Belgiassa elinkeinoelämä huolestunut hallituskriisistä
Belgian ennätyspitkät, yli 200 päivää kestäneet, hallitusneuvottelut pahasti lukkiutuneet syynä pääasiassa erimielisyydet rahoituslain uudistuksesta ja Brysselin tulevasta asemasta liittovaltiossa. Belgia syksystä saakka maksanut ns. poliittista lisää kymmenen vuoden viitelainojen koroissa. Kymmenen vuoden lainan korko on noussut jo yli neljän prosentin ja nousun voi ennustaa jatkuvan Maan elinkeinoelämä ilmaissut huolensa pitkittyvän hallituskriisin vaikutuksista maan talouteen.
Belgian ennätyspitkät, yli 200 päivää kestäneet, hallitusneuvottelut lukkiutuivat pahemman kerran viime perjantaina, kun flaamipuolueista nationalistit (N-VA) ja kristillisdemokraatit (CD&V) kieltäytyivät hyväksymästä ”kuninkaallisen sovittelijan” Johan Vande Lanotten (Flanderin sosialistit – S.PA) kaksi kuukautta työstämää sovintoesitystä. Muut hallitusneuvottelujen osapuolet olisivat olleet valmiita jatkamaan
neuvotteluja Lanotten esityksen pohjalta.
N-VA:n puheenjohtaja Bart De Wewer ei ole yksilöinyt julkisuudessa syitä sovintoesityksen hylkäämiseen, muuta epäilemättä syyt löytyvät rahoituslain uudistuksesta sekä Brysselin tulevasta asemasta liittovaltiossa. Brysselin asemalla on suuri taloudellinen, mutta myös symbolinen arvo niin flaameille kuin ranskankielisillekin. CD&V:n puheenjohtaja Wouter Beke sanoi Le Soir – lehden haastattelussa flaameille olevan tärkeää turvata Brysselin asema Flanderin pääkaupunkina myös tulevaisuudessa.
Flaamipuolueista CD&V sekä N-VA näkisivät mielellään Brysselin olevan tiiviimmin sidoksissa Flanderiin ja kaupungissa asuvien flaamien olevan kasvavassa määrin Flanderin hallinnon alla (esim. lapsilisien maksatukset, työllisyyspolitiikka). Ranskankieliset korostavat Brysselin tasavertaista alueellista asemaa suhteessa Flanderiin ja Valloniaan.
Hallitusneuvottelujen muut osapuolet ja maan eritoten ranskankielinen media ovat ottaneet neuvottelujen kariutumisen raskaasti – syytökset N-VA:n sekä CD&V:n vastuuttomuudesta ja spekulaatiot näiden kahden puoleen ”salaisesta agendasta”, jonka päämäärä olisi Belgian hajottaminen, ovat lisääntyneet merkittävästi. Flaamien omatkin rivit ovat revenneet maltillisempaa linjaa ajavien ympäristöpuolueen (Groen!) ja sosialistien (S.PA) sekä N-VA:n ja CD&V:n tiukan linjan välillä. Ranskankielisetkään puolueet eivät tosin ole täysin tyytyväisiä sovintoesitykseen – jo esityksen julkistamisen aattona useat puolueet arvostelivat sen sisältöä liian flaamimielisenä ja epätasapainoisena.
Vaikutukset maan talouteen
Belgia on jo syksystä saakka maksanut ns. poliittista lisää kymmenen vuoden viitelainojen koroissa. Kymmenen vuoden lainan korko on noussut jo yli neljän prosentin (4,23 % 10.1.2011) ja nousun voi ennustaa jatkuvan kunnes uusi hallitus saadaan muodostettua. Belgian valtionvelan määrä on n. 100 % bkt:sta (340 mrd euroa). Julkisen sektorin lainantarve ensi vuodelle on Belgian keskuspankin mukaan yli 40 miljardia euroa, josta erääntyvien lainojen osuus on n. 8 miljardia euroa.
Le Soirin tekeminen laskelmien mukaan poliittinen riskilisä maan valtionlainojen koroissa on tullut maksamaan Belgialle tähän mennessä yli 200 miljoonaa euroa. Myös kiisteltyjen luottoriskijohdannaisten arvo on Belgian kohdalla nousussa. Mitä pidemmälle kevääseen hallituskriisi jatkuu, sitä todennäköisemmin markkinoiden luottamus Belgian talouteen horjuu ja poliittinen riskilisä lainojen koroissa kasvaa.
