Britannia etsii teollisuuspolitiikan uutta suuntaa

Britannia etsii teollisuuspolitiikan uutta suuntaa

Kansallisen kilpailukyvyn kohentamisesta puhutaan Britanniassakin paljon. Elinkeinoministeri Cable esitteli syyskuussa 2012 tulevan teollisuusstrategian pääpiirteet. Strategiassa tultaisiin keskittymään yritysrahoituksen saatavuuteen, nousevien teknologioiden ja uusien innovaatioiden tukemiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen sekä julkisten hankintojen ja tuotantoketjujen kehittämiseen.

Britanniassa pyritään tukemaan asemansa vakiinnuttaneiden yritysten ohella myös kasvavia aloja. Kuva: CyberslayerBritanniassa pyritään tukemaan asemansa vakiinnuttaneiden yritysten ohella myös kasvavia aloja. Kuva: Cyberslayer(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Britannian koalitiohallitus aloitti taipaleensa toukokuussa 2010 tilanteessa, jossa vuosien 2008–2009 finanssikriisin uskottiin jääneen taakse ja talouden uskottiin kääntyvän kasvu-uralle niin Britanniassa kuin laajemminkin Euroopassa. Hallituksella oli käsissään finanssikriisin vaurioittama valtiontalous, jonka tasapainottamisen se asetti yhdeksi päätavoitteistaan. Ajatuksena oli tällöin, että julkisten menojen karsiminen yhdessä kohtuullisen talouskasvun kanssa loisi edellytykset budjetin tasapainottamiselle vaalikauden aikana.

Vuonna 2010 kansallisen kilpailukyvyn kohentaminen ei vielä yltänyt hallituksen päähuolenaiheiden joukkoon. Hallitus noteerasi jo tuolloin Britannian riittämättömän läsnäolon kasvavilla markkinoilla ja ryhtyi systemaattisesti vahvistamaan läsnäoloa Euroopan ulkopuolella. Kotimaassa päähuomio suuntautui kuitenkin edelleen valtiontalouden tasapainottamiseen ja sen edellyttämiin julkisen sektorin sopeuttamistoimiin.

Kun Euroopan talouden takatalvi odotusten vastaisesti pitkittyi ja Britannian oma, vahvasti Euroopan viennistä riippuvainen talous juuttui taantuman partaalle, alkoivat elinkeinoelämän vaatimukset kotimaisen kilpailukyvyn parantamisesta saada enemmän vastakaikua. Elinkeinoelämän mukaan hallitukselta puuttui strateginen näkemys siitä, millä kansallisilla toimenpiteillä luodaan edellytykset brittiyritysten menestymiselle globaaleilla markkinoilla.

Elinkeinoelämä peräänkuuluttaa selkeää strategiaa

Hallituksen ensimmäinen askel kansallisen kilpailukyvyn parantamiseksi oli maaliskuussa 2011 julkaistu kasvusuunnitelma, A Plan for Growth, joka sisälsi neljä päätavoitetta:

  1. Britanniaan luodaan G20-maiden kilpailukykyisin verotusjärjestelmä;
  2. Britanniasta luodaan Euroopan parhaita paikkoja aloittaa, kasvattaa ja rahoittaa yritystoimintaa;
  3. Britanniaan houkutellaan lisää investointeja ja yrityksiä kannustetaan vientiin;
  4. työvoiman koulutustasoa nostetaan ja sen joustavuutta lisätään.

Elinkeinoelämän järjestöt pitivät hallituksen kasvusuunnitelmaan sisältyviä toimia oikeansuuntaisina, mutta kritisoivat hallitusta muun muassa siitä, että suunnitelma sisälsi liian laajan kirjon erityyppisiä aloitteita, eikä suunnitelman toimeenpanoa ollut selvästi vastuutettu kenellekään.

Elinkeinoelämä onkin peräänkuuluttanut yksityiskohtaisempaa teollisuusstrategiaa, jossa viestittäisiin hallituksen toimialakohtaisia prioriteetteja ja joka sisältäisi konkreettisia toimialakohtaisia toimintasuunnitelmia. Kasvusuunnitelman julkistamisen jälkeen elinkeinoelämän järjestöt ovat myös laatineet omia raportteja ja konkreettisia esityksiä siitä, mitä kansallisen elinkeinopoliittisen / teollisuusstrategian tulisi sisältää.

