Belgian energiasektorilla tilaa uusille innovaatioille
Belgian energiasektori on täydessä murrosvaiheessa, mikä aiheuttaa haasteita energiaturvallisuudelle sekä -kestävyydelle ja vaikuttaa myös kustannuksiin. Belgian hyvin energiaintensiivinen talous on nojannut vahvasti fossiilisten polttoaineiden tuontiin sekä ikääntyviin ydinvoimaloihin. Tulevaisuuden energiakeskustelua leimaavat erityisesti päätös luopua ydinvoimasta vuoteen 2025 mennessä sekä sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen.
Belgialle asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu entisestään ydinvoimasta luovuttaessa. Energiasektori joutuukin tasapainottelemaan yhtälön kanssa, jossa kunnianhimoiset tavoitteet vähähiilisemmästä taloudesta pyritään sovittamaan yhteen sähköntuotannon turvaamisen haasteiden, kustannusten kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisen kanssa. Belgian jakautunut hallintomalli aiheuttaa myös omat haasteensa energiapolitiikalle.
Belgiassa on kuitenkin innovaatioita tukeva toimintaympäristö sekä vahvistuva yhteisymmärrys kestävistä tavoitteista. Energiasektorin murrosvaihe ja kasvava tarve puhtaalle energialle tarjoavatkin mahdollisuuksia uusille toimijoille sekä uusille tuotanto- ja bisnesmalleille.
Belgian energiatulevaisuus vaatii selkeän vision
Seuraavat vuodet tulevat olemaan kriittisiä Belgian energiasektorin tulevaisuutta määriteltäessä. Belgialla on kunnianhimoiset tavoitteet sekä uusiutuvien energiamuotojen lisäämisen että kasvihuonekaasujen päästövähennysten suhteen. Energiaministeriöiden vuonna 2011 tilaamassa selvityksessä todetaan, että Belgian olisi teknisesti mahdollista saavuttaa jopa täysin uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä vuoteen 2050 mennessä. Tällainen päämäärä edellyttäisi kuitenkin koko yhteiskunnan kattavia muutoksia ja mittavia panostuksia.
Menestyksekäs siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa vaatii Belgialta ennen kaikkea vahvuuksien varaan rakentuvan selkeän vision siitä, mihin maa on menossa. Murrosvaiheen keskelläkin julkisen sektorin on tärkeää luoda olosuhteet kestävälle, edulliselle ja katkeamattomalle energiantoimitukselle — niin kotitalouksille kuin teollisuudellekin. Tavoitteet vaativat konkreettisia toimia kuten infrastruktuurin modernisointia, innovaatioiden ja tutkimustyön tukemista sekä energiapolitiikan koherenssin vahvistamista. Päämääränä on kaikkia kuluttajia hyödyttävien energiamarkkinoiden toimivuuden varmistaminen siirryttäessä kohti kestävämpää energiajärjestelmää.
Fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähenemisestä huolimatta riippuvuus tuontienergiasta tulee jatkossakin aiheuttamaan haasteita Belgialle. Belgian uusiutuvien energialähteiden kapasiteetti ei pysty täysin kattamaan siirtymää vähähiilisempään yhteiskuntaan ja tuontienergian osuus, etenkin sähkön ja biomassan osalta, tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä.
Jakautunut hallintorakenne mutkistaa myös energiapolitiikkaa
Belgian monimutkainen hallintorakenne heijastuu myös energiapolitiikkaan, jossa vastuualueet jakautuvat liitovaltion sekä sen kolmen alueen (Bryssel, Flanderi ja Vallonia) kesken. Liittovaltiotasolla huolehditaan pääasiassa energiantuotannosta, toimitusvarmuudesta sekä ydinvoimasta, aluehallintojen vastatessa esimerkiksi sähkön ja maakaasun jakelusta, uusiutuvista energiamuodoista (lukuun ottamatta liitovaltion vastuulla olevaa merituulivoimaa) sekä energiatehokkuuden edistämisestä.
Sekä alueet että liittovaltio ovat olleet aktiivisia uusiutuvien energiamuotojen edistämisessä, mutta maan energiasektori kaipaa lisää yhteistyötä. Energiapolitiikan harmonisointi ja koordinointi kansallisella tasolla loisivat kestävämmän pohjan vähähiilisemmälle taloudelle ja energiantuotannon turvaamiselle. Vakaat ja johdonmukaiset lainsäädännölliset visiot ovat omiaan myös houkuttelemaan investointeja.
Tammikuusta 2017 alkaen eri alueiden sekä liittovaltion ministeriötyöryhmät ovatkin aloittaneet yhteistyön interfederal energy pactin muodossa. Yhteistyön tuloksena olisi tarkoitus syntyä myös kauan odotettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia.
Energiasektori haasteiden keskellä: jäävätkö kunnianhimoiset tavoitteet haaveeksi?
Belgia on viime vuosina lisännyt kilpailua sähkö- ja kaasumarkkinoilla. Maa on myös onnistunut vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisäämään uusiutuvan energian osuuttaan. Energiasektorin siirtymävaihe ja vanhentuva infrastruktuuri aiheuttavat kuitenkin lukuisia haasteita.
Belgia on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 13 %:in vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden osuus on noussut vuoden 2005 kahdesta prosentista nykyiseen lähes 10 prosenttiin. Asetetun tavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin yhä muutoksia ja etenkin yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
EU on asettanut Belgialle myös tavoitteen vähentää 35 % päästöistään päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Belgia uhkaa kuitenkin jäädä kauaksi tavoitteistaan, jos nykyiseen ilmastopolitiikkaan ei tehdä muutoksia.
Belgian tavoitteet ydinvoimasta luopumisen ja talouden vähähiilisyyden suhteen eivät nykyisellään myöskään kohtaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Belgia olisi luopunut ydinvoimasta asteittain vuosien 2015 ja 2025 välillä. Vuosina 2013 ja 2015 vanhimpien ydinreaktorien toimintaa päätettiin kuitenkin jatkaa kymmenellä vuodella aina vuoteen 2025 asti. Belgian sähköntuotannosta noin puolet katetaan ydinvoimalla, joten siitä luopuminen alle vuosikymmenen päästä tarkoittaisi ja vaatisi suuria muutoksia, joiden olisi tapahduttava mahdollisimman pian. Reaktoreiden käyttöiän pidentämisen taustalla oli huoli sähköntuotannon riittävyydestä — lykättiinkö samaa ongelmaa nyt vain eteenpäin?
Julkisen sektorin tavoitteena on minimoida uusiutuvien energiamuotojen tukemisesta aiheutuvien kustannusten heijastuminen kuluttajahintoihin. Belgiassa esimerkiksi sähkön hinnat ovat olleet keskimäärin huomattavasti korkeammat naapurimaihin verrattuna. Edullisen vähähiilisen sähkön tarjoaminen ja sähköntuotannon turvaaminen tulevat vaikeutumaan entisestään ydinvoimasta luopuessa.
Belgia pyrkii kunnianhimoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, mutta nykytilannetta leimaa siirtymävaihe, jossa tasapainotellaan päästötavoitteiden, kustannusten kasvun ja toimitusvarmuuden välillä. Liittovaltion ja aluetasojen välisen yhteistyön puute on myös hidastunut energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Viime aikojen positiiviset merkit yhteistyön kasvusta ovat kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Murrosvaiheen luomat mahdollisuudet
Nykyisen hallinnon tavoitteena on luoda joustavammat ja kustannustehokkaat energiamarkkinat, jotka olisivat houkuttelevammat pitkän aikavälin investoinneille.
Lukuisista haasteista huolimatta, Belgiassa on vahvistuva yhteisymmärrys kestävistä tavoitteista sekä kehittynyt teknologinen kapasiteetti innovatiivisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten muodossa.
Suuria muutoksia vaativa energiamurros johtaa monialaiseen kysyntään uusille cleantech-ratkaisuille. Tulevaisuus avaa mahdollisuuksia etenkin jätteiden energiahyödyntämisen ja tuulivoiman aloilla.
Antti Maltsin