Budjettivaje sinetöi Puolan euro-aikataulun lykkääntymisen

Puolan budjettivajeen takia hallitus etsii uusia säästömahdollisuuksia. Veroja ei nosteta vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna korotukset ovat todennäköisiä. Sopivien säästökohteiden löytäminen on vaikeaa, koska suosion säilyttäminen on hallitukselle tärkeää. Muuten talousnäkymät ovat suhteellisen myönteiset.

Puolalaisten talousnäkemykset ovat viime aikoina kääntyneet lievästi myönteisemmiksi. Toukokuussa julkistettujen tilastojen mukaan BKT kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä vielä 0,8 prosenttia, ja koko vuodenkin kasvun uskotaan pysyvän lievästi plusmerkkisenä. Valtiovarainministeriön uusimman arvion mukaan kasvuvauhti olisi 0,2 prosenttia. Kolmannesta vuosineljänneksestä odotetaan vaikeinta, ja silloin kasvu jäänee negatiiviseksi. Yleisesti puolalaisarviot taloustilanteesta ovat lievästi myönteisempiä kuin kansainväliset.

OECD:n arvion mukaan Puolan talous supistuu 0,4 prosenttia tänä vuonna ja kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2010.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Puolan talous on suhteellisen tasapainoinen ja menestyy siksi paremmin kuin useimmat alueen maat. Sen arvion mukaan tänä vuonna on odotettavissa lievä taantuma, mutta ensi vuonna kasvun odotetaan vahvistuvan viennin avulla yhteen prosenttiin. IMF olettaa valtiontalouden alijäämän nousevan tänä vuonna 6 prosenttiin ja inflaation laskevan 1,5 prosenttiin.

Kauppakeskuksissa näyttää viimevuotista hiljaisemmalta, mutta puolalaismedia käsittelee taloustilannetta rauhallisesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta puolalaisista suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen, ja kulutustavaroille ja matkoille on edelleen kysyntää. Alkuvuodesta jyrkästi laskenut zlotyn arvo on muutaman viime kuukauden aikana pysynyt suhteellisen vakaana, 1 euro vastaa noin 4,5 zlotya.

Lisäsäästöjä tarvitaan budjetin tasapainottamiseksi

Valtion budjettiin taloustilanne aiheuttaa muutospaineita. Valtiovarainministeri Rostowski ilmoitti 23. kesäkuuta, että budjetin alijäämä, jonka oli tänä vuonna määrä olla 18,2 miljardia zlotya, tulee nousemaan noin 27 miljardiin zlotyyn. Alkuperäinen budjetti perustui oletukseen 3,7 prosentin talouskasvusta, ja vielä tarkistetussa versiossakin kasvun uskottiin yltävän 1,7 prosenttiin. Kotimainen kysyntä on laskenut niin, että verotulot jäävät 37 miljardia zlotya odotettua pienemmiksi. Valtionhallinnon eri alat joutuvat nyt tekemään 3 miljardin zlotyn lisäsäästöt alkuvuodesta tehtyjen vajaan 20 miljardin karsintojen lisäksi, mutta koko budjettivajetta ei voida säästöillä kattaa. Osinkotuloja valtion omistamista yrityksistä on tarkoitus nostaa niin, että ne ovat 8,2 miljardia zlotya aikaisemmin suunniteltujen 2,9 miljardin zlotyn sijasta. Valtionyritysten yksityistämisiä mahdollisesti aikaistetaan.

Kansalaisten tuloveroja laskettiin tämän vuoden alussa, ja nyt suurin osa maksaa 18 prosenttia, ja muutama prosentti rikkaimmista 32 prosenttia. Harkinnassa on - ainakin tilapäisesti - paluu vanhaan järjestelmään, jossa oli 19, 30 ja 40 prosentin tuloveroluokat. Ongelmana tässä ja monien muidenkin veronkorotusten toteuttamisessa on se, että presidentti käyttää herkästi vetoaan. Hallituspuolueista PO on yleensä suhtautunut kielteisesti veronkorotuksiin, erityisesti henkilöverojen osalta. Pienempi hallituspuolue PSL on ilmaissut, että korkeatuloisten tuloverojen tilapäinen nosto olisi tässä taloustilanteessa järkevä ratkaisu.

Veronkorotuksiin ei ryhdytä vielä tänä vuonna, mutta todennäköisesti jo ensi vuoden alussa. Päätös tästä tehtäneen loppukesästä. Bensiinin valmisteveron nosto on hallituksen kannalta helppo mahdollisuus, koska se ei vaadi parlamentin hyväksyntää. Veron nosto 20 prosentilla toisi arvioiden mukaan valtiolle miljardin zlotyn lisätulot. Myös muiden valmisteverojen nostoa harkitaan. Arvonlisäveron perusprosentti on jo nykyisellään korkea 22, joten sen nostamista ei pidetä yhtä hyvänä keinona. Jois-akin tapauksissa ALV:n nosto pikemminkin vähentää valtion verotuloja, koska harmaan talouden osuus nousee. Ruoan arvonlisäveron nostolla olisi kielteisiä vaikutuksia elintarvikesektorille, joten PSL tuskin hyväksyisi sitä.

