Bonheur à la finlandaise: havaintoja ranskalaismedian Suomi-kuvasta vuonna 2020

Bonheur à la finlandaise: havaintoja ranskalaismedian Suomi-kuvasta vuonna 2020

Pariisin-suurlähetystön maakuvatyön tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomi-kuvaa Ranskassa sekä luoda näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Viime vuoden Suomi-ilmiö ranskalaismediassa oli maamme verrattain hyvänä näyttäytynyt koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanteemme oli niin erilainen kuin ranskalaisten? Suomi esitettiin lehdistössä innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Muita paljon puhuttaneita aiheita olivat Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, pääministeri Sanna Marin ja suomalainen onnellisuus.

Kaksi naista kävelyttää koiraa pariisilaisen lehtikioskin edustalla.

Suomen koronaosaaminen ja Huuhkajien historiallinen voitto niittivät palstatilaa

Vuoden 2020 ykkösaihe ranskalaisviestimissä oli ehdottomasti Suomen verrattain hyvä koronatilanneLinkki toiselle web-sivustolle. ja sitä selittävät toimetLinkki toiselle web-sivustolle.. Se pysyi laajan kiinnostuksen kohteena koko syksyn ajan. Muun muassa sisäministeri Maria OhisalonLinkki toiselle web-sivustolle. haastattelu ja koronakoiratLinkki toiselle web-sivustolle. saivat paljon näkyvyyttä.

Monet muutkin pandemiaan liittyvät aiheet nousivat esille valtakunnallisissa medioissa. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta.Linkki toiselle web-sivustolle. Miksi tilanne Suomessa oli niin erilainenLinkki toiselle web-sivustolle. kuin Ranskassa? Kuinka oli mahdollista, että olimme voineet pitää ravintolat suurimmaksi osaksi avoinnaLinkki toiselle web-sivustolle.?

Suomi näyttäytyi innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. OnnellisuusLinkki toiselle web-sivustolle. mainittiin toistuvastiLinkki toiselle web-sivustolle.. Mediassa korostettiin, että suomalaiset olivat pitkälti yhtä mieltäLinkki toiselle web-sivustolle. rajoitusten tärkeydestä asiantuntijoiden kanssaLinkki toiselle web-sivustolle..

Myös suomalaisinnovaatiot KoronavilkustaLinkki toiselle web-sivustolle. Finnairin valmisaterioihinLinkki toiselle web-sivustolle. huomioitiin. Palstatilaa annettiin lisäksi pandemian negatiivisille vaikutuksille Lapin matkailuunLinkki toiselle web-sivustolle. sekä esimerkiksi amfetamiinin käytön lisääntymiselleLinkki toiselle web-sivustolle. poikkeusolojen aikana.

Toinen keskeinen mediailmiö oli Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, Les Bleusista. Se laittoi ranskalaislehdistön lähinnä pohtimaan syitä Sinisten tappiolleLinkki toiselle web-sivustolle., mutta nuoret taiturit saivat osakseen ihailuakin. 

Kaiken kaikkiaan pelkästään urheiluun liittyviä mediaosumia on ranskalaismediassa vuosittain tuhansia. Viime vuonna erityisen paljon huomiota sai Huuhkajien ohella yksinpurjehtija Ari HuuselaLinkki toiselle web-sivustolle.. Hän oli ensimmäinen suomalainen osallistuja Vendée Globe -purjehduskilpailussa, joka järjestetään neljän vuoden välein.

Suomi on onnellinen ja tasa-arvoinen maa

Mitä yhteiskunnallisiin teemoihin tulee, niistä merkittävin oli onnellisuusLinkki toiselle web-sivustolle.onnellisuusLinkki toiselle web-sivustolle. ja vielä kerran onnellisuusLinkki toiselle web-sivustolle.Bonheur à la finlandaise tuntui olevan kaikkien huulilla. 

Lisäksi ranskalaisviestimet olivat kiinnostuneita muun muassa suomalaisesta isyyysvapaastaLinkki toiselle web-sivustolle.
asunnottomuudenLinkki toiselle web-sivustolle. laskusta ja koulutusjärjestelmämmeLinkki toiselle web-sivustolle. menestystekijöistä.

Lahden valinta Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi poiki lukuisia juttuja niin televisioonLinkki toiselle web-sivustolle. kuin printtimediaankinLinkki toiselle web-sivustolle..

Mielenkiinto Suomen naisvoittoista hallitustaLinkki toiselle web-sivustolle. ja pääministeri Sanna MariniaLinkki toiselle web-sivustolle. kohtaan jatkui. Euronews teki joulukuussa ison jutunLinkki toiselle web-sivustolle., jossa summattiin hallituksen saavutuksia ja sen kohtaamia haasteita ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Trendi-lehden henkilökuvasta ja sosiaalisen median #imwithsanna-liikkeestä uutisoitiin jopa sanomalehti Le MondessaLinkki toiselle web-sivustolle.. Suomalainen girl power nostettiin jalustalle niin ikään silloin, kun 16-vuotias Aava MurtoLinkki toiselle web-sivustolle. toimi päivän ajan pääministerinä.

Muista keskeisistä artikkeleista mainittakoon Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisen haastatteluLinkki toiselle web-sivustolle. Le Figarossa kesäkuussa.

Suomella on Ranskassa maine tasa-arvoisena maana, mitä suurlähetystön Hän-kampanjaLinkki toiselle web-sivustolle. tuki. Kun ranskalainen talouslehti listasi naistenpäivän kunniaksi tasa-arvoa edistäviä aloitteita, kampanjamme oli listan kärjessä.Linkki toiselle web-sivustolle. Muista ulkoministeriöön suoraan liittyvistä aiheista lehdistö noteerasi Suomen kotiutukset al-Holin leiriltäLinkki toiselle web-sivustolle. sekä Afganistan-konferenssinLinkki toiselle web-sivustolle..

Uutiset talouden, teknologian ja tieteen maailmasta kiinnostavat

TekoälyosaaminenLinkki toiselle web-sivustolle. oli otsikoissaLinkki toiselle web-sivustolle. useastiLinkki toiselle web-sivustolle., ja Elements of AILinkki toiselle web-sivustolle. -verkkokurssikin pariin otteeseen. Sanomalehti Les Echos kirjoitti Linkki toiselle web-sivustolle.niin terveysalan startupeista kuin älysormus Ourastakin. Nokia ja 5GLinkki toiselle web-sivustolle. oli tuttu sanapari, eikä suunnitelma 4G-yhteyden rakentamiseksi kuuhunLinkki toiselle web-sivustolle. ainakaan vähentänyt uteliaisuutta. Myös esimerkiksi Peter Vesterbackan tunnelihankkeestaLinkki toiselle web-sivustolle. julkaistiin reportaasi.

Suomalaisyliopistojen tutkimuksista raportoivat erityisesti terveysalan lehdet. Aiheet vaihtelivat diabeteksen ja Alzheimerin taudin yhteydestä krapulan syvimpään olemukseen, sektiolla syntyvistä vauvoista ikäihmisten hyvinvointiin ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä korona-ajan aiheuttamiin painajaisiin.

Ikäviltäkään uutisilta ei vältytty. Eniten negatiivissävytteistä julkisuutta kohdistui Nokian ilmoittamiin henkilöstövähennyksiinLinkki toiselle web-sivustolle.. 

Lannionin ja Nozayn toimipisteiden irtisanomissuunnitelmatLinkki toiselle web-sivustolle. olivat tapetilla kuukausia. Jopa presidentti Emmanuel Macroniin vedottiin asian ratkaisemiseksi. Loppuvuodesta ilmoitettiin, että Lannioniin luodaan ainakin 80 uutta työpaikkaaLinkki toiselle web-sivustolle. Ranskan valtion tuella.

Myöskään Olkiluodon ydinvoimalan pitkittynyt rakennusprojekti ei ollut unohtunut. Sitä kuvattiin ”Arevan loputtomaksi painajaiseksiLinkki toiselle web-sivustolle.” ja ”päättymättömäksi tarinaksiLinkki toiselle web-sivustolle.”. Kritiikki pitkittymisestä kohdistui kuitenkin Framatomeen, ei suomalaisosapuoleen.

Lisäksi kirjoitettiin VastaamonLinkki toiselle web-sivustolle. ja eduskunnanLinkki toiselle web-sivustolle. tietomurroista. 

Régal- ja GEO-aikakauslehdet kirjoittivat Suomesta näyttävästi.

Klassisen musiikin juhlaa, superruokaa ja saunaeksotiikkaa

Kulttuurin saralla Suomen profiili säilyi vahvana erityisesti klassisessa musiikissa. Ranskaan vuonna 2022 siirtyvä kapellimestari Klaus Mäkelä hurmasi ranskalaismediatLinkki toiselle web-sivustolle. välittömästi nimitysuutisensa jälkeen. Pariisin orkesterin tuleva musiikillinen johtajaLinkki toiselle web-sivustolle. esiteltiin mediassa ”ihmelapsenaLinkki toiselle web-sivustolle.”, yhtenä viime vuosien suurimmista lahjakkuuksista. 

Mikko FranckinLinkki toiselle web-sivustolle. jatko Ranskan radion filharmonikkojen ylikapellimestarina oli samoin ilon aihe. 

Kaija SaariahoLinkki toiselle web-sivustolle. ja Susanna MälkkiLinkki toiselle web-sivustolle. näkyivät niin ikään ranskalaislehtien palstoilla. He kertoivat kuulumisiaan Aix-en-Provencen oopperafestivaaleiltaLinkki toiselle web-sivustolle., jonka ohjelma muutti muotoaan pandemian takia ja Innocence-oopperan maailmanensi-ilta siirtyi vuodelle 2021.Linkki toiselle web-sivustolle.

Muita ranskalaismediassa vilisseitä suomalaisia kulttuurinimiä olivat muun muassa Elina Brotherus, DarudeJaakko Eino KaleviRosa Liksom, Leena Nousiainen, Sofi OksanenJukka-Pekka SarasteEsa-Pekka Salonen, Aino SuniJimi Tenor, Kristina Tonteri-Young, Osmo Vänskä ja Kjell Westö.

Sauna oli loppuvuodesta mielessä monilla. Suomalaisen saunaperinteenLinkki toiselle web-sivustolle. pääsy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon viehätti myös ranskalaisia. Tamperelaisen Rajaportin saunanLinkki toiselle web-sivustolle. arkistokuvia hyödynnettiin Euronewsia myöten.

Myös suomalainen arkkitehtuuri oli otsikossa aiempien vuosien tapaan. Alvar Aallon suunnittelemassa Maison Louis CarréssaLinkki toiselle web-sivustolle. oli kesällä esillä suomalaistaiteilijoiden teoksia Call to the Wild -ryhmänäyttelyssä. Lisäksi Suomenlinnan arkkitehtuuristaLinkki toiselle web-sivustolle. oli kattava teksti Le Mondessa.

Matkailu oli edelleen tärkeä aihe, eikä joulupukkiakaan unohdettu. Suomi oli GEO-aikakauslehden 500. juhlanumeronLinkki toiselle web-sivustolle. teemamaa. Lehden sivuilla esiteltiin suomalaisia luonnonpuistoja ja kesämökkikulttuuria. Suomi kuvattiin luonnonkauniina rauhan tyyssijana, jossa syödään superruokaa kuten marjoja ja sieniä. Régal-aikakauslehti julkaisi Suomesta pitkän reportaasin, jossa pääosaa näyttelivät – upeiden ravintoloiden ohella – villi luonto ja sen tarjoilemat raaka-aineet.

Näillä eväillä on hyvä jatkaa Suomi-kuvan edistämistä Ranskassa myös vuonna 2021.

Teksti: Johanna Unha-Kaprali, maakuvatyön vastuuvirkamies Pariisin-suurlähetystössä