Australian VTT havittelee lisätuloja riskipääomasijoittamisella

Australian tutkimus- ja kehityskeskus CSIRO on kärsinyt valtion rahoituksen leikkauksista, jotka toteutettiin viime vuonna. Tämän vuoden alussa CSIRO sai toivonkipinän uudesta johtajasta Larry Marshallista, jolla on mittava tausta yrittäjänä ja riskipääomasijoittajana. Nyt Marshall aikoo käyttää bisnesosaamistaan hyväksi myös CSIROssa - tarkoituksena on perustaa Wi-Fin keksimisestä saaduilla tuloilla oma riskisijoitusrahasto, josta rahaa sijoitetaan tutkimuskeskuksen omiin spinoff-yrityksiin.

Uuden johtajan myötä myös Suomelle avautuu mahdollisuus uudistaa innovaatioyhteistyösuhteitaan Australian kanssa. VTT on aiemmin tehnyt yhteistyötä CSIROn kanssa ICT-alalla ja Tekes vihreässä kaivostutkimuksessa.

VTT:hen verrattava Australian teknisen tutkimuksen laitos CSIRO (Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation) on liittovaltion omistama tutkimusorganisaatio, joka kehittää innovaatioita maatalouden, terveydenhuollon ja muiden teollisuudenalojen tarpeisiin. Tavoitteena on parantaa yhteisöjen ja yritysten elämää keksinnöillä, jotka pureutuvat tosielämän haasteisiin. CSIROn menestyksekkäimpiin keksintöihin kuuluvat muun muassa langattoman tietokoneyhteyden Wi-Fin sekä kuukausipiilolinssien kehittäminen.

CSIRO työllistää yli 5000 ihmistä ja sillä on miljardin Australian dollarin vuosittainen budjetti, josta 750 miljoonaa dollaria koostuu valtion rahoituksesta. Organisaatio tunnetaan varsin hyvin myös maailmalla ja sillä on yli 2000 yhteistyökumppania niin Australiassa kuin ulkomailla. CSIRO on siis huomattavan kokoinen, monialainen organisaatio ja se painottaa kuuluvansa maailman parhaiden 0,1 prosentin tutkimusinstituutioiden joukkoon neljällä tutkimusalalla (maatalous, ympäristö ja ekologia, kasvi- ja eläintiede, geologia).

Australian hallituksen säästötoimet ovat kuitenkin iskeneet myös CSIROon, kun hallitus päätti viime vuonna leikata keskuksen rahoitusta yli 100 miljoonalla dollarilla neljän vuoden sisällä. Leikkausten myötä CSIRO joutuu vähentämään jopa 500 työpaikkaa ja se sulkee yhteensä kahdeksan tutkimuslaitosta.

Nyt CSIRO pyrkii nousemana taloudellisesta ahdingostaan uuden pääjohtajan siivittämänä. Tammikuussa 2015 CSIROn johtoon nimitettiin Larry Marshall, jolla on mittava bisnestausta. Hän on toiminut sekä yrittäjänä että sijoittajana Kalifornian piilaaksossa, perustanut yhteensä kuusi yritystä ja rekisteröinyt nimellään 20 patenttia Yhdysvalloissa. Ennen siirtymistään CSIROn johtoon Marshall oli toimitusjohtajana riskipääomafirma Southern Cross Venturesissa, joka auttoi australialaisia teknologiayrityksiä laajenemaan kansainvälisesti.

Marshallin aikomuksena on uudistaa CSIROn toimintasuunnitelma niin, että se palvelisi nimenomaan yrityksiä ja sijoittajia nykyistä paremmin. Riskipääomasijoittamisen tausta näkyy Marshallin suunnitelmassa; hän haluaa ennen kaikkea saada irti mahdollisimman suuret tuotot CSIROn kehittämistä patenteista. Esimerkiksi Wi-Fin patentin oikeuskanteista CSIRO on saanut vuosien saatossa miljardeja dollareja rojaltimaksuja, mutta summat olisivat voineet olla vieläkin suuremmat – patentit ovat Marshallin mukaan CSIROssa yhä runsaudensarvi, jota ei ole osattu hyödyntää tarpeeksi tehokkaasti.

Potentiaaliset tulot CSIROn sadoista menestyneistä yrityksistä ja tuhansista patenteista voitaisiin Marshallin mukaan moninkertaistaa, jos CSIRO alkaisi itse sijoittaa omiin startup-yrityksiinsä ja innovaatioihinsa, jotka menestyessään toisivat lisätuloja myös CSIROlle. Marshallin suuri suunnitelma onkin käyttää CSIROn viimeiset Wi-Fi-oikeusjutuista saamat tulot oman riskisijoitusrahaston perustamiseen, jolla rahoitettaisiin CSIROssa syntyviä spinoff-yrityksiä. Näin riski ulkopuolisille, esimerkiksi piilaaksolaisille riskipääomasijoittajille pienenisi ja he rohkaistuisivat rahoittamaan CSIROn projekteja.

Vaikka CSIRO on lakiin perustuva ja valtion omistama laitos, on se Marshallin käsissä siirtymässä yhä lähemmäksi yritys- ja sijoitusmaailmaa. CSIROn kehittämien innovaatioiden ensisijaisena tarkoituksena on yhä parantaa ja helpottaa australialaisten elämää, mutta Marshallin suunnitelmien myötä keksinnöillä ja startup-yrityksillä voidaan siinä sivussa tehdä myös voittoa. Marshallin mielestä CSIRO on ajautunut liian yliopistomaiseksi tutkimuslaitokseksi ja tieteen tekemisestä on tullut itseisarvo, kun suuntana pitäisi olla käytännönläheinen ja kuluttajien tarpeet huomioiva tuotekehittely.

Suomelle avautuva yhteistyömahdollisuus

CSIRO on aikaisemmin tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Tekesin kanssa vihreän kaivostutkimuksen alalla sekä VTT:n kanssa ICT-sektorilla, muun muassa terveysteknologian ja tietoturvallisuuden aloilla.

Suomella on vahvaa osaamista esimerkiksi hyvinvointi- ja terveysteknologian aloilla, joilla uusille innovaatioille on kasvavaa kysyntää myös Australiassa. Marshallin astuttua CSIROn johtoon Suomella olisikin nyt hyvä tilaisuus etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia CSIROn kanssa.

Niina Virtanen
Antti Niemelä