Hallituksen strategialuonnos

Elinkeinoelämän järjestöjen painostuksesta huolimatta hallitus ei tähän mennessä ole laatinut kirjallista teollisuusstrategiaa, joka ottaisi kantaa hallituksen toimialakohtaisiin prioriteetteihin ja sisältäisi konkreettisia ja aikataulutettuja toimenpiteitä. Tällainen strategia on kuitenkin valmisteilla, ja syyskuussa 2012 pitämässään puheessa elinkeinoministeri Vincent Cable valotti tulevan strategian pääpiirteitä seuraavasti:

1. Hallitus voi vaikuttaa oikea-aikaisella ja fokusoidulla toiminnalla.
Cablen mukaan on tiettyjä kysymyksiä, joissa hallituksen oikea-aikainen ja ennakoiva toiminta voi merkittävästi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Britannian tapauksessa tällaisia asioita ovat yritysrahoituksen saatavuus, nousevien teknologioiden ja sektoreiden tukeminen, uusien innovaatioiden ja teknologioiden huomiointi, osaavan työvoiman tarjonta sekä julkisten hankintojen ja tuotantoketjujen kehittäminen.

2. Yritysrahoituksen saatavuutta on parannettava. Britannian ongelmana on tällä hetkellä pankkien haluttomuus yritysten rahoittamiseen. Hallitus on pyrkinyt luomaan uudenlaisia rahoitusmekanismeja, kuten funding for lending -ohjelman, sekä erilaisia yritysten tarpeisiin suunnattuja rahastoja. Hallituksen tähänastiset toimet eivät kuitenkaan ole yritysten arvioiden mukaan poistaneet ongelmaa, ja siksi lisätoimia tarvitaan. Cable vihjaisi puheessaan hallituksen suunnittelevan uuden yritysrahoitusinstrumentin luomista. Kyse olisi ilmeisesti jonkinlaisesta hallituksen rahoittamasta toimijasta, joka tarjoaisi yrityksille rahoitusta muiden toimijoiden kuin tavanomaisten vähittäispankkien kautta.

3. Nousevien teknologioiden ja sektoreiden tukeminen, eli hallituksen sektorikohtaisetpainotukset. Cablen mukaan julkisen vallan tukea tarvitsevat ennen kaikkea sellaiset sektorit, joilla a) investoinnit ovat suuria; b) suunnittelun aikajänne on erityisen pitkä; ja c) jotka tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia Britannian taloudelle. Näiden kriteerien pohjalta hallitus on määritellyt kolme klusteria, joiden alaisille toimialoille tullaan vuoden 2013 kuluessa laatimaan erilliset yhteistyöstrategiat, joissa määritellään hallituksen toiminta ko. sektorilla, ja joiden toimeenpanoa seurataan vuosittain:

  • Kehittyneen tuotannon klusterisisältää Cablen mukaan ilmailuteollisuuden, autoteollisuuden sekä life sciences -toimialan (sis. mm. elintarviketeollisuuden).
  • Tietointensiivisten palveluiden klusterisisältää korkea-asteen koulutuspalvelut, luovan teollisuuden sekä yritysten asiantuntijapalvelut (professional business services).
  • Kansainvälisen menestyksen tukitoiminnot-klusteri sisältää mm. tietotalouden, rakennussektorin, sekä energiasektorin.

Cablen mukaan vuosien 2012 ja 2013 aikana yhteistyöstrategiat tullaan laatimaan muun muassa seuraaville toimialoille: ilmailuteollisuus, autoteollisuus, non-health life-sciences (sisältäen elintarviketeollisuuden), ydinenergia, uusiutuva energia, öljy- ja kaasuteollisuus, kemikaaliteollisuus, tietotalous, koulutusvienti, rakennusteollisuus ja yritysten asiantuntijapalvelut.

4. Uusien innovaatioiden ja teknologioiden huomiointi. Cable painotti puheessaan, että vakiintuneiden teollisuudenalojen tukemisen ohella hallituksen strategian on mahdollistettava uusien toimialojen kehittyminen ja niiden tukeminen. Tätä varten hallituksen alainen Government Office for Science (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)on päivittämässä Technology and Innovation Futures -raporttia. Cablen mukaan tulevaisuuden kehitysaloiksi olisivat raportin päivitystyössä identifioitumassa muun muassa grafeenin hyödyntäminen, synteettisen biologian mahdollisuudet, älykkäät anturiverkot sekä palvelurobotiikka.

Cable kiinnitti puheessaan huomiota myös ammatillisen koulutuksen ja yritysmaailman tarpeiden parempaan yhteensovittamiseen ja ennakointiin. Yrityksillä tulisi olla nykyistä suuremmat vaikutusmahdollisuudet siihen, millaista koulutusta julkisilla varoilla tarjotaan, ja koulumaailman ja työelämän kosketuspintaa tulisi laajentaa. Erityistä huomiota Cable kiinnitti siihen, että insinöörejä tulisi kouluttaa nykyistä enemmän. 

5. Julkisten hankintojen ja tuotantoketjujen kehittämisen osalta Cable kiinnitti huomiota valtion merkittävään rooliin ostajana, ja mahdollisuuteen nykyistä paremmin hyödyntää tätä roolia. Cablen puhe löytyy osoitteesta https://www.gov.uk/government/speeches/industrial-strategy-cable-outlines-vision-for-future-of-british-industry(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

Cameronin näkemys modernista teollisuusstrategiasta

Myös pääministeri David Cameron otti kantaa teollisuusstrategian tarpeellisuuteen ja sisältöön Lontoossa Lord Mayorin illallisgaalassa 12.11. pitämässään puheessa. Tämä vuosittainen pääministerin puhe keskittyy yleensä ulkopolitiikkaan, mutta tällä kertaa Cameron ilmoitti keskittyvänsä puheessaan taloutta koskeviin kysymyksiin.

Puheen ensimmäisessä osassa Cameron selosti hallituksensa aktiivista toimintaa taloudellisten ulkosuhteiden saralla. Cameron kertoi tehneensä kahden ja puolen vuoden pääministerikautensa aikana talouspainotteisia matkoja Afrikkaan, Indonesiaan, Persianlahdelle, Kiinaan, Intiaan, Venäjälle, Meksikoon, Brasiliaan, Japaniin ja Malesiaan. Cameron kertoi, että nykyhallituksen kahden ensimmäisen vuoden aikana Britannian vienti Brasiliaan kasvoi 25 prosenttia, Kiinaan 40 prosenttia, ja Venäjälle 80 prosenttia.

Puheen toisessa osassa Cameron totesi Britannian tarvitsevan uudenaikaisen teollisuusstrategian (modern industrial strategy), ja viittasi tässä yhteydessä Lordi Heseltinen raporttiin (ks. alla).

Cameronin mukaan modernin teollisuusstrategian ytimessä on niiden teollisuudenalojen tunnistaminen ja tukeminen, joissa Britannialla on luontaista vahvuutta ja kilpailukykyä, kuten esimerkiksi lääketeollisuus tai energiasektori. Lisäksi modernin teollisuusstrategian tulisi tukea tulevaisuuden kasvualojen kehitystä.

Cameronin mukaan onnistuneen modernin teollisuusstrategian on huomioitava seuraavat tekijät:

  1. Sen tulee huomioida Britannian merkittävä rahoitussektori samalla kun puretaan pankkien ja veronmaksajien välinen kytkös;
  2. Sen tulee tukea kaikkia niitä toimialoja, joissa Britannialla on suhteellista kilpailuetua (tämä liittyy keskusteluun Britannian puolustusteollisuuden tulevaisuudesta);
  3. Sen tulee asemansa vakiinnuttaneiden yritysten ohella kyetä tukemaan kasvavia yrityksiä, koska uudet työpaikat syntyvät pääosin juuri kasvaviin yrityksiin;
  4. Paikallishallintojen voimaannuttamisen (yksi He seltinen pääteeseistä) ohella tarvitaan myös keskushallinnon toimenpiteitä kansallisen infrastruktuurin kehittämisessä (esim. liikenne- ja energiainfrastruktuuri);
  5. Moderni teollisuusstrategia ei saa tarkoittaa oman teollisuustuotannon suojaamista ja protektionismia.

Cameronin sanoin: vapaakauppa on Britannian DNA:ssa. Cameronin puhe löytyy osoitteesta http://www.number10.gov.uk/news/lord-mayor-speech-2012/(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

Heseltinen raportti “No Stone Unturned in Pursuit of Growth”

Pääministeri David Cameron antoi maaliskuussa 2012 lordi Michael Heseltinelle tehtäväksi selvittää, millä tavoin varallisuuden kertymistä Britanniaan voitaisiin nykyistä tehokkaammin edistää. Lordi Heseltine on pitkäaikainen parlamentaarikko ja toiminut ministerinä useaan otteeseen 1960, -70 ja -90 -luvuilla. Hän on myös menestynyt yrittäjä, joka on luonut miljoonaomaisuuden rakennusbisneksessä.

Heseltinen raportti No Stone Unturned in Pursuit of Growth julkistettiin lokakuussa 2012. 230-sivuinen raportti sisältää 89 konkreettista suositusta, jotka käsittelevät mm:

  • alueellisen osaamisen ja kauppakamarien potentiaalin hyödyntämistä;
  • keskushallinnon tehtävien karsimista ja tarkempaa fokusointia kasvua edistäviin toimiin;
  • Britannian vahvuusalueiden parempaa tuntemusta ja hyödyntämistä;
  • koulujärjestelmän kehittämistä ja koulumaailman ja työelämän välisen kosketuspinnan kasvattamista.

Heseltinen julkistamistilaisuudessa pitämä puhe ja itse raportti löytyvät osoitteesta http://www.bis.gov.uk/news/speeches/lord-heseltine-no-stone-unturned-speech(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).