Maatalousyrittäjien sosiaalivakuutusrahaston (KRUS) uudistamisesta on puhuttu pitkään. Maanviljelijöiksi luokitellut henkilöt maksavat hyvin vähän veroja, mikä luonnollisesti ärsyttää monia. Uudistus on kuitenkin hankala kysymys hallituksen sisällä, koska PSL:n kannatus perustuu juuri maalaisväestöön ja se vastustaa muutoksia jyrkästi.

Vuonna 2008 valtion budjettivaje nousi 3,9 prosenttiin BKT:sta, kun euro-kriteeri on kolme prosenttia Puolan tapauksessa budjettivaje ei johdu vain globaalista talouskriisistä vaan myös talousuudistusten lykkäämisestä. Komissio aloitti 24. kesäkuuta virallisen vajeproseduurin Puolaa vastaan ja kehotti sitä pienentämään vajeen alle 3 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä (proseduuri on käynnissä myös 11 muuta maata vastaan). Komissio arvioi vajeen nousevan tänä vuonna 6,6 prosenttiin ja ensi vuonna 7 prosenttiin. Hallitus on laatinut suunnitelman vajeen pienentämiseksi tarvittavista budjettimuutoksista, ja valtiovarainministeriön mukaan vaje saadaan rajojen sisälle vuonna 2012. Käytännössä budjettivajeen kasvu vahvistaa sen, että Puolan euro-tavoite lykkääntyy suunnitellusta vuoden 2012 alusta. VM:n varaministeri Ludwik Kotecki arvioi realistiseksi ajankohdaksi euroon liittymiselle vuoden 2014.

Oppositio kritisoi hallitusta vääristä talousprioriteeteista sekä siitä, että se viivytteli säästösuunnitelmia eurovaalien takia. Säilyttääkseen suosionsa hallitus on koko puolitoistavuotisen kautensa ajan välttänyt kipeitä päätöksiä ja edennyt hitaasti uudistuksissa. Eurovaaleissa hallitus menestyi edelleen erittäin hyvin, ja mielipidetiedusteluissa sen kannatus ja pääministerin henkilökohtainen suosio ovat laskeneet vain vähän viime kuukausina. Nyt kuitenkin tarvitaan ratkaisuja, jotka eivät ole kaikille mielui-sia. Säästöt ja veronkorotukset tulevat väistämättä vaikuttamaan kannatukseen.

Työttömyyden kasvu toistaiseksi pysähtynyt

Manpowerin tuoreen tutkimuksen mukaan puolalaisyritykset suunnittelevat kolmannella vuosineljänneksellä palkkaavansa enemmän ihmisiä kuin irtisanotaan. Työttömyys oli toukokuussa 10,8 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin huhtikuussa. Alueelliset erot ovat suuria, ja Varsovassa työttömyysaste oli huhtikuussa vain 2,2 prosenttia.

Hallituksen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kolmikantakomissio neuvotteli kevään ajan yhteisestä kriisipaketista, ja hallitus hyväksyi sen alkukesästä. Paketin tavoitteena on estää työttömyyden kasvu, ja siihen käytetään 3 miljardia zlotya EU:n "Human Capital" -toimintaohjelmasta. Kriisipakettiin kuuluva lakikokonaisuus antaa muun muassa rahallista tukea työllistäville yrityksille ja mahdollisuuden lyhentää työaikoja tai lomauttaa henkilöstöä enintään puoleksi vuodeksi. Työntekijöille se turvaa palkkasaamisia yrityksen konkurssitilanteessa ja tuo koulutusmahdollisuuksia.

Kriisipaketista keskustellaan parlamentissa, ja sellaisenaan se ei kelpaa kaikille puolueille. Pakettiin on jo tehty muutoksia, joiden takia Solidaarisuus-ammattiliitto harkitsee irtautumista kolmikantakomissiosta. Sitä ärsyttää erityisesti 'joustavan työajan' mahdollisuuden ulottaminen kaikille yrityksille eikä vain kriisistä pahiten kärsineille. Tämä uudistus mahdollistaisi sen, että työntekijät tekevät lyhyttä työviikkoa silloin, kun työtä on niukasti ja vastaavasti enimmillään 72 tuntia viikossa kiireisimpinä aikoina. 12 kuukauden jaksolla työajan pitää olla normaali.

Työttömyyden kasvua hillitsee myös se, että suuri osa ulkomaille töihin lähteneistä puolalaisista ei ole ainakaan vielä palannut kotimaahan. Monet esimerkiksi Brittein saarille muuttaneista siirtolaisista ovat jo hankkineet asunnon ja perustaneet perheen, joten he myös työttömäksi jäätyään mieluummin sinnittelevät siellä kuin palaavat Puolaan. Toisaalta ne, jotka ovat joutuneet ulkomailla koulutustaan vastaamattomiin töihin ja turhautuneet, palaavat herkemmin. Yleisesti asiantuntijat näkevät siirtolaisten palaamisen myönteisenä, koska he tuovat uusia ideoita ja osaamista, joista on hyötyä Puolalle. Asiantuntijoiden mukaan hallituksen olisi kuitenkin syytä miettiä, miten suurten joukkojen paluumuutto vaikuttaisi talouteen ja mitä ongelmia siitä voisi syntyä. Työttömyysasteen nousu luo helposti turhautumista ja uusia sosiaalisia jännitteitä erityisesti niillä alueilla, joilla työttömyys on jo korkealla.