Bonheur à la finlandaise: havaintoja ranskalaismedian Suomi-kuvasta vuonna 2020

Pariisin-suurlähetystön maakuvatyön tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomi-kuvaa Ranskassa sekä luoda näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Viime vuoden Suomi-ilmiö ranskalaismediassa oli maamme verrattain hyvänä näyttäytynyt koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanteemme oli niin erilainen kuin ranskalaisten? Suomi esitettiin lehdistössä innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Muita paljon puhuttaneita aiheita olivat Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, pääministeri Sanna Marin ja suomalainen onnellisuus.

Suomen koronaosaaminen ja Huuhkajien historiallinen voitto niittivät palstatilaa

Vuoden 2020 ykkösaihe ranskalaisviestimissä oli ehdottomasti Suomen verrattain hyvä koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Se pysyi laajan kiinnostuksen kohteena koko syksyn ajan. Muun muassa sisäministeri Maria Ohisalon haastattelu ja koronakoirat saivat paljon näkyvyyttä.

Monet muutkin pandemiaan liittyvät aiheet nousivat esille valtakunnallisissa medioissa. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanne Suomessa oli niin erilainen kuin Ranskassa? Kuinka oli mahdollista, että olimme voineet pitää ravintolat suurimmaksi osaksi avoinna?

Suomi näyttäytyi innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Onnellisuus mainittiin toistuvasti. Mediassa korostettiin, että suomalaiset olivat pitkälti yhtä mieltä rajoitusten tärkeydestä asiantuntijoiden kanssa.

Myös suomalaisinnovaatiot Koronavilkusta Finnairin valmisaterioihin huomioitiin. Palstatilaa annettiin lisäksi pandemian negatiivisille vaikutuksille Lapin matkailuun sekä esimerkiksi amfetamiinin käytön lisääntymiselle poikkeusolojen aikana.

Toinen keskeinen mediailmiö oli Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, Les Bleusista. Se laittoi ranskalaislehdistön lähinnä pohtimaan syitä Sinisten tappiolle, mutta nuoret taiturit saivat osakseen ihailuakin. 

Kaiken kaikkiaan pelkästään urheiluun liittyviä mediaosumia on ranskalaismediassa vuosittain tuhansia. Viime vuonna erityisen paljon huomiota sai Huuhkajien ohella yksinpurjehtija Ari Huusela. Hän oli ensimmäinen suomalainen osallistuja Vendée Globe -purjehduskilpailussa, joka järjestetään neljän vuoden välein.

Suomi on onnellinen ja tasa-arvoinen maa

Mitä yhteiskunnallisiin teemoihin tulee, niistä merkittävin oli onnellisuus, onnellisuus ja vielä kerran onnellisuus. Bonheur à la finlandaise tuntui olevan kaikkien huulilla. 

Lisäksi ranskalaisviestimet olivat kiinnostuneita muun muassa suomalaisesta isyyysvapaasta, 
asunnottomuuden laskusta ja koulutusjärjestelmämme menestystekijöistä.

Lahden valinta Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi poiki lukuisia juttuja niin televisioon kuin printtimediaankin.

Mielenkiinto Suomen naisvoittoista hallitusta ja pääministeri Sanna Marinia kohtaan jatkui. Euronews teki joulukuussa ison jutun, jossa summattiin hallituksen saavutuksia ja sen kohtaamia haasteita ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Trendi-lehden henkilökuvasta ja sosiaalisen median #imwithsanna-liikkeestä uutisoitiin jopa sanomalehti Le Mondessa. Suomalainen girl power nostettiin jalustalle niin ikään silloin, kun 16-vuotias Aava Murto toimi päivän ajan pääministerinä.

Muista keskeisistä artikkeleista mainittakoon Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisen haastattelu Le Figarossa kesäkuussa.

Suomella on Ranskassa maine tasa-arvoisena maana, mitä suurlähetystön Hän-kampanja tuki. Kun ranskalainen talouslehti listasi naistenpäivän kunniaksi tasa-arvoa edistäviä aloitteita, kampanjamme oli listan kärjessä. Muista ulkoministeriöön suoraan liittyvistä aiheista lehdistö noteerasi Suomen kotiutukset al-Holin leiriltä sekä Afganistan-konferenssin.

Uutiset talouden, teknologian ja tieteen maailmasta kiinnostavat

Tekoälyosaaminen oli otsikoissa useasti, ja Elements of AI -verkkokurssikin pariin otteeseen. Sanomalehti Les Echos kirjoitti niin terveysalan startupeista kuin älysormus Ourastakin. Nokia ja 5G oli tuttu sanapari, eikä suunnitelma 4G-yhteyden rakentamiseksi kuuhun ainakaan vähentänyt uteliaisuutta. Myös esimerkiksi Peter Vesterbackan tunnelihankkeesta julkaistiin reportaasi.

