Brasilia olisi toivonut rohkeampaa kannanottoa G20-mailta
Marraskuun toisen viikonlopun G20-maiden kokous São Paulossa päättyi ilman konkreettisia toimintasuosituksia mutta kehotuksin, että hallitukset leikkaisivat korkoja ja lisäisivät rahankäyttöään globaalin talouskriisin nujertamiseksi.
São Paulon valtiovarainministerien ja keskuspankkiirien kokous pohjusti Washingtonissa 15. marraskuuta pidettävää G20-maiden huippukokousta, jonka aiheena ovat rahoitusmarkkinoiden toiminta ja maailmantalous.
G20-ryhmään kuuluvat Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Korea, Intia, Indonesia, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä ja Yhdysvallat sekä EU:n puheenjohtajamaa, jos se on jokin muu kuin ryhmän "vakiojäsen". Lisäksi ryhmän kokouksiin osallistuvat Euroopan keskuspankin pääjohtaja sekä kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin edustajat.
G20:n julkilausuma ei isäntämaa Brasilian toiveista huolimatta ottanut kantaa sen puolesta, että laajemman G20:n tulisi korvata teollisuusmaiden G7/8-ryhmä keskeisenä talousfoorumina.
Ryhmä oli yksimielinen siitä, että kehittyvillä mailla tulisi olla nykyistä suurempi rooli globaaleissa talouskriiseissä, muttei pystynyt sopimaan siitä, kuinka tavoitteeseen päästäisiin.
Brasilia kannattaa globaalin talousjärjestelmän uudelleen muokkausta ja uutta Bretton Woods -järjestelmää.
Brasilia haluaa G20-maat "kahvinjuojista politiikanteon keskiöön"
BRIC-maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina yhtyivät jo ennen viikonlopun kokousta perjantaina vaatimaan kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten IMF:n, uudistamista, jotta ne paremmin vastaisivat kehittyvien maiden merkityksen kasvua. Brasilian näkemyksen mukaan G20:n tulisi ottaa G7:n paikka keskeisimpänä globaalista taloudesta käsittelevänä foorumina. Puheenjohtajan toiminut Brasilian valtiovarainministeri Guido Mantegatotesi värikkäästi, että "kieltäydymme osallistumasta G7:n toimintaan pelkästään juodaksemme kahvia - meillä tulee olla suurempi rooli".
G20:n lopullisessa julkilausumassa todetaan kuitenkin ainoastaan, että kehittyvillä mailla tulisi olla nykyistä suurempi rooli globaaleissa talouskriiseissä. Julkilausuma ei käytännössä ota kantaa siihen, miten tähän tavoitteeseen päästään.
Lisää sananvaltaa toivotaan
Brasilia julkisti oman kahdeksansivuisen esityksensä. Esityksessä Brasilia muun muassa toteaa, että tulisi luoda uusi Bretton Woods -regiimi, joka vastaisi 2000-luvun realiteetteja, mukaan lukien legitimiteetti ja edustuksellisuus. Brasilia esittää kansainvälisten rahoitusinstituutioiden ja foorumien koskevien sääntöjen uudistamista. Globaali talouskriisi vaatii osaltaan uuden korkean tason poliittisen keskustelufoorumin luomista. IMF:n osalta Brasilia haluaa, että alun perin vuodelle 2013 suunniteltu kiintiö- ja äänestysuudistus toteutettaisiin nopeammalla aikataululla. G20:n status tulisi nostaa valtion päämiesten väliseksi foorumiksi ja kokouksia tulisi nykyisen yhden sijaan järjestää vähintään kaksi vuodessa, ennen IMF:n ja Maailmanpankin kevät- ja vuotuisia kokouksia.
G20:n kokouksessa puhunut Brasilian presidentti Lula korosti samoja asioita todeten tarvittavan vanhojen instituutioiden uudistamista ja suurempaa roolia Brasilialle ja muille kehittyville maille. Lula totesi myös, että finanssikriisi syntyi kehittyneissä maissa, ja siksi niillä on suurempi vastuu kriisin ratkaisemiseksi.
Brasilian ehdottama käytännön resepti talouskriisin hoitoon on osittain ristiriitainen. Toisaalta maa vaatii lisäämään julkisia investointeja ja laskemaan korkoja, toisaalta pitämään inflaation kurissa. Ristiriita ei jäänyt G20-kokouksessa huomaamatta. Muun muassa Maailmanpankin pääjohtaja Robert Zoellickkiinnitti asiaan huomiota. Hän sai taustatukea Euroopan keskuspankin presidentiltä Jean-Claude Trcihetiltä. Tämä totesi, ettei keskustelu julkisten investointien kiihdyttämisestä saisi viedä huomiota inflaation pitämiseltä kurissa.