Brittihallituksen budjetti nojaa vahvaan ylioptimismiin kasvun elpymisestä

Britannian 2010-2011 budjetti esiteltiin vain reilua kuukautta ennen parlamenttivaaleja. Budjetti tasapainottelee menojen leikkausten ja talouden elvytyksen välillä. Britannian taloustilanne on kriittinen ja julkisen sektorin alijäämä suuri. Budjetti ei esittänyt yksityiskohtaista suunnitelmaa julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi, vaikka suuntaviivat asetettiin.

Hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa julkisen talouden alijäämä neljässä vuodessa. Tämä tarkoittaisi alijäämän supistumista nykyisestä 11,8 prosentista 5,2 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Valtiovarainministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua kuluvalle vuodelle ja arvioi kasvun nousevan 3,25 prosenttiin ensi vuonna. Julkisen talouden tasapainottamisen suunnitelma perustuu osittain tälle optimistisena pidetylle ennusteelle. Tiedotusvälineiden mukaan budjetti sisälsi enemmän poliittista viestiä kuin talouspoliittista linjausta, mikä näin vaalien alla on varsin odotettavaa. Tuskalliset menoleikkaukset jäävät vaalien jälkeiseen aikaan ja todennäköisesti uusi hallituspuolue joutuu ensitöikseen laatimaan uuden budjetin.

Valtiovarainministeri Alistair Darling esitteli Britannian vuoden 2010–2011 budjetin (budjettivuosi al-kaa huhtikuussa) tilanteessa, jossa talouskasvu on noussut vain niukasti plussan puolelle taantuman jäljiltä, julkinen talous on kriittisessä tilassa ja vaaleihin on enää reilu kuukausi.

Nämä tekijät muokkaavat budjetista lähtökohtaisesti poliittisen. Samanaikaisesti valtiovarainministeriö joutuu tasapainoilemaan menoleikkausten ja talouden elvytyksen välillä. Darling painotti, että vaikka kasvu on lähtenyt käyntiin, on se edelleen hyvin heikkoa. Tämän vuoksi velkaantuminen on saatava kuriin tavalla, joka ei vaaranna alkanutta nousua. Budjetti sisälsi pääsuuntaviivat taloustilanteen pa-rantamiseksi, mutta siinä ei esitelty yksityiskohtaisia suunnitelmia menoleikkauksista ja julkisen velan pienentämisestä.

Britannian taloustilanne on kriittinen. Vuoden 2009 talouskasvu oli negatiivinen koko alkuvuoden ja vasta viimeisellä neljänneksellä nousi plussan puolelle, kuitenkin vain marginaalisesti (0,3%). Koko vuoden talouden lasku oli 5 prosenttia ja on mahdollista, että tämän vuoden alussa kasvu on kääntynyt jälleen negatiiviseksi. Julkisen talouden alijäämä on 11,8 prosenttia BKT:stä, mikä on suurin kaikista G7-maista ja samaa tasoa kuin Kreikan vaje. Velkaantumisaste on 54 prosenttia ja sen ennustetaan nousevan 75 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Mikäli katsotaan kansainvälisiä arvioita ja otetaan luvut, joita voi vertailla muuhun Eurooppaan, liikkuu velka nyt yli 60 prosentissa ja sen odotetaan kasvavan 98 prosenttiin vuonna 2015, ennen kuin se alkaisi pienetä.

Budjetissa esitellyn suunnitelman mukaan hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa julkisen ta-louden alijäämä neljässä vuodessa. Tämä tarkoittaisi alijäämän supistumista nykyisestä 11,8 prosen-tista 5,2 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Osa tästä alentumisesta tulisi menojen leikkauksista, osa verojen korotuksista, joista yli puolet jäisi kaikkein rikkaimpien maksettavaksi, ja osa talouskasvusta. Menojen leikkausten osalta budjetti esittää tiukempaa varojen käyttöä valtion virastoissa ja yleisiä tehokkuustoimia ja verojen osalta polttoaineen, alkoholin ja tupakan tiukan verotuksen jatkumista. Bud-jetti kuitenkin vahvistaa, että julkisen sektorin kokonaiskulutus kasvaa vuosina 2010–2011, millä osal-taan pyritään varmistamaan talouden elpymisen jatkuminen.

Kasvuennustetta pidetään ylioptimistisena

Valtiovarainministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua tälle vuodelle ja kasvun nousevan 3,25 prosent-tiin seuraavana vuonna. Tämä on korkeampi kuin itsenäisten ennustelaitosten kasvuennusteiden keskiarvo ja tähän kiinnitettiin huomiota myös tiedotusvälineiden budjettiuutisoinnissa.

