angle-left Britannian ilmanlaatu- ja ilmastohaasteet vaativat uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa asuntorakentamisessa

Britannian ilmanlaatu- ja ilmastohaasteet vaativat uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa asuntorakentamisessa

Ilmansaasteet ovat varsinkin Britannian suurissa kaupungeissa vakava kansanterveydellinen ongelma. Liikenteen päästöjen vähentämisessä on jo saatu tuloksia, mutta muilla sektoreilla, erityisesti asuntorakentamisessa, hallituksella on iso urakka edessään. Uudisrakentaminen ja vanhojen asuntojen energiatehokkuuden parantaminen ovat keskeisessä roolissa myös hiilipäästövähennystavoitteiden kannalta. Britanniassa on suuri tarve uusien teknologioiden käyttöönotolle ja innovaatioille sekä osaamiselle mm. moduulirakentamisessa ja asuntojen ”älykkyyden” kehittämisessä.

Ilmanlaatuhaasteen mittakaava on valtava ja kiireellisyys tunnistettu

Britannian kaupunkien ilmansaasteongelmaan on viitattu jopa kansallisena hätätilana. Tilanne on erityisen vakava Lontoossa, jossa mitataan huomattavasti muita kaupunkeja korkeampia typpidioksidipitoisuuksia, esimerkiksi ostoskatu Oxford Streetillä jopa Euroopan ja maailman suurimpia. Huono ilmanlaatu on Britannian merkittävin ympäristöperäinen terveysriski ja neljänneksi suurin uhka kansanterveydelle syöpien, sydänsairauksien ja lihavuuden jälkeen. Ilmansaasteiden aiheuttamat terveydenhoitokustannukset olivat noin 20 miljardia puntaa vuonna 2016. Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain arviolta 40 000 ennenaikaista kuolemaa.

Vaikka kaupunkien ilmanlaatu on viime vuosina ja vuosikymmeninä kehittynyt parempaan suuntaan, ylittävät suurimmaksi osaksi dieselmoottoreista peräisin olevat typpidioksidipäästöt EU-direktiivien mukaisen enimmäispitoisuuden edelleen lähes 90 prosentilla kaupunkialueista. Pienhiukkaspäästöjen osalta tilanne on yhtä vakava: WHO:n suosittelemat raja-arvot ylittyvät esimerkiksi kaikkialla Lontoossa, suurimmalla osalla sen alueista yli 50 prosentilla. Merkittävin pienhiukkaspäästöjen lähde on kotitalouksien puun ja hiilen poltto, mutta noin kolmasosa pienhiukkasista on peräisin maantieliikenteestä. Ilmansaasteita kulkeutuu kaupunkialueille myös teollisuusalueilta sekä talojen lämmityksestä. Maantieliikenteestä peräisin olevat ilmansaasteet ovat suhteellista osuuttaan merkittävämpi terveysriski, sillä päästöt vapautuvat laimentumattomina suoraan katutasolle, toisin kuin esimerkiksi teollisuudesta tai lentoliikenteestä lähtöisin olevat ilmansaasteet.

Suurin osa Britannian tämänhetkisistä ilmanlaatuvaatimuksista tulee EU-lainsäädännöstä. Vuonna 2017 julkaistun NAO:n (National Audit Office) raportin mukaan Britannia on pahasti jäljessä EU:n ilmanlaatutavoitteista. Typpidioksidipäästöille asetettujen rajojen saavuttamisen määräaika oli vuosi 2010, mutta tämänhetkisen hallituksen arvion mukaan tavoite saavutetaan vasta 2026. Huolta on herännyt myös siitä, miten hallitus saadaan vastuuseen tavoitteista jäämisestä brexitin jälkeen, kun EU-tuomioistuimen toimivalta Britanniassa päättyy. Hallitus on kuitenkin vakuuttanut, että Britannia jatkaa EU-standardien toimeenpanoa ilmanlaatuasioissa myös brexitin jälkeen.

