Bangladeshin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Bangladeshin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Bangladeshissa on vientipotentiaalia suomalaisyritysten energia-, satama- ja muille infrastruktuuriratkaisuille sekä palveluviennille. Lisäksi maan tietoliikennekapasiteetin ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen luo mahdollisuuksia suomalaisille alan toimijoille, ml. PK-yritykset. Chittagongin satama ja asevoimien hankinnat ovat näistä tärkeimmät julkiset urakat. LNG-infrastruktuuri ja voimalaitokset taas keskeisimpiä yksityisiä investointihankkeita.

Suomalaistuotteiden/-ratkaisujen kysyntä on vakaata perinteisillä vahvuusalueilla: voimalaitokset, satamien ja teollisuuden nostolaitteet, televerkot sekä hissit. Näiden osalta markkinaosuuden kasvulle on edelleen hyvät mahdollisuudet, mutta myös uusien yritysten ja toimialojen potentiaali kasvaa. Samoin koulutuksen ja osaamisen kehittämiselle on kysyntää.

Potentiaaliset markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille seuraavan vuoden aikana

  1. Infrastruktuuri (satamat ja merenkulku, energia, kiertotalous, tietoliikenne)
  2.  Asevoimien hankinnat (erit. meri- ja ilmavoimat)
  3. Digitaaliset ratkaisut ja osaamisvienti (data, terveydenhuolto, opetus)

Suomalaisyritysten kannalta keskeiset tulevat teollisuusinvestoinnit Bangladeshissa

  1. Chittagongin sataman laajennus ml. kuivasatamat ja LNG-infrastruktuuri
  2.  Yksityisten suuryritysten voimalaitoshankkeet (Diesel, LNG, W2E)
  3. Rakentaminen (betoni-/runkoelementit, sähkölaitteet, hissit, materiaalit ja työkalut) 

Suomen ja Bangladeshin vajaan 300 milj. euron kokonaiskauppavaihto (josta 280 milj. € tavaroita ja 20 milj. € palveluita) supistuu kuluvana vuonna arviolta kolmanneksella koronan vuoksi. Jo ennestään jonkin verran Suomelle alijäämäinen tavarakauppa muuttuu hetkellisesti huomattavasti Bangladeshille ylijäämäiseksi vuoden 2020 aikana (vienti/tuonti arviolta ~50 vs. 150 milj. €). Seuraavan vuoden aikana tavaraviennin odotetaan kuitenkin elpyvän nopeasti ja jopa ylittävän aiemman noin sadan milj. euron vuositason. Tämä johtuu koronan vuoksi viivästyneistä toimituksista, mutta myös siitä, että Bangladeshin talouden odotetaan kasvavan ensi vuonna nopeasti kv-rahoituslaitosten ja kehityspankkien tuella (Bangladesh ohittaa jo kuluvana vuonna mm. Intian per capita BKT –luvuissa). Kasvun keskiössä ovat infrastruktuurihankkeet (satamat, logistiikka ja energia), joiden laitetoimituksiin suomalaisyrityksillä on hyvät mahdollisuudet, mutta valtionkin tukea tarvitaan, joka edellyttää vahvempaa läsnäoloa.  Potentiaali on nostaa suomalaisvienti jopa 200 – 300 miljoonan euron tasolle, mikäli asemamme julkisissa hankinnoissa vahvistuu. Myös palveluviennissä on merkittävät kasvumahdollisuudet. Se liittyy pääosin voimalaitos-, satama- ja tietoliikennesektorin huolto- ja operointisopimuksiin, jotka syntyvät laitetoimituksen myötä.

Ritva Koukku-Ronde, Suomen suurlähettiläs, Intia