Julkisen talouden tasapainottamisen suunnitelma perustuu osittain tälle optimistisena pidetylle ennus-teelle. Budjetissa ei kuitenkaan esitelty yksityiskohtaista suunnitelmaa valtion talouden tasapainotta-misesta. Markkinat ovat jo alkaneet reagoida epävarmuuteen ja ensimmäiset viittaukset Britannian luottoluokituksen alentamiseen on jo nähty. Samoin punnan vuodesta 2007 jatkunut lasku voidaan nähdä markkinoiden reaktiona epävarmuuteen talouden hoidosta ja talouden huonoon tilaan. Vaalien jälkeinen hallitus joutuukin heti ensimmäiseksi ottamaan tähän kantaa ja antamaan uskottavan talo-ussuunnitelman. Luottoluokitukseen ei todennäköisesti puututa ennen kun uusi hallitus vaalien jälkeen julkistaa suunnitelmansa.

Tulevien vaalien ratkaisevaksi kysymykseksi muodostuu, kuka esittää uskottavimmin, miten talous-kasvu saadaan käyntiin ja julkisen talouden tasapaino palautettua. Jos konservatiivit voittavat vaalit, budjettia tullaan tarkastelemaan uudestaan ja saattaa olla, että se muuttuu oleellisesti.

Tiedotusvälineet odottavat uutta budjettia vaalien jälkeen

Tiedotusvälineiden arvioissa Darlingin budjetti on vaalibudjetti, joka perustuu ylioptimismiin muun mu-assa kasvunäkymien suhteen näin välttäen tuskalliset menoleikkaukset. Sinänsä tämä on ymmärret-tävää näin lähellä vaaleja, jotka pidetään 6. toukokuuta.

Muun muassa Independent-sanomalehti arvioi uuden valtapuolueen joutuvan laatimaan ensitöikseen uuden budjetin, mikä perustuu varovaisempiin kasvuarvioihin. Financial Timesin mukaan ei tosin ollut odotettavissakaan, että kumpikaan pääpuolueista julistaisi tässä tilanteessa tarvittavia vaikeita meno-leikkauksia tai verojen korotuksia.

Perinteisesti Labouria lähellä oleva Guardian luonnehti Darlingin budjettilinjauksia varovaisiksi, järke-viksi ja konstailemattomiksi. Budjetti ei antanut Labourin aktivisteille aineksia iskulauseisiin, joiden kanssa kiertää ovelta ovelle vaalipiireissä, mutta oli selkeä poliittisessa logiikassaan ja opposition on vaikea haastaa sitä.

Sekä Guardian että Independent pitivät oppositiojohtaja David Cameronin vastauspuheenvuoroa haparoivana eivätkä konservatiivit kyenneet esittämään vahvaa vastalausetta budjetille.

Lisäksi valtiovarainministeri Darling sai tunnustusta, ettei sortunut jakopolitiikkaan ennen vaaleja. Pu-heen vaikutuksesta rahoitusmarkkinoihin esitettiin jokseenkin eroavia tulkintoja: Guardian ilmoitti pu-heen rauhoittaneen hermostunutta Cityä, kun taas Daily Telegraph raportoi musertavasta reaktiosta, kun pankkiirit myivät valtion lainapapereita ja punnan kurssi heikkeni. Financial Timesin mukaan ra-hoitusmarkkinoilla vallitsee lykätyn tuomion tunnelma: markkinoiden suuri reaktio tulee vaalien jälkeen jolloin poliittinen epävarmuus hälvenee ja valtapuolue julistaa uuden budjetin, joka sisältää myös kaikki tuskalliset leikkaukset, joiden suhteen tämä linjaus vaikeni.

Vaalien lähestyessä puolueet julkaisivat vaaliohjelmansa viikolla 15 ja ohjelmien julkistusta seurasi välittömästi kolmen suurimman puolueen johtajien televisioitu väittely, ensimmäinen laatuaan brittipo-litiikan historiassa. Konservatiivien ja Labourin rinnalle varteenotettavana kilpailijana on noussut libe-raalidemokraattinen puolue Nick Cleggin luotsaamana. Clegg olikin sekä median että yleisön silmissä väittelyn selkeä voittaja: Timesin mielipidekyselyssä Clegg vei jopa 61 prosenttia äänistä. 

Kuva: hashmill, flickr.com(Linkki toiselle verkkosivustolle), ccby3.0(Linkki toiselle verkkosivustolle)