Bolivian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Talouspolitiikka Boliviassa jatkaa valtiojohtoista linjaansa. Luonnonvarat, pääasiassa maakaasu ja mineraalit, ovat valtion omistuksessa ja valtion omistamat yrityksen muodostavat huomattavan osan valtion taloudesta. Vuodesta 2014 valtiontalouden kehitys on ollut negatiivinen, kun sekä julkisen talouden, että kauppataseen alijäämä on kasvanut.

Varannot, mukaan lukien kultavarannot, ovat huvenneet yli 15 miljardista dollarista vuonna 2014 vain 4,9 miljardiin dollariin lokakuussa 2021, kun niitä on käytetty valuuttakurssin pitämiseksi samalla tasolla suhteessa dollariin vuodesta 2011 asti. Mikäli presidentti Arce ei tulevina vuosina ohjaa Bolivian taloutta kestävämmälle pohjalle, tulevat varannot olemaan riittämättömät valuuttakurssin pitämiseksi nykyisellä tasolla. Tämä voisi aiheuttaa taloudellisen kriisin ja valuutan hallitsemattoman devalvaation. Valuutan hallitun devalvaation uskotaankin olevan välttämättä edessä tulevana vuonna ja valuuttaa uskotaan ohjattavan asteittain lähemmäksi todellista arvoaan vuosina 2022-2026.

Julkinen velka on arviolta vuoden 2021 lopussa 77,6% BKT:stä ja valtion tulot ovat vahvasti riippuvaisia maakaasun verotuloista, mitkä ovat supistuneet. Velka-aste on epämukavan suuri, ottaen huomioon Bolivian vaikeudet päästä kansainvälisille pääomamarkkinoille, eikä sen uskota merkittävästi laskevan. Bolivia on pyrkinyt solmimaan pitkäaikaisia sopimuksia Argentiinan ja Brasilian kanssa maakaasun toimittamisesta, mutta molemmat maat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan Bolivian kaasusta. Bolivia onkin kääntymässä lainaajien puoleen, neuvotellakseen velkahuojennuksia kahdenvälisille ja monenvälisille lainoilleen. Valuuttavarannot riittänevät lainalyhennyksien maksuun lyhyellä aikavälillä, mutta keskipitkällä aikavälillä ratkaisu ei ole kestävä. Riskinä on, että Arcen olisi pakko suostua IMF:n ohjelmaan, mitä hän poliittisista syistä vahvasti vastustaa.

Markkinaympäristöä tuskin tulee muuttumaan ystävällisemmäksi kansainvälisille yrityksille. Valtion puuttuminen talouteen, liian arvokas valuutta ja lainsäädännön mahdolliset nopeat muutokset tekevät maasta vaikean toimintaympäristön. Arcen uskotaan tukeutuvan litiumin tuotannon kasvuun ja maataloustuotteiden vientiin, jälkimmäistä kuitenkin vaikeuttaa liian arvokas valuutta.

Bolivian talous supistui -8,8% vuonna 2020 ja sen uskotaan palautuvan vuoden 2019 tasolla vasta vuoteen 2024 mennessä. Vuoden 2021 kasvun arvioidaan olevan 4,3% minkä jälkeen kasvun uskotaan jäävän 2,2% tasolle vuosina 2022-2026. Mikäli valuutan hallittu devalvaatio aloitetaan vuonna 2022 helpottaisi se bolivialaisten tuotteiden vientiä ulkomaille. Tämä auttaisi kauppataseen kiinni kuromisessa tulevina vuosina.

Teksti: Jukka Pietikäinen, Suomen suurlähettiläs, Bolivia (sivuakkreditointi Limasta)