Suomalaisyliopistojen tutkimuksista raportoivat erityisesti terveysalan lehdet. Aiheet vaihtelivat diabeteksen ja Alzheimerin taudin yhteydestä krapulan syvimpään olemukseen, sektiolla syntyvistä vauvoista ikäihmisten hyvinvointiin ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä korona-ajan aiheuttamiin painajaisiin.

Ikäviltäkään uutisilta ei vältytty. Eniten negatiivissävytteistä julkisuutta kohdistui Nokian ilmoittamiin henkilöstövähennyksiin. 

Lannionin ja Nozayn toimipisteiden irtisanomissuunnitelmat olivat tapetilla kuukausia. Jopa presidentti Emmanuel Macroniin vedottiin asian ratkaisemiseksi. Loppuvuodesta ilmoitettiin, että Lannioniin luodaan ainakin 80 uutta työpaikkaa Ranskan valtion tuella.

Myöskään Olkiluodon ydinvoimalan pitkittynyt rakennusprojekti ei ollut unohtunut. Sitä kuvattiin ”Arevan loputtomaksi painajaiseksi” ja ”päättymättömäksi tarinaksi”. Kritiikki pitkittymisestä kohdistui kuitenkin Framatomeen, ei suomalaisosapuoleen.

Lisäksi kirjoitettiin Vastaamon ja eduskunnan tietomurroista. 

Régal- ja GEO-aikakauslehdet kirjoittivat Suomesta näyttävästi.

Klassisen musiikin juhlaa, superruokaa ja saunaeksotiikkaa

Kulttuurin saralla Suomen profiili säilyi vahvana erityisesti klassisessa musiikissa. Ranskaan vuonna 2022 siirtyvä kapellimestari Klaus Mäkelä hurmasi ranskalaismediat välittömästi nimitysuutisensa jälkeen. Pariisin orkesterin tuleva musiikillinen johtaja esiteltiin mediassa ”ihmelapsena”, yhtenä viime vuosien suurimmista lahjakkuuksista. 

Mikko Franckin jatko Ranskan radion filharmonikkojen ylikapellimestarina oli samoin ilon aihe. 

Kaija Saariaho ja Susanna Mälkki näkyivät niin ikään ranskalaislehtien palstoilla. He kertoivat kuulumisiaan Aix-en-Provencen oopperafestivaaleilta, jonka ohjelma muutti muotoaan pandemian takia ja Innocence-oopperan maailmanensi-ilta siirtyi vuodelle 2021.

Muita ranskalaismediassa vilisseitä suomalaisia kulttuurinimiä olivat muun muassa Elina Brotherus, Darude, Jaakko Eino Kalevi, Rosa Liksom, Leena Nousiainen, Sofi Oksanen, Jukka-Pekka Saraste, Esa-Pekka Salonen, Aino Suni, Jimi Tenor, Kristina Tonteri-Young, Osmo Vänskä ja Kjell Westö.

Sauna oli loppuvuodesta mielessä monilla. Suomalaisen saunaperinteen pääsy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon viehätti myös ranskalaisia. Tamperelaisen Rajaportin saunan arkistokuvia hyödynnettiin Euronewsia myöten.

Myös suomalainen arkkitehtuuri oli otsikossa aiempien vuosien tapaan. Alvar Aallon suunnittelemassa Maison Louis Carréssa oli kesällä esillä suomalaistaiteilijoiden teoksia Call to the Wild -ryhmänäyttelyssä. Lisäksi Suomenlinnan arkkitehtuurista oli kattava teksti Le Mondessa.

Matkailu oli edelleen tärkeä aihe, eikä joulupukkiakaan unohdettu. Suomi oli GEO-aikakauslehden 500. juhlanumeron teemamaa. Lehden sivuilla esiteltiin suomalaisia luonnonpuistoja ja kesämökkikulttuuria. Suomi kuvattiin luonnonkauniina rauhan tyyssijana, jossa syödään superruokaa kuten marjoja ja sieniä. Régal-aikakauslehti julkaisi Suomesta pitkän reportaasin, jossa pääosaa näyttelivät – upeiden ravintoloiden ohella – villi luonto ja sen tarjoilemat raaka-aineet.

Näillä eväillä on hyvä jatkaa Suomi-kuvan edistämistä Ranskassa myös vuonna 2021.

Teksti: Johanna Unha-Kaprali, maakuvatyön vastuuvirkamies Pariisin-suurlähetystössä