Australian markkinat loppuvuonna 2019 ja kurkistus vuoteen 2020
Australian taloudellinen tilanne on verrattain tasainen. Loppuvuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 maastopalot ja maailmalla leviävä koronavirus ovat kuitenkin aiheuttaneet haasteita. Palojen jälkeinen uudelleenrakentaminen tarjoaa silti myös uusia liikemahdollisuuksia, ja etenkin uusiutuvaan energiaan perustuvat ratkaisut ovat erityisen mielenkiintoisia suomalaisyrityksille. Australia on edelleen erinomainen markkina ja monipuolinen liiketoimintaympäristö.
Australian keskuspankin mukaan loppuvuoden 2019 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu oli kuitenkin ensimmäistä puolikasta heikompaa. Kokonaisuudessaan maan BKT kasvoi vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen mennessä 1,7 %, jota pidetään huomattavasti tottua alhaisempana tuloksena. Viimeisimmän Tullin tiedon mukaan tavaratuonti Australiasta Suomeen oli tammi-marraskuussa 105 milj. euroa, joka kattaa 0,2 % kaikesta Suomen tavaratuonnista. Viennin arvo Australiaan tammi-marraskuussa oli 613 milj. euroa. Verrattuna edellisvuoden marraskuuhun tuonti Australiasta oli kasvanut 11 %, vienti neljä prosenttia. Kauppataseen ylijäämän suuruus marraskuussa oli 49 milj. euroa, välillä tammi-marraskuu 507 milj. euroa.
Vähäiseksi jääneen talouskasvun katsotaan liittyneen heikentyneisiin asuntomarkkinoihin ja investointeihin, sekä kuluttajien heikentyneeseen luottoon markkinoita kohtaan. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppa- ja teknologiakiistat kasvattavat yleistä epävarmuutta ja heijastuvat talousennusteisiin.
Keskuspankin mukaan maan talouskasvu tulee kuitenkin jälleen kiihtymään vuoden 2020 aikana ja BKT:n ennustetaan kasvavan noin 2,75 %. Vuodelle 2021 keskuspankki arvioi BKT:n kasvuksi puolestaan 3 %. IMF:n vastaavat ennusteet ovat 2,3 % ja 2,6 %. Tulevan talouskasvun odotetaan liittyvän matalaan korkotasoon, toteutettuihin veroalennuksiin ja asuntomarkkinoiden hintojen vähittäiseen nousuun. Kuluttajahintojen inflaation ennustetaan pysyvän yhä kahdessa prosentissa ja työttömyysasteen viiden prosentin tuntumassa.
EU:n ja Australian vapaakauppasopimus-neuvottelut ovat edelleen käynnissä ja vuoden 2020 ensimmäinen ja järjestyksessään kuudes kierros järjestettiin helmikuussa Canberrassa. Australia ja EU jatkavat kokonaisvaltaisia neuvotteluita edistääkseen kaupankäyntiä, talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista. Australia pitää tärkeänä ilmaista halukkuutensa sitoutua avoimiin markkinoihin, vapaaseen kauppaan ja yhteiseen, globaaliin kaupankäyntijärjestelmään.
Globaalien haasteiden vaikutukset Australian talouteen
Maailmalla vaikuttaneen koronaviruksen haitat ovat heijastuneet myös Australiaan. Australian tilastokeskuksen mukaan maan väkiluvusta 2,6 % on kiinalaista syntyperää, ja suuri osa vierailee toisessa kotimaassaan säännöllisesti. Myös kiinalaisten korkeakouluopiskelijoiden osuus Australian yliopistoissa on varsin suuri, ja lisäksi maiden välinen turismi on Australialle tärkeää. Koronan taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan voida vielä kokonaisuudessaan arvioida.
Vuoden 2019 lokakuusta vuoden 2020 helmikuuhun asti historiallisen voimakkaina riehuneet maastopalot toivat omat haasteensa Australian taloudelle, ja paloista aiheutuvat taloudelliset menetykset nousevat todennäköisesti useisiin miljardeihin dollareihin. Pääministeri Scott Morrisonin hallitus julkisti vuoden 2020 tammikuussa allokoivansa ainakin kaksi miljardia dollaria palojen jälkeiseen uudelleenrakentamiseen. On myös mahdollista, että Australian keskuspankki laskee jo entisestään matalaa ohjauskorkoa elvyttääkseen kulutusta rahapoliittisin keinoin.
Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan vuoden 2020 ennustettu BKT:n kasvu voi palojen seurauksena kutistua jopa puoli prosenttia. Toisaalta Australian keskuspankki ennustaa maastopaloista toipumiseen käytettävien varojen kiihdyttävän kasvua vuoden 2020 jälkimmäisellä puolikkaalla.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että suurin osa Australian mantereesta on säästynyt maastopalojen vaikutuksilta. Näiden alueiden kyvykkyys ja halu käydä kauppaa ja harjoittaa turismia on ennallaan.
Turismia, liiketoimintaa ja ilmastopolitiikkaa
Australia on suomalaisten keskuudessa pidetty matkakohde ja erityisesti Working Holiday – viisumilla matkustaminen on suosittua. Vuoden 2019 aikana noin 16,800 suomalaista matkusti Australiaan, mikä on 0.6 % enemmän edellisvuoteen verrattuna.
Hallitus päätti hiljattain helpottaa Work and Holiday Maker- viisumisäädöksiä, jotta maan reppureissaajilla olisi parempi mahdollisuus osallistua maastopaloista kärsineiden alueiden ja yhteisöjen auttamiseen. Vastaisuudessa WHM-viisumilla maassa olevat reppureissaajat voivat työskennellä samalla työnantajalla kuuden kuukauden sijaan 12 kuukautta sitoutuessaan auttamaan paloista kärsineiden alueiden uudelleenrakentamisessa. Myös vapaaehtoistyö lasketaan mukaan viisumin vaatimiin työskentelypäiviin. Viisumisäädösten helpottamