Botswana – korkeaa luottokelpoisuutta ja tulevaisuuden potentiaalia

Luottokelpoisuudeltaan Afrikan mantereen paras maa Botswana markkinoi itseään poliittisesti ja taloudellisesti vakaana valtiona. Maa houkuttelee sijoittajia korkealla kansainvälisellä luottoluokituksella ja Etelä-Afrikan alhaisimmilla yritysveroilla. Suomelle Botswana voisi tarjota mahdollisuuksia etenkin kaivosteknologisten ratkaisujen ja cleantechin saralla.

Botswanan kauppaministeri Dorcas Makgato-Malesu vieraili kesäkuussa Suomessa ja tutustui mm. osuuskuntatoimintaan. Ministeri on kiinnostunut kehittämään Botswanan maidon ja maitojalosteiden tuotantoa sekä maidon logistiikkaa. Kuva: Anu-Elina Autio

Team Finland mahdollisuuksia kartoittamassa

Etelä-Afrikan Team Finland -tiimi teki fact finding -matkan Gaboroneen Botswanaan toukokuussa. Matka tähtäsi Suomen ja Botswanan välisen talousyhteyden tiivistämiseen, Botswanan markkinoiden kartoittamiseen sekä Suomen vahvuuksien ja Team Finland -toiminnan esittelyyn. Matkalla tavattiin ministereiden lisäksi teollisuuden ja liike-elämän edustajia. Tiimiin kuuluvat suurlähettiläs Pertti Salo, ulkoasiainsihteeri Anu-Elina Autio sekä Finrpo Johannesburg -vientikeskuksen johtaja Heta Pyhälahti.

Ajankohtaista taloustilanteesta

Botswanan talous on maan itsenäistymisen jälkeen kasvanut tasaisesti pitkälti timanttivarantojen ansiosta. Nykyisin Botswana on keskitulomaa (BKT asukasta kohti 7650 USD vuonna 2013), jonka luottokelpoisuus on Afrikan mantereen paras. Vuonna 2013 Botswanan talous kasvoi odotuksia nopeammin (5,9 %) kaivosalan ansiosta, joskin useimmilla muilla sektoreilla kasvuvauhti hidastui hieman edellisvuoteen nähden. Inflaatio pysyi maan keskuspankin asettamassa 3 – 6 % tavoitehaarukassa.

Timanttitulojen ja kohtalaisen tiukan finanssipolitiikan ansiosta Botswanan budjetti on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ylijäämäinen viime vuosina. Viime vuonna myös kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi elpyneen timanttiviennin myötä. Kuluvalle vuodelle ennustetaan talouskasvun hidastumista 4,5 prosenttiin (IMF) timanttialan hidastumisen ja maata vaivaavan energia- ja vesipulan ja sen seurannaisvaikutusten vuoksi.

Talvinen Gaborone. Kuva: Anu-Elina Autio

Talous korkeasti tuontiriippuvainen

Ulkomaankauppa muodostaa suurimman osan maan kansantuotteesta. Timanttiviennin (noin 85 % vientituloista) lisäksi muita tuotteita ovat kupari ja nikkeli, tekstiilit ja lihatuotteet. Viennin pääkohdealue on pitkään ollut EU. Suurin yksittäinen kauppakumppani on Iso-Britannia. Merkittäviksi timanttien ostajiksi ovat nousseet myös Kiina ja Intia.

Botswana on tuontiriippuvainen lähes kaikkien investointi- ja kulutushyödykkeiden osalta. Pääkategoriat ovat koneet ja elektroniset hyödykkeet, kuljetusvälineet, polttoaineet ja ruokatarvikkeet. Valtaosa tuonnista (noin 85 %) on Etelä-Afrikasta.

Ulkomaisille sijoittajille Botswana markkinoi itseään poliittisesti ja taloudellisesti vakaana valtiona. Myös korkea kansainvälinen luottokelpoisuus ja eteläisen Afrikan alhaisimmat yritysverot houkuttavat sijoittajia. Jäsenyys SACU:ssa tarjoaa Botswanan omien pienten markkinoitten lisäksi tullittoman pääsyn EAT:n, Lesothon, Namibian ja Swazimaan markkinoille.

Suomen ja Botswanan taloudellinen yhteistyö

Kauppavaihto Suomen ja Botswanan välillä on ollut vähäistä, mutta sen kasvattamiseen nykytasolta on selvästi potentiaalia. Vuonna 2013 Suomen vienti Botswanaan oli 104 000 euroa ja tuonti 14,5 miljoonaa euroa, kahtena edeltävänä vuonna tuonti oli lähes olematonta.

Viennissä pääartikkeleita ovat olleet telekommunikaatioalan tuotteet sekä joinain vuosina myös erilaiset koneet. Vuonna 2013 tuonti koostui lähes yksinomaan nikkelistä. Aiempina vuosina maasta on tuotu malmeja ja teollisuustimantteja.

Tulevaisuuden potentiaali

Botswanan kaivossektorilla haetaan aktiivisesti uusia esiintymiä ja kehitteillä on uusia kaivoksia, mihin liittyen alan osaamiselle ja teknologialle on kysyntää. Botswana on perustamassa geotieteellistä instituuttia. Suomella ja geologian tutkimuskeskuksella on vankkaa osaamista mineraalivarojen kartoittamisessa, mikä herätti kiinnostusta. Maailmanmittakaavassa hyvin merkittävät hiililöydökset halutaan hyödyntää. Botswana hakee malleja miten suuret hiilivarat hyödynnetään tulevaisuudessa viennissä: hiilen, hiiliöljyn vai sähkön viennin muodossa.

Suomalainen cleantech, vesiosaaminen, uusiutuva energia ja energiatehokkuus herättivät kiinnostusta. Energiaministeriö hakee kumppania kapasiteetinrakennukseen ja energiatehokkuusstrategian laatimiseen. Uusiutuvien energianlähteiden kuten aurinkoenergian hyödyntäminen kiinnostaa. Yksityisen sektorin sähköntuotanto valtion verkkoon on tehty mahdolliseksi, mutta poliittisia päätöksiä alan edistämiseksi, kuten syöttötariffit, saa vielä odottaa.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisen tarpeet tulivat esille useissa keskusteluissa. Suomella voisi olla annettavaa mm. kaivos -, rakennus- ja matkailualoilla. Terveydenhuoltosektoriin liittyviä tapaamisia tällä matkalla ei ollut, mutta Botswana hakee sijoittajia myös yksityisiin sairaaloihin, laboratoriotekniikkaan ja kotimaisen lääketuotannon aloittamiseen. Valmisteilla on myös yliopistollinen koulutussairaala.

Anu-Elina Autio

energia