Puhtaaseen ilmanlaatuun tähtäävä lainsäädäntö Britanniassa

EU:n ilmanlaatudirektiivit on implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön Englannissa ilman laatua koskevien standardiasetusten kautta (Air Quality Standards Regulations 2010). Näiden asetusten tarkoituksena on asettaa rajoitteita ulkoilman saastetasoille. Vastaavat asetukset ovat voimassa myös Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa. Vastuu ilmanlaadulle asetetuissa rajoissa pysymisestä on Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa paikallishallinnolla, kun taas Englannissa ympäristö- ja maatalousministerillä. Ympäristöministeriö (DEFRA) puolestaan vastaa kansallisen ilmanlaatusuunnitelman toteuttamisesta. Britannian ympäristölain (Environment Act 1995) nojalla hallitus on velvollinen julkaisemaan kansallisen ilmanlaatustrategian.

Britanniassa ollaan säätämässä uutta ilmanlaatulakia (Clean Air Bill 2017–2019). Lain toinen käsittelyvaihe parlamentin alahuoneessa on tarkoitus pitää lokakuussa 2018. Uuden lain tarkoituksena on asettaa ja mitata ilmanlaatutavoitteita sekä vähentää saasteita mm. luomalla puhtaan ilman vyöhykkeitä (clean air zones). Lisäksi laissa on tarkoitus tehdä pakolliseksi liikennevälineiden saastetestaus ja rajoittaa saastuttavimpien kulkuneuvojen myyntiä.      

Erityisesti ympäristöalan asiantuntijat ovat nähneet ympäristöystävällisemmän sääntelyn kehittämisen mahdollisuutena edistää alan innovaatioita.

Tulevalla puhtaan ilman strategialla tavoitellaan jopa miljardien säästöjä vuodessa

Britannian hallitus on vastannut jo kolmesti oikeudessa ympäristöjuristien Client Earth –järjestön nostamiin oikeusjuttuihin ilmanlaadun parantamiseen tähtäävien suunnitelmiensa riittämättömyydestä. Viimeisen, korkean oikeuden (High Court) helmikuussa 2018 antaman ratkaisun mukaan hallituksen ilmanlaatupolitiikka on riittämätöntä ja siihen on tehtävä muutoksia. Parlamentin alahuoneen neljän eri komitean maaliskuussa 2018 julkaiseman yhteisraportin mukaan tarvitaan laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta todellisia muutoksia pystytään saamaan aikaan.

Hallitus onkin nyt laatimassa uutta puhtaan ilman strategiaa sekä kansallista ilmansaasteiden hallintaohjelmaa, jotka on tarkoitus julkaista maaliskuussa 2019. Puhtaan ilman strategia seuraa useita muita uusia strategioita, joissa kiinnitetään samoin huomiota ilmanlaadun parantamiseen. Näitä ovat mm. teollisuusstrategia, puhtaan kasvun strategia ja erityisesti 25-vuotinen ympäristösuunnitelma, jonka yhtenä tavoitteena on turvata puhdas ilma Britanniassa.

Maantieliikenteen ja teollisuuden päästöihin on pystytty jo vaikuttamaan erilaisin toimin 1970-luvulta alkaen ja merkittävää myönteistä kehitystä on tapahtunut, kiitos erityisesti vähittäisen siirtymän hiilikäyttöisistä kaasukäyttöisiin voimalaitoksiin ja uusiutuvan energian lisääntyneen käytön.  Vuonna 2017 julkaistiin toimintasuunnitelma typenoksidipäästöjen vähentämisestä tieliikenteessä. Britannia on lopettamassa diesel- ja bensiinikäyttöisten autojen myynnin vuoteen 2040 mennessä.

Näin ollen, koska maantieliikenteestä ja teollisuudesta ei ole enää jatkossa saatavissa yhtä nopeita tuloksia kuin aiemmin, hallitus on uuden strategian laadinnassa kiinnittämässä erityistä huomiota maatalouteen, asuntojen lämmittämiseen sekä mm. erilaisissa kotitalouskemikaaleissa käytettäviin liuottimiin. Ympäristöministeri Michael Gove on todennut, että uusi strategia käsittelee laajasti eri ilmansaastuttamisen muotoja ja ratkaisutapoja.

