja kokemustaan vastatakseen monitahoisiin taloudellisiin, ympäristöä koskeviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaikkialla, missä yritystoimintaa harjoitetaan. Yrityksessä on laadittu toimintaa ohjaavat periaatteet, joiden mukaisesti yhtiö pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa, standardejaan ja käytäntöjään.

Ympäristön, ihmisten, yhteisöjen ja hyvien bisneskäytäntöjen huomioiminen ovat Karlssonin mukaan läpileikkaava teema yrityksen toiminnassa. Jokaisen työntekijän edellytetään arvioivan toimintaansa yrityksen arvojen mukaisesti – olipa sitten kyse tuotteiden laadusta ja turvallisuudesta tai liiketoimista toimitusketjussa.

Karlssonin mukaan Cargill pyrkii vähentämään toimintojen ympäristövaikutuksia ja kehittää tapoja, jotka tukevat luonnonvarojen harkittua käyttöä. Lisäksi yhtiö on kehittänyt käytäntöjä, joiden avulla varmistetaan ympäristökysymysten huomioiminen ja ehkäistään ympäristön saastumista. Toimitusjohtaja Karlsson toteaa yhtiöllä olevan kunnianhimoinen tavoite saavuttaa energiatehokkuuden, hiilipäästöjen vähentämisen ja vedenkulutuksen suhteen säädettyjä vaatimuksia paremmat tulokset.