Maan elinkeinoelämä on ilmaissut huolensa pitkittyvän hallituskriisin vaikutuksista maan talouteen; pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset kuten eläkejärjestelmän uudistus, työllisyyspoliittiset uudistukset, verouudistukset jne. ovat jäissä toimintakykyisen hallituksen puuttumisen vuoksi. Mainitut uudistukset ovat kriittisiä myös budjettialijäämän leikkaamisen kannalta. Jotta budjetti saataisiin tasapainoon vuoteen 2015 mennessä, julkisia menoja tulisi leikata n. 25 mrd. euroa tai löytää uusia tulonlähteitä mm. verotusta kiristämällä tai nykyistä kapeaa veropohjaa laajentamalla.
Paradoksaalista Belgian spekulatiivisissa talousvaikeuksissa on se, että maan talous kasvoi viime vuonna odotettua paremmin. Samoin työttömyys on pysynyt kurissa ja alijäämä on pysynyt eurooppalaisittain siedettävällä tasolla noin neljässä prosentissa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin hallitusta tekemään pitkän tähtäimen talouspoliittisia päätöksiä tasapainottamaan maan taloutta ja luomaan kestävää pohjaa tulevaisuuden haasteille kuten väestön ikääntymiselle. Belgian poliittinen johto (tai sen olemattomuus) uhkaa menettää nyt momentumin maan talouden kääntämisessä kestävälle pohjalle sisäpoliittisen kärhämöinnin takia.
Tästä eteenpäin?
Erilaisia skenaarioita on pyöritelty Belgian lehdistössä hätätilahallituksesta lähtien. Tähän on kuitenkin hyvin vähän halukkuutta puolueiden keskuudessa ja suurimmat puolueet N-VA ja ranskankieliset sosialistit (PS) ovat ilmoittaneet olevansa tällaista ratkaisua vastaan. N-VA on tosin ilmaissut puoltavansa ajatusta toimitusministeristön kompetenssien kasvattamisesta maan talouden hoidossa. Valtionvarainministeri
Didier Reynders ehdotti viikonloppuna antamassaan haastattelussa toimitusministeristölle valtuuksia tehdä kuluvan vuoden budjettiehdotus, johon sisältyisivät tarvittavat säästötoimenpiteet ja verotukselliset ratkaisut. N-VA:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja Jan Jambon vastasi puolueensa tukevan Reyndersin ehdotusta, ilmaisten N-VA:n ”toimivan vastuullisesti parlamentissa, kun kyseessä on maan talous”.
Reynders ehdotti lisävaltuuksia myös turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksiin, mutta tämä ajatus ei saanut yhtä lämmintä vastaanottoa. Jos asiat etenevät nopeasti, saattaa toimitusministeristö esittää parlamentille budjettiehdotuksen vuodelle 2011 pikaisellakin aikataululla. Tällä hetkellä toimitusministeristö hoitaa maksatuksia vuoden 2010 budjetin perusteella, kuukauden tarkastelusyklillä.
Hallitusneuvottelurintamalla lähes kaikki on edelleen auki. N-VA ja sen puheenjohtaja Bart De Wewer ovat kuitenkin edelleen avainasemassa neuvotteluiden jatkon kannalta. Liberaalipuolueet MR (fr) ja Open VLD (nl) saattavat liittyä mukaan hallitusneuvotteluihin, joka on ollut Bart De Wewerin pitkäaikainen toive. Tällöin neuvotteluissa olisi mukana yhdeksän puoluetta – kaikki Belgian parlamentissa edustettuina olevat puolueet lukuun ottamatta Flanderin äärinationalisteja sekä kahta yhden edustajan populistipuoluetta.
Toisaalta De Wewer on ilmaissut halunsa neuvotella PS:n kanssa kahden kesken valtioreformista ja yksinkertaisesti hyväksyttää neuvottelutulos muilla hallituskumppaneilla. Talouskysymyksissä De Wewer on huomattavasti lähempänä liberaaleja kuin sosialisteja, jolloin hän saisi liberaalien mukaantulon myötä tukea talouspoliittiselle agendalleen.
Kuva: David Goehring(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)