Toukokuussa 2018 julkaistussa strategian pohjapaperissa, ns. vihreässä kirjassa, todetaan, että hallitus ja tutkimusrahoitusta koordinoiva UKRI (UK Reseach and Innovation) aikovat yhdessä tutkia mahdollisuuksia kehittää ilmanlaatua parantavia ja ilmansaasteita vähentäviä teknologioita ja ratkaisuja. Ilman puhdistumisen odotetaan mahdollistavan miljardin punnan vuosittaiset säästöt kansanterveysmenoihin vuodesta 2020 alkaen siten, että säästöt nousisivat aina 2,5 miljardiin puntaan vuodessa vuodesta 2030 alkaen.

Asuntorakentaminen ja vanhojen rakennusten muokkaaminen keskeistä paitsi ilmanlaatu- myös ilmastotavoitteiden kannalta

Britanniassa on suuri pula varsinkin kohtuuhintaisista asunnoista. Asuntopula on tunnistettu myös yhdeksi kilpailukyvyn kehittymisen tärkeimmistä esteistä ja yhdeksi hallituksen suurimmista haasteista. Maa tarvitsee joka vuosi 250 000 uutta asuntoa, pelkästään Lontooseen 66 000. Toistaiseksi uudisrakentamistavoitteista on jääty pahasti, mutta hallitus on vastannut kritiikkiin lupaamalla päästä 300 000 uuden kohtuuhintaisen asunnon rakentamistahtiin ennen 2020-luvun puoliväliä.

Asuntoministeri James Brokenshire on korostanut tarvittavan paitsi asuntojen lukumäärän kasvattamista myös laadun parantamista. Hallitus julkaisi elokuussa myös ns. vihreän kirjan uuden sosiaalisen asuntotuotannon strategian pohjaksi. Hallitus on ilmoittanut kanavoivansa yhteensä 44 miljardia puntaa asuntorakentamisen tukemiseen seuraavien viiden vuoden aikana, ja tästä pelkästään sosiaalisin perustein myönnettäviin asuntoihin kuusi miljardia puntaa. Lontoon kaupungille on osoitettu 1,7 miljardia puntaa 26 000 kohtuuhintaisen asunnon rakentamiseen. Asuntorakentamiseen tarvitaan Brokenshiren mukaan lisää innovaatioita sekä nopeampaa ja korkealaatuista rakentamista. Tärkeää on, että sekä julkinen että yksityinen sektori osallistuvat innovointiin.

Asuntorakentamisen tunnustetaan olevan avainasemassa paitsi ilmanlaadun parantamisessa jatkossa myös, jotta Britannia pystyy pääsemään ilmastotavoitteisiinsa, hiilipäästöjen vähentämiseen 80 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Asuntojen lämmitys- ja vedenlämmityskulut muodostavat 40 % Britannian kokonaisenergiakulutuksesta ja 20 % kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmansaasteista kodit puolestaan aiheuttavat tällä hetkellä 13 %. Osuus on vielä korkeampi (22 %), jos sähköntuotanto lasketaan mukaan.

Britannian hallitus onkin ilmoittanut puhtaan kasvun strategiassaan (Clean Growth Strategy, 2017) tavoitteekseen puolittaa uusien rakennusten energiankulutuksen vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on myös asettanut tavoitteeksi saada kaikkien rakennusten päästöt lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä.  Hallitus uskoo tavoitteisiin päästävän mm. uusien rakennusten tavoitteidenmukaisuuden tehokkaammalla valvonnalla, uusilla innovaatioilla ja kuluttajien paremmalla informoinnilla sekä asuntojen tekemisellä teknologisesti älykkäiksi (smart ready). Vanhojen asuntojen kohdalla keskeistä on jälkikäteinen muokkaus (retrofit) ja entisöinti puhtaamman ja energiatehokkaamman lämmityksen turvaamiseksi, mikä tosin on monissa tapauksissa kallista. Hallitus on luvannut energiankulutusta mittaavat älymittarit kaikille kotitalouksille vuoteen 2020 mennessä. Mm. asennettavien uusien lämminvesivaraajien standardeja parannetaan. Hallitus on myös investoinut 184 miljoonaa puntaa rahastoihin, joiden tavoitteena on uusien energiatehokkuutta parantavien teknologioiden kehittäminen.

