Belgian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Belgian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Belgian markkinoille on haasteellista puuttellisen kysynnän ja tarjonnan vuoksi. Belgian hallituksen muodostamista koskevissa poliittisissa keskusteluissa potentiaalisia aloja voisivat olla energia, liikkuvuus ja digitalisaatio, mutta konkreettiset aloitteet hallitukselta edelleen puuttuvat. Puolitoista vuotta vaalien jälkeen muodostettu hallitus on edelleen niin tuore, ettei mitään kauaskantoisia teollisia investointisuunnitelmia ja -päätöksiä ole tehty.

Belgiaan muodostettiin lokakuun alussa enemmistöhallitus (sosialistit, liberaalit, vihreät ja flaamikristillisdemokraatit) puolitoista vuotta toukokuussa 2019 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen. Hallitusneuvottelut olivat lyhyet eikä hallitusohjelman konkretian taso ole kunnianhimoinen. Hallituskokoonpanosta ja koronapandemiasta johtuen hallituksen menolisäykset kohdistunevat sosiaalietuihin, taloudellisen toiminnan ylläpitämiseen ja koronakriisistä kärsimään joutuneiden alojen ja henkilöiden tukemiseen. Hallitusohjelma ei sisällä merkittäviä aloitteita uusista suurista investoinneista.  Myöskään runsaasti alijäämäinen budjetti ei sisällä merkittäviä investointisuunnitelmia.


EU:n elvytyspaketin varojen ( RRF 5,148 mrd€, JTF 166 m€, ReactEU 270 m€, Pillar 2 of NextGenEU 45 m€) käytön suunnittelu, jota pyritään hyödyntämään Belgian Team Finland -työn suunnittelussa, on hallituskuvioista ja maan pitkälle viedystä toimivallan jaosta johtuen vasta alkuvaiheessa, jossa koordinoidaan alueiden kanssa suoritettavista toimenpiteistä. Alustavissa suunnitelmissa elvytysvaroja ja niitä tukevia kansallisia varoja käytettäneen eurooppalaisen ohjausjakson suositusten toteuttamiseen. Todennäköistä on, että investointeja tultaisiin suorittamaan energiaan, liikkuvuuteen ja digitalisaatioon. Energiansaanti on kriittinen kysymys Belgialle tulevaisuudessa, koska hallitusohjelma jälleen kerran vahvistaa päätöksen ydinvoimaloiden sulkemisesta vuoteen 2025 mennessä. Liikkuvuus on pitkään ollut mukana poliittisessa keskustelussa. Tietyt Belgian kaupungit ovat jo kieltäneet tiettyjen vanhimpien ja saastuttavimpien diesel-autojen käytön ja lisää päätöksiä tehdään tulevaisuudessa. Ratkaisuna tarjotaan julkisen liikenteen parantamista esim. raideliikenne sekä autojen sähköistyminen, mikä koskisi myös laajasti käytössä olevien työsuhdeautojen sähköistämistä ja niistä luopumista asteittain. Belgia ei ole digitalisoinnissa kovinkaan edistynyt, mutta nyt tarve siihen on saanut huomiota mm. laajojen etätyösusoitusten takia ja opetuksen siirtyessä lähiopetuksesta etäopetukseen.  Julkisia investointeja koskevia päätöksiä täytyy vielä odottaa ja Belgian markkinoille sopivin toimintatapa on edelleen business-to-business -toiminta.

Riitta Resch, Suomen suurlähettiläs, Belgia