Bonheur à la finlandaise: havaintoja ranskalaismedian Suomi-kuvasta vuonna 2020

Bonheur à la finlandaise: havaintoja ranskalaismedian Suomi-kuvasta vuonna 2020

Pariisin-suurlähetystön maakuvatyön tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomi-kuvaa Ranskassa sekä luoda näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Viime vuoden Suomi-ilmiö ranskalaismediassa oli maamme verrattain hyvänä näyttäytynyt koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanteemme oli niin erilainen kuin ranskalaisten? Suomi esitettiin lehdistössä innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Muita paljon puhuttaneita aiheita olivat Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, pääministeri Sanna Marin ja suomalainen onnellisuus.

Kaksi naista kävelyttää koiraa pariisilaisen lehtikioskin edustalla.

Suomen koronaosaaminen ja Huuhkajien historiallinen voitto niittivät palstatilaa

Vuoden 2020 ykkösaihe ranskalaisviestimissä oli ehdottomasti Suomen verrattain hyvä koronatilanne(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja sitä selittävät toimet(Linkki toiselle verkkosivustolle). Se pysyi laajan kiinnostuksen kohteena koko syksyn ajan. Muun muassa sisäministeri Maria Ohisalon(Linkki toiselle verkkosivustolle) haastattelu ja koronakoirat(Linkki toiselle verkkosivustolle) saivat paljon näkyvyyttä.

Monet muutkin pandemiaan liittyvät aiheet nousivat esille valtakunnallisissa medioissa. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta.(Linkki toiselle verkkosivustolle) Miksi tilanne Suomessa oli niin erilainen(Linkki toiselle verkkosivustolle) kuin Ranskassa? Kuinka oli mahdollista, että olimme voineet pitää ravintolat suurimmaksi osaksi avoinna(Linkki toiselle verkkosivustolle)?

Suomi näyttäytyi innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Onnellisuus(Linkki toiselle verkkosivustolle) mainittiin toistuvasti(Linkki toiselle verkkosivustolle). Mediassa korostettiin, että suomalaiset olivat pitkälti yhtä mieltä(Linkki toiselle verkkosivustolle) rajoitusten tärkeydestä asiantuntijoiden kanssa(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Myös suomalaisinnovaatiot Koronavilkusta(Linkki toiselle verkkosivustolle) Finnairin valmisaterioihin(Linkki toiselle verkkosivustolle) huomioitiin. Palstatilaa annettiin lisäksi pandemian negatiivisille vaikutuksille Lapin matkailuun(Linkki toiselle verkkosivustolle) sekä esimerkiksi amfetamiinin käytön lisääntymiselle(Linkki toiselle verkkosivustolle) poikkeusolojen aikana.

Toinen keskeinen mediailmiö oli Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, Les Bleusista. Se laittoi ranskalaislehdistön lähinnä pohtimaan syitä Sinisten tappiolle(Linkki toiselle verkkosivustolle), mutta nuoret taiturit saivat osakseen ihailuakin. 

Kaiken kaikkiaan pelkästään urheiluun liittyviä mediaosumia on ranskalaismediassa vuosittain tuhansia. Viime vuonna erityisen paljon huomiota sai Huuhkajien ohella yksinpurjehtija Ari Huusela(Linkki toiselle verkkosivustolle). Hän oli ensimmäinen suomalainen osallistuja Vendée Globe -purjehduskilpailussa, joka järjestetään neljän vuoden välein.

Suomi on onnellinen ja tasa-arvoinen maa

Mitä yhteiskunnallisiin teemoihin tulee, niistä merkittävin oli onnellisuus(Linkki toiselle verkkosivustolle)onnellisuus(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja vielä kerran onnellisuus(Linkki toiselle verkkosivustolle)Bonheur à la finlandaise tuntui olevan kaikkien huulilla. 

Lisäksi ranskalaisviestimet olivat kiinnostuneita muun muassa suomalaisesta isyyysvapaasta(Linkki toiselle verkkosivustolle)
asunnottomuuden(Linkki toiselle verkkosivustolle) laskusta ja koulutusjärjestelmämme(Linkki toiselle verkkosivustolle) menestystekijöistä.