Puhtaan ilman strategian pohjapaperissa mainitaan tavoitteiden joukossa myös se, että enää vain puhtaimpia liesiä myydään asuntoihin vuoteen 2022 mennessä. Rakennusten savupiippuja koskevaa lainsäädäntöä tullaan myös uudistamaan ja lisäämään joustavuutta paikallistasoille. Myös yhteistyötä teollisuuden, jälleenmyyjien, terveysalan asiantuntijoiden ja kuluttajien kanssa kehitetään tuotteiden saamiseksi ympäristöystävällisemmiksi.

Britannian hallitus investoi lisäksi miljardi puntaa kotienrakennusrahaston (Home Building Fund) kautta uusien modernien asuntojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Esimerkiksi moduulirakentamista on jo testattu asuntorakentamisen nopeuttamiseksi.

Asiantuntijanäkemyksiä tarvittavista toimista

Eri toimijat, kuten Britannian hallituksen pääneuvonantaja hiilipäästöjen vähentämisessä, Committee on Climate Change (CCC), UK Green Building Council (UK-GBC) ja Britannian WWF ovat korostaneet asuntokannan energiatehokkuuden parantamisen välttämättömyyttä. Lisäksi ne ovat nostaneet esiin tarpeen parantaa suunnittelua, nopeuttaa rakentamista ja käyttää rakentamisen aikanakin vähähiilistä teknologiaa. CCC ja WWF ovat peräänkuuluttaneet hallitukselta vahvempaa johtajuutta ml. että hallitus alkaisi valvoa rakennettavia uusia asuntoja päästötavoitteiden kannalta. WWF vaatii, että Britannian kaikki asunnot saatettaisiin vuoteen 2030 mennessä energiatehokkuudeltaan vähintään EPC-luokituksen C-tasolle (tällä hetkellä pelkästään Englannissa ollaan keskimäärin tasolla D) ja vuoteen 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset olisivat energiakulutukseltaan lähellä nollatasoa EU-direktiivin mukaisesti. Haaste on valtava, sillä Britannian asuntokanta on yleisesti ottaen hyvin vanhaa, ja 28 miljoonaa asuintaloa ei vastaa tulevaisuuden energiatehokkuusvaatimuksia. Uusia rakennuksia on vuonna 2050:kin vain 1/5 koko Britannian rakennuskannasta.

Energy Saving Trust (EST) lähestyy haasteita ns. 2050-valmis –asuntomallin (2050-ready) kautta. 2050-mallin asunnot ovat energiatehokkaita ja lähes hiilipäästöttömiä. EST:n esittelemille uusille asunnoille on tyypillistä niiden korkeaeristeisyys, vähäinen tarve vedelle, energiatehokkaat rakennusmateriaalit ja suora yhteys uusiutuvan energian järjestelmiin.

Sisä- ja ulkoilman laadun asiantuntijoista muodostuva ARCC-verkosto ratkaisisi ilmanlaatuongelmia asuntorakentamisen kautta panostamalla kaupunkisuunnitteluun, asentamalla ilmansuodattimia, parantamalla asuntojen ilmanvaihtoa sekä kehittämällä ilmanlaatusensoreita. Kaupunkisuunnittelussa tulisi kiinnittää huomioita mm. muassa asuntojen sijoittamispaikkoihin.

Lisätietoja markkinamahdollisuuksista Britanniassa BIM (Building Information Modelling) -sektorilla: UK construction sector ready for BIM from Finland – Join us in London, sekä kaukolämpömarkkinoilla: Rapidly growing district heating demands in the UK. 

Teksti: Lähetystöneuvos Päivi Pihlajamäki, Team Finland -koordinaattori Britanniassa 

Suomen ulkomaanedustustojen raportit

  • Suomen edustustot maailmalla seuraavat Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta keskeisiä talouden tapahtumia, markkinoita ja muutosprosesseja.
  • Raportteja kirjoittavat ja julkaisevat edustuston virkamiehet ja asiantuntijat. Niiden tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten ja kansainvälistä kauppaa seuraavien henkilöiden tarpeisiin.
  • Lisäksi edustustot tuottavat ajankohtaista toimialakohtaista tietoa markkinamahdollisuuksista sekä konkreettisista myyntitilaisuuksista Team Finland -verkoston sivustolle Marketopportunities.fi