Bulgaria: haasteita ja hyödyntämätöntä potentiaalia

Bulgaria: haasteita ja hyödyntämätöntä potentiaalia

Bulgariasta todetaan usein, että maassa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja kehitysmahdollisuuksia. Bulgaria elää edelleen osittain siirtymätaloudessa ja muutos kohti demokraattista markkinataloutta on edennyt verkkaisesti. Niin EU- kuin NATO -jäsenyydet ovat joka tapauksessa vieneet länsimaistumiskehitystä eteenpäin.

Maan talous kasvoi koko 2000-luvun nopeasti aina vuoteen 2009 asti, jolloin talouskriisi ravisteli myös Bulgariaa. Kriisin jälkeen kasvu on jatkunut hitaampana.  Euroopan komissio arvioi Bulgarian tämän vuoden talouskasvun olevan 1 % ja ensi vuonna hieman yli prosentin.

Kasvua on hidastanut kuluttajien ja investoijien heikko luottamus maan talouteen. Ulkomaisia investoijia ovat karkottaneet jatkuvasti muuttuvat lait sekä pitkään epävakaana jatkunut poliittinen tilanne. Niin vuonna 2013 kuin vuonna 2014 maassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Nykyinen hallitus on onnistunut vakauttamaan tilannetta ja siltä odotetaankin toimia liiketoimintaympäristön kohentamiseksi.

Hallitus noudattaa suhteellisen tiukkaa talouskuria. Sen tavoitteena on laskea tänä vuonna maan budjettivaje alle 3 prosentin. Bulgarian ulkomaanvelka on kolmanneksi alhaisin EU-maita vertailtaessa: 29,6 %. Bulgarialla ei ole ollut kiirettä liittyä euroalueeseen yleiseurooppalaisesti vaikeassa taloustilanteessa. Hallituksen mukaan liittymisestä myöhempänä ajankohtana vallitsee kuitenkin poliittinen konsensus ja Bulgarian lev (BGN) on euroon sidottu.

Keskiössä yhteiskunnalliset haasteet

Bulgarian työmarkkinat ovat useiden haasteiden edessä. Näistä keskeisimmät ovat ikääntyvä väestö, matala syntyvyys, nuorten ja koulutettujen muutto ulkomaille sekä toisaalta koulutuksen puute. Monet keskeiset uudistukset, kuten terveydenhuolto- ja koulu-uudistus, ovat viivästyneet. Lisäksi Bulgaria on edelleen unionin köyhin maa ja syrjäisemmillä alueilla työttömyysluvut ovat korkeat.

Bulgaria panostaa kilpailukykyynsä ja investointien houkuttelemiseen mm. investointiystävällisellä veropolitiikalla. Yritysvero on unionin alhaisin: sekä yritys- että palkkavero ovat 10 prosenttia (tasavero).  Työvoimakustannukset ovat myös alhaiset. Lisäksi Bulgarian etuna on sen maantieteellinen sijainti.

Liiketoimintaympäristö haasteiden edessä

Kilpailukykyä pyritään edistämään myös maan infrastruktuurin kehittämisellä, kuten kattavamman ja laadukkaamman tieverkoston rakentamisella. Hallitus on vauhdittanut useita hankkeita tällä saralla. Maailman innovatiivisimpien maiden listalla (Global Innovation Index 2014) Bulgaria oli sijalla 44 viime vuonna. Kilpailukykyindeksivertailussa (Global Competitiveness Index) Bulgaria on sijalla 54.

Jotta maan kilpailukyky paranisi edelleen, liiketoimintaympäristöä tulisi kehittää muun muassa modernisoimalla julkishallintoa, uudistamalla oikeuslaitosta sekä taistelemalla tehokkaammin korruptiota ja harmaata taloutta vastaan.

Kun Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unionin jäseniksi, luotiin Euroopan komission alainen yhteistyö- ja seurantamekanismi (Cooperation and Verification Mechanism, CVM) tarkkailemaan näiden maiden edistystä oikeus- ja sisäasioiden sektorilla. Mekanismin avulla Euroopan komissio arvioi oikeuslaitoksen toiminnan sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimintojen kehittymistä vuosittain.

Kitkettävänä korruptio ja harmaa talous

Bulgaria on saanut komissiolta pyyhkeitä siitä, että kehitys näillä sektoreilla ei ole edennyt niin ripeästi kuin olisi ollut toivottavaa. Muutamat EU-maat, mukaan lukien Suomi, ovat eri yhteyksissä rohkaisseet Bulgariaa nopeuttamaan tarvittavia uudistuksia oikeussektorilla sekä tehostamaan toimenpiteitä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi. Nämä uudistukset vaikuttaisivat merkittävästi liiketoimintaympäristön ennustettavuuteen ja sitä myöten ulkomaisten investointien lisääntymiseen.

Hallitus onkin nostanut CVM-mekanismin kriteerien täyttämisen yhdeksi prioriteetikseen. Oikeuslaitoksen uudistaminen on parhaillaan käynnissä ja hallitus tekee töitä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi, muun muassa puuttumalla tehokkaammin salakuljetukseen. Myös harmaa talous on Bulgariassa ongelma, jonka kitkemisessä hallituksella riittää haasteita.

Muutakin kuin turistikohde

Vaikka Bulgaria on ollut EU:n jäsenmaa vuodesta 2007, voinee todeta, että yleisesti ottaen se on edelleenkin suhteellisen tuntematon jäsenmaa Suomesta käsin katsottuna. Toki monet suomalaisturistit ovat löytäneet Bulgarian lomarannat ja yhteyksiä ovat helpottaneet suorat lennot Helsingistä Burgasiin kevätkaudesta myöhäiseen syksyyn. Maassa toimii kuitenkin vain muutama suomalainen yritys. Suomalaisia Bulgariassa asuu noin viitisenkymmentä.

Suomen vienti Bulgariaan vuonna 2014 oli Suomen tullitilaston mukaan 50,3 miljoonaa euroa, ja tuonti 98,7 miljoonaa euroa. Sekä vienti että tuonti kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Suomesta Bulgariaan viedään pääasiallisesti rautaa ja terästä, paperia ja pahvia, eri toimialojen erikoiskoneita sekä elektroniikkaa. Bulgariasta Suomeen tuodaan mm. sähkökoneita ja -laitteita sekä tekstiilituotteita.

Tanja Grén

kauppa