Brasilian infrastruktuuri-investoinnit: teitä ja 4G-verkkoja
Brasilian logistiikka- ja viestintäsektori on pikaisten parannusten tarpeessa. Valtio investoikin mittavasti rauta- ja vesiteiden parempaan hyödyntämiseen sekä viestintäteknologian päivitykseen.
Brasilian infrastruktuuri on jäänyt jälkeen pahasti maan muusta kehitysasteesta, erityisesti maan laaja koko huomioiden. Hallitus on suunnitellut logistiikkaan massiivisia investointeja, jotka on tarkoitus toteuttaa pikaisella aikataululla.
Brasilian logistiikkasektori on pahasti epätasapainoinen verrattuna verrokkimaihin. Tällä hetkellä logistiikka hoidetaan pääosin maanteiden kautta (58 %). Rautateiden osuus on 25 %, vesiteiden 13 % ja putkistojen sekä ilmateiden 4 %.
Venäjän, Kiinan, Kanadan ja Australian kaltaisiin verrokkimaihin verrattuna Brasilian logistiikka keskittyy maanteihin; mainituissa maissa rautateiden osuus logistiikasta on selvästi suurempi.
Brasilian energiamatriisi on puhdas: jopa 45 % energiasta tulee uusiutuvista lähteistä, ja tätä matriisia täydentämään maa tarvitsee vastaavantyyppisen logistiikkamatriisin.
Logistiikkamatriisi uusiksi
Hallitus tavoittelee logistiikkatilannetta, jossa rauta- ja vesiteiden käyttöaste nousisi huomattavasti nykyisestä. Rautateitä suunnitellaan lisärakennettavan 11 800 kilometriä. Ratojen tavoitteena on palvella maatalous- ja kaivannaisteollisuuden kasvavia tarpeita uusilla tuotantoalueilla.
Brasiliassa on arviolta noin 43 000 kilometriä vesistöjä, mutta liikennekäytössä vain vajaa 14 000 kilometriä. Myös vesiteitä on siten mahdollisuus ottaa runsaasti lisäkäyttöön. Vuoteen 2025 mennessä Brasilia tavoittelee uudenlaista logistiikkamatriisia: maantiet 30 %, rautatiet 35 %, vesitiet 29 %, putkistot 5 % ja ilmaliikenne 1 %.
Maan puutteellisesta logistiikasta johtuen on luonnollisesti panostettava myös uusien maanteiden rakentamiseen ja vanhojen kunnostamiseen. Rautateitä parannetaan noin 36,5 miljardilla eurolla ja maanteitä noin 17 miljardilla eurolla. Tavoitteena on yksityisen sektorin tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä toteutettavat urakat. Lisäksi panostetaan satamien infrastruktuuriin. Pisimmälle investoinnit ovat ehtineet rautateiden osalta.
Teollisuuden tarpeiden lisäksi henkilöliikenteeseen ollaan panostamassa uusien investointien avulla. Brasiliassa henkilöliikenne hoidetaan tällä hetkellä maanteiden ja lentoliikenteen avulla. Erityisesti maan kaakkoisosassa São Paulo–Rio de Janeiro-akselilla on suurin tarve tilanteen parantamiseksi. Tilanteen ratkaisemiseksi on suunnitteilla nopea, kokonaismitaltaan yli 500 kilometrin junayhteys Campinas–São Paulo–Rio de Janeiro. Lisäksi muutamien kaupunkien kiskoilla toimivaa joukkoliikennettä suunnitellaan parannettavan.
Satamat osa logistiikkapalettia
Logistiikkaketjun parantamiseksi huomio on kiinnitettävä myös satamiin. Hallitus julkaisi joulukuussa 2012 investointisuunnitelman, jonka mukaan noin 21 miljardia euroa investoidaan vuoteen 2017 mennessä satamien parantamiseksi ja lukumäärän lisäämiseksi. Tavoitteena on vähentää liike-elämän satamakustannuksia, parantaa infrastruktuuria ja siten parantaa maan kilpailukykyä. Satamat, jotka hyötyvät tulevista investoinneista ovat Espírito Santo, Rio de Janeiro, Itaguaí, Santos, Cabedelo, Itaqui, Pecém, Suape, Aratu, Porto Sul/Ilhéus, Porto Velho, Santana, Manaus’/Itacoatiara, Santarém, Vila do Conde, Belém/Miramar/Outeiro, Porto Alegre Paranaguá/Antonina, São Francisco do Sul, Itajaí/Imbituba ja Rio Grande. Suurin osa investoinneista suuntautuu siis maan kaakkoisosaan.
