Australian ruokaturvallisuussäädöksiä uudistetaan
Australian maatalousministeriö julkaisi elokuussa 2016 ehdotuksen ruokaturvallisuussäädösten uudistamisesta. Ehdotus pitää sisällään toimitusketjun ja jäljitettävyyden turvaamisen, viranomaisten oikeuksien laajentamisen sekä mahdollisuuden kahdenvälisiin maahantuontisopimuksiin.
Australia suunnittelee vastuullisille maahantuojille myös tunnustusta Food Import Compliance -sopimuksen muodossa, joka takaa oikeuden maahantuoda ruokaa. Valtaosa uudistuksista koskee pientä osaa maahantuojista, joilla on Australian mielestä ongelmallisia tuotteita. EU:ta kuitenkin kiinnostaa, kuinka uudistukset vaikuttavat EU-yrityksiin ja -vientimaihin, ja että EU-maita tullaan kohtelemaan tasa-arvoisesti uudistuksia toimeenpantaessa.
Ruoan maahantuontisäädökset Australiaan ovat monimutkaisia. Maahantuotava ruoka arvioidaan kahteen otteeseen: ensin tuotteet tarkistetaan bioturvallisuuden osalta, minkä jälkeen ne arvioidaan ruoan turvallisuuden takaamiseksi. Tähän voi olla tulossa muutos, sillä Australia aikoo uudistaa ruokaturvallisuussäädöksiään. Bioturvallisuutta uudistettiin vuoden 2015 lopulla, nyt on vuorossa ruokaturvallisuus.
Tarve uudistuksiin sai virallisesti alkunsa helmikuussa 2015, kun ulkomailta tuoduista pakastemarjoista löytyi hepatiitti A -virusta. Marjoja ei ollut testattu ruokaturvallisuuden osalta. Niiden päädyttyä myyntiin virus levisi kuluttajille. Australian mukaan tuoretuotteiden levitys globaalisti on yhä kasvavampi trendi, joka tuo mukanaan negatiivisiakin vaikutuksia. Näiden vaikutusten minimoimiseksi ja ehkäisemiseksi Australia haluaa uudistaa säädöksiään.
Elokuun 22. päivä maatalousministeriö julkaisi ehdotuksensa, Regulation Impact Statement (RIS), ruokaturvallisuuden uudistuksista. RIS on kokonaisuudessaan luettavissa ministeriön verkkosivuilla: http://www.agriculture.gov.au/SiteCollectionDocuments/imported-food-reform-regulation-impact-statement.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.). RIS:n tarkoituksena on kartoittaa uudistusten kustannuksia ja seurauksia. Ministeriö odottaa kommentteja RIS:iin 30.9.2016 mennessä. Kuka tahansa voi kommentoida ehdotusta vapaasti: http://www.agriculture.gov.au/import/goods/food/reform/consultation(Linkki toiselle web-sivustolle.). Uudistusten odotetaan toteutuvan vuoden 2017 heinäkuuhun mennessä.
RIS pitää sisällään ehdotuksia käytännön ratkaisuista, jotka jatkossa takaavat ruoan turvallisuuden. Australiassa ymmärretään, ettei ruokia voida vain pysäyttää rajalle, sillä tämä vahingoittaisi maahantuojien bisnestä. Lisäksi todennäköisyys ruoan pysäyttämiseksi rajalle on pieni. Vuosittain rajaviranomaiset käsittelevät kolmesta neljään vakavaa ruokaturvallisuustapausta. RIS:n mukaan vastuullisten maahantuojien kanssa tullaan tekemään Food Import Compliance -sopimus, joka antaa valtuudet tuoda ruokaa rajan yli. Valtaosa maahantuojista on vastuullisia, eikä Australia halua hankaloittaa heidän toimintaansa.
Australia painottaa molemminpuolista yhteistyötä maahantuojien ja turvallisuusviranomaisten kesken. Maahantuojilta vaaditaan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Australia itse pyrkii tarjoamaan kattavasti informaatiota, jotta maahantuojat ovat tietoisia Australian käytänteistä. Myös EU pyytää Australialta monipuolista tiedotusta, jotta se voi ennakoida, mikä vaikutus uudistuksilla on yrityksiin EU:n alueella.
EU:n ja Suomen kannalta mielenkiintoisin RIS:n uudistus koskee kahdenvälistä ruokaturvallisuussäädösten tunnustamista. Jos jonkin maan ruokaturvallisuussäädökset ovat yhtä tiukat kuin Australiassa, Australia voi myöntää tasaveroisuuteen perustuvan luvan tuoda ruokaa maahan. Australia osaltaan tunnustettaisiin sopimuksen toisen osapuolen taholta. Tällainen käytäntö on jo esimerkiksi Australialla ja Uudella-Seelannilla keskenään. Uudesta-Seelannista tuotavaa ruokaa ei testata ruokaturvallisuuden osalta. Tämä ei kuitenkaan poista – eikä ole Uuden-Seelannin kohdallakaan poistanut – ruokien bioturvallisuussäädöksiä.
Kahdenvälisten sopimusten toteutuminen tulee kuitenkin olemaan hidasta. Australia odottaa tekevänsä seuraavan 10 vuoden aikana korkeintaan kaksi kyseisenlaista sopimusta. Tämä johtuu siitä, että molempien maiden säädösten on kohdattava. Lisäksi Australia olettaa, että ruokaturvallisuussäädöksissään yhtä tiukkoja maita kuin Australia on hyvin vähän.
Syyskuussa 2016 Australialla on meneillään neuvottelut kahdenvälisestä sopimuksesta USA:n kanssa. Yksityiskohdat eivät ole vielä hioutuneet. Maat ovat luomassa mallia, joka tulee toimimaan esimerkkinä kahdenvälisille sopimuksille. EU:n osalta Australia ei vielä osaa sanoa, onko kyse koko EU-alueesta vai yksittäisistä maista. EU:lle on tärkeää, että jokaista maata kohdellaan tasaveroisesti.
Kahdenvälisten sopimusten ohella toimitusketjujen vakuuttaminen on yksi isoimmista RIS:n uudistuksista. Maahantuojilta vaaditaan valtion sertifikaatti tai ei-hallinnollinen sertifikaatti (esim. HACCP), joka takaa ruoan toimitusketjun turvallisuuden. Tämä uudistus tulee vaikuttamaan vain pieneen osaan maahantuojista, joilla on tuotteinaan mm. pähkinöitä, naudanlihaa, kananmunia tai pastöroimattomia maitotuotteita. Maatalousministeriö aikoo olla suoraan yhteydessä toimittajiin, joilta sertifikaatteja vaaditaan. Usein näillä maahantuojilla on jo sertifikaatti olemassa. EU-alueeseen tämä uudistus ei juuri vaikuta.
Vaikka jäljitettävyys onkin olennainen osa toimitusketjuja, on se merkitty omaksi kohdakseen RIS:iin. Kyseessä on uudistus, joka tulee vaikuttamaan käytännössä pelkästään australialaisiin maahantuojiin. Heidän tulee pitää kirjaa tai tietokantaa maahantuotujen tuotteiden koko toimitusketjusta. Maahantuoja voi itse määritellä, kuinka tietokantansa rakentaa, kunhan tieto on helposti ja nopeasti saatavilla ministeriön sitä pyytäessä.
Rajaviranomaiset oikeuksia tehdä tarkistuksia epävarmoissa tilanteissa uudistetaan myös. Tarkoituksena on laajentaa oikeutta pitää ruokaa karanteenissa tarvittavan ajan, että viranomaiset ehtivät testata sen turvallisuuden. Uudistuksen taustalla on halu laajentaa viranomaisten oikeudet EU:n, USA:n, Kanadan ja Uuden-Seelannin linjausten mukaisiksi. Edelleen Australia painottaa kommunikoinnin tärkeyttä laajojen karanteenien välttämiseksi.
RIS:n mukaan Australia haluaa lisätä yhteistyötahoja valvomaan ruoan turvallisuutta ja ennakoimaan uusia marjatapauksia. Resurssien lisääminen testauksiin ja tarkistuksiin nopeuttaisi ruoan pääsyä maahan. Testejä voitaisiin lisäksi tehdä useammin ja joustavammin, mikä lisäisi varmuutta ruoan turvallisuudesta.
Australia painottaa, että ruokaturvallisuussäädösten uudistukset tulevat koskemaan vain pientä osaa maahantuotavasta ruoasta. Australia haluaa keskittyä uudistuksillaan maahantuojiin, joiden tuotteet ovat ongelmallisia. Riskiruokien maahantuojat ovat jo usein tietoisia tiukoista säädöksistä sekä testeistä, joita ruoalle rajalla tehdään.
Saara Jansson