Belgian energiantuotannon tulevaisuutta käsittelevä raportti valmistui
Belgian energiantuotannon tulevaisuutta tukimaan perustettu Energia 2030 -komitea on antanut pääministeri Verhofstadtille ja liittovaltion hallitukselle arvionsa ja suosituksensa siitä, miten Belgiassa tulisi menetellä energiakysymyksissä tulevaisuudessa. Ydinvoimasta luopuminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi Belgiassa, missä hallitus teki päätöksen progressiivisesta luopumisesta vuoteen 2025 mennessä. Raportti suosittelee, että Belgia pitäisi ydinvoimaoption avoinna jatkossakin.
Ydinvoimasta luopuminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi Belgiassa, missä hallitus teki vuonna 2003 päätöksen ydinvoimasta luopumisesta progressiivisesti vuoteen 2025 mennessä. Belgian energiantuotannon tulevaisuutta tukimaan perustettu Energia 2030 -komitea on nyt antanut pääministeri Verhofstadtille ja liittovaltion hallitukselle arvionsa ja suosituksensa siitä, miten Belgiassa tulisi menetellä energiakysymyksissä tulevaisuudessa. Tutkimuksen tilaajana kolme vuotta sitten oli energiaministeri Marc Verwilghen (liberaalit), jonka mukaan oli tarvetta kartoittaa Belgian energiantarve kahdenkymmenen seuraavan vuoden ajalle sekä vastata kattavasi kysymyksiin, jotka koskevat erilaisia energiantuotantomuotoja. Verwilghenin lähtökohtana oli se, että mikäli tutkimus osoittaisi ydinvoiman olevan Belgialle kaikkein edullisin energiantuotantomuoto, tulisi lakipäätös ydinvoimasta luopumisesta ottaa uudelleen harkittavaksi.
Energia 2030- komitean pääministerille nyt antamissa arvioissa todetaan ensinnäkin, että post-Kyoton suositusten täysimittainen toteuttaminen Belgiassa ilman ydinvoimaa tulee olemaan erittäin kallista. Toiseksi komitea ottaa selkeän kannan ydinvoimaloitten sulkemispäätökseen ja toteaa, että Belgian tulisi harkita uudelleen asiaa ja pitää ydinvoimaoptio avoimena tulevaisuudessa. Komitean loppuraportti korostaa seuraavia tekijöitä olennaisina Belgian energiapoliittisissa linjauksissa:
Monipuoliset energiamuodot; kansallisen energiantuotannon tulee koostua erilaisista energiamuodoista. Belgialle ei ole tarkoituksenmukaista laittaa kaikkea energiantuotantoaan "yhden kortin varaan". Siksi olisi hyvä huomioida esimerkiksi erilaisten vaihtoehtoisten energiantuotantotapojen (ml. tuuli- ja aurinkoenergia) yhdistämismahdollisuudet. Belgian energiantuotanto on mitä suurimmassa määrin riippuvainen ulkomaisesta tuonnista (kaasu, uraani, hiili ja öljy).
Energiankulutuksen taloudellisuus; energiankulutusta on järkeistettävä erilaisten julkisuuskampanjoiden ja koulutuksen avulla. Esimerkiksi julkisten rakennusten energiankulutusta olisi tarkasteltava uudestaan.
Vihreä todistus; energiantuottajat velvoitetaan käyttämään uusiutuvia energiavarantoja ja heidät velvoitetaan ostamaan ns. vihreitä todistuksia, kunnes ympäristöystävällinen tuotantotapa on saavutettu.
Kohonneet energiahinnat heijastuvat suoraan kuluttajahintoihin; kuluttajat "pakotetaan" energiasäästöihin ja välttämään energian tuhlaamista kohonneitten energiahintojen kautta.
Kasvihuoneilmiötä aiheuttavien kaasujen rajoittaminen; komitean ehdotuksen mukaan, Belgian tulisi harkita ennen vuotta 2030 ns. pilottivoimalan rakentamista, jonka avulla kasvihuonekaasut olisi mahdollista "vangita" ja koota maanalaisiin varastoihin.
Tällä hetkellä yli puolet Belgiassa käytettävästä energiasta tuotetaan edelleen ydinvoimalla ja energian nykyhinnoista huolestuneiden kansalaisten enemmistö haluaisi kumota ydinvoimapäätöksen. Korvaavia energiamuotoja etsitään öljyn jatkuvan hinnannousun ja Kioton ilmastosopimuksen määräämissä rajoissa. Keskusteluun antanee jatkossa lisäpontta Energia 2030 -komitean tuore raportti.
Suomen suurlähetystö, Bryssel