Lahden valinta Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi poiki lukuisia juttuja niin televisioon(Linkki toiselle verkkosivustolle) kuin printtimediaankin(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Mielenkiinto Suomen naisvoittoista hallitusta(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja pääministeri Sanna Marinia(Linkki toiselle verkkosivustolle) kohtaan jatkui. Euronews teki joulukuussa ison jutun(Linkki toiselle verkkosivustolle), jossa summattiin hallituksen saavutuksia ja sen kohtaamia haasteita ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Trendi-lehden henkilökuvasta ja sosiaalisen median #imwithsanna-liikkeestä uutisoitiin jopa sanomalehti Le Mondessa(Linkki toiselle verkkosivustolle). Suomalainen girl power nostettiin jalustalle niin ikään silloin, kun 16-vuotias Aava Murto(Linkki toiselle verkkosivustolle) toimi päivän ajan pääministerinä.

Muista keskeisistä artikkeleista mainittakoon Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisen haastattelu(Linkki toiselle verkkosivustolle) Le Figarossa kesäkuussa.

Suomella on Ranskassa maine tasa-arvoisena maana, mitä suurlähetystön Hän-kampanja(Linkki toiselle verkkosivustolle) tuki. Kun ranskalainen talouslehti listasi naistenpäivän kunniaksi tasa-arvoa edistäviä aloitteita, kampanjamme oli listan kärjessä.(Linkki toiselle verkkosivustolle) Muista ulkoministeriöön suoraan liittyvistä aiheista lehdistö noteerasi Suomen kotiutukset al-Holin leiriltä(Linkki toiselle verkkosivustolle) sekä Afganistan-konferenssin(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Uutiset talouden, teknologian ja tieteen maailmasta kiinnostavat

Tekoälyosaaminen(Linkki toiselle verkkosivustolle) oli otsikoissa(Linkki toiselle verkkosivustolle) useasti(Linkki toiselle verkkosivustolle), ja Elements of AI(Linkki toiselle verkkosivustolle) -verkkokurssikin pariin otteeseen. Sanomalehti Les Echos kirjoitti (Linkki toiselle verkkosivustolle)niin terveysalan startupeista kuin älysormus Ourastakin. Nokia ja 5G(Linkki toiselle verkkosivustolle) oli tuttu sanapari, eikä suunnitelma 4G-yhteyden rakentamiseksi kuuhun(Linkki toiselle verkkosivustolle) ainakaan vähentänyt uteliaisuutta. Myös esimerkiksi Peter Vesterbackan tunnelihankkeesta(Linkki toiselle verkkosivustolle) julkaistiin reportaasi.

Suomalaisyliopistojen tutkimuksista raportoivat erityisesti terveysalan lehdet. Aiheet vaihtelivat diabeteksen ja Alzheimerin taudin yhteydestä krapulan syvimpään olemukseen, sektiolla syntyvistä vauvoista ikäihmisten hyvinvointiin ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä korona-ajan aiheuttamiin painajaisiin.

Ikäviltäkään uutisilta ei vältytty. Eniten negatiivissävytteistä julkisuutta kohdistui Nokian ilmoittamiin henkilöstövähennyksiin(Linkki toiselle verkkosivustolle). 

Lannionin ja Nozayn toimipisteiden irtisanomissuunnitelmat(Linkki toiselle verkkosivustolle) olivat tapetilla kuukausia. Jopa presidentti Emmanuel Macroniin vedottiin asian ratkaisemiseksi. Loppuvuodesta ilmoitettiin, että Lannioniin luodaan ainakin 80 uutta työpaikkaa(Linkki toiselle verkkosivustolle) Ranskan valtion tuella.