Hallitus on myös huomannut, että logistiikkaa täytyy tarkastella kokonaisuutena, ja siksi maatie- ja rautatiesuunnitelmat liitetään yhteen uusien satamainvestointien kanssa. Lisäksi investoidaan noin miljardi euroa satamien sekä vesi-, rautatie- ja maantieyhteyskohtiin.
Kasvava keskiluokka ruokkii sisäistä lentoliikennettä
Hallitus ilmoitti loppuvuodesta 2012 investoivansa noin 2,8 miljardia euroa lentokenttien infrastruktuurin parantamiseen. Tavoitteena on lisätä erityisesti alueellisia, Brasilian sisäistä tarvetta palvelevia lentokenttiä. Pyrkimys on kasvattaa lentokenttien määrää siten, että 96 % väestöstä asuisi 100 kilometrin säteellä lentokentästä. Investointisuunnitelma sisältää 270 lentokenttää, ja osa kohdistetaan nykyisten lentokenttien huoltamiseen ja modernisoimiseen. Investoinnit auttavat vastaamaan Brasilian sisäisen lentoliikenteen kasvuun, jota keskiluokan kasvu ruokkii.
Lisäksi esimerkiksi tulevat jalkapallon MM-kisat 2014 ja olympiakisat 2016 tuovat suuria määriä turisteja Brasiliaan. Tätä silmällä pitäen viime heinäkuussa yksityistettiin kolme lentokenttää Viracopos (Campinas), Guarulhos (São Paulo) ja Brasília. Tavoitteena on kenttien peruskunnon ja matkustajamäärien kasvattaminen.
Jatkoa on luvassa kuluvana vuonna, kun suunnitelmien mukaan syyskuussa huutokaupataan Rio de Janeiron Galeão-lentokenttä 2,5 miljardilla eurolla ja Belo Horizonten Confins-lentokenttä 1,8 miljardilla eurolla. Valtionyhtiö Infraero tulee olemaan mukana tulevissa huutokaupoissa. Infraero muodostaa uuden valtion yrityksen Infraero Servicosin, joka koostuu Infraerosta ja kansainvälisestä yhteistyökumppanista. Tarkoitus on parantaa lentokenttien palveluita kansainvälisten standardien tasolle ja samalla kouluttaa Infraero kansainvälisen tason toimijaksi.
Tulevat kisat kasaavat paineita viestintäteknologian uudistuksiin
Brasilian viestintäsektori kaipaa myös pikaista parannusta. Sekä matkapuhelinten että langattomien verkkojen käyttö tulee kasvamaan vuosi vuodelta. Tulevien jalkapallon MM- ja olympiakisojen takia lisäinvestointeja tarvitaan pikaisesti. Hallitus on jo aloittanut 4G-verkkojen huutokaupat, joista ensimmäisen arvo on 1,1 miljardia euroa, ja lisää on tulossa. Tulossa on ainakin joulukuussa 2013 avautuvaksi suunniteltu 700MHz kaista, jota käytetään nykyään analogisissa TV-lähetyksissä, mutta joka vapautuu muuhun käyttöön digitaaliseen televisioon siirryttäessä.
Myös perusinfrastruktuuri vaatii parannusta. Alalla onkin tarjolla liiketoimintamahdollisuuksia moneen lähtöön: laitteita, operaattoreita, kiinteitä sekä langattomia verkkoja tullaan rakentamaan ja uusimaan rutkasti. Huutokauppojen lisäksi hallitus pyrkii saavuttamaan lisäinvestointeja yrityksille annettavien veronalennusten muodossa arviolta noin 7,5 miljardin euron edestä.