Myöskään Olkiluodon ydinvoimalan pitkittynyt rakennusprojekti ei ollut unohtunut. Sitä kuvattiin ”Arevan loputtomaksi painajaiseksi(Linkki toiselle verkkosivustolle)” ja ”päättymättömäksi tarinaksi(Linkki toiselle verkkosivustolle)”. Kritiikki pitkittymisestä kohdistui kuitenkin Framatomeen, ei suomalaisosapuoleen.

Lisäksi kirjoitettiin Vastaamon(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja eduskunnan(Linkki toiselle verkkosivustolle) tietomurroista. 

Régal- ja GEO-aikakauslehdet kirjoittivat Suomesta näyttävästi.

Klassisen musiikin juhlaa, superruokaa ja saunaeksotiikkaa

Kulttuurin saralla Suomen profiili säilyi vahvana erityisesti klassisessa musiikissa. Ranskaan vuonna 2022 siirtyvä kapellimestari Klaus Mäkelä hurmasi ranskalaismediat(Linkki toiselle verkkosivustolle) välittömästi nimitysuutisensa jälkeen. Pariisin orkesterin tuleva musiikillinen johtaja(Linkki toiselle verkkosivustolle) esiteltiin mediassa ”ihmelapsena(Linkki toiselle verkkosivustolle)”, yhtenä viime vuosien suurimmista lahjakkuuksista. 

Mikko Franckin(Linkki toiselle verkkosivustolle) jatko Ranskan radion filharmonikkojen ylikapellimestarina oli samoin ilon aihe. 

Kaija Saariaho(Linkki toiselle verkkosivustolle) ja Susanna Mälkki(Linkki toiselle verkkosivustolle) näkyivät niin ikään ranskalaislehtien palstoilla. He kertoivat kuulumisiaan Aix-en-Provencen oopperafestivaaleilta(Linkki toiselle verkkosivustolle), jonka ohjelma muutti muotoaan pandemian takia ja Innocence-oopperan maailmanensi-ilta siirtyi vuodelle 2021.(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Muita ranskalaismediassa vilisseitä suomalaisia kulttuurinimiä olivat muun muassa Elina Brotherus, DarudeJaakko Eino KaleviRosa Liksom, Leena Nousiainen, Sofi OksanenJukka-Pekka SarasteEsa-Pekka Salonen, Aino SuniJimi Tenor, Kristina Tonteri-Young, Osmo Vänskä ja Kjell Westö.

Sauna oli loppuvuodesta mielessä monilla. Suomalaisen saunaperinteen(Linkki toiselle verkkosivustolle) pääsy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon viehätti myös ranskalaisia. Tamperelaisen Rajaportin saunan(Linkki toiselle verkkosivustolle) arkistokuvia hyödynnettiin Euronewsia myöten.

Myös suomalainen arkkitehtuuri oli otsikossa aiempien vuosien tapaan. Alvar Aallon suunnittelemassa Maison Louis Carréssa(Linkki toiselle verkkosivustolle) oli kesällä esillä suomalaistaiteilijoiden teoksia Call to the Wild -ryhmänäyttelyssä. Lisäksi Suomenlinnan arkkitehtuurista(Linkki toiselle verkkosivustolle) oli kattava teksti Le Mondessa.

Matkailu oli edelleen tärkeä aihe, eikä joulupukkiakaan unohdettu. Suomi oli GEO-aikakauslehden 500. juhlanumeron(Linkki toiselle verkkosivustolle) teemamaa. Lehden sivuilla esiteltiin suomalaisia luonnonpuistoja ja kesämökkikulttuuria. Suomi kuvattiin luonnonkauniina rauhan tyyssijana, jossa syödään superruokaa kuten marjoja ja sieniä. Régal-aikakauslehti julkaisi Suomesta pitkän reportaasin, jossa pääosaa näyttelivät – upeiden ravintoloiden ohella – villi luonto ja sen tarjoilemat raaka-aineet.

Näillä eväillä on hyvä jatkaa Suomi-kuvan edistämistä Ranskassa myös vuonna 2021.

Teksti: Johanna Unha-Kaprali, maakuvatyön vastuuvirkamies Pariisin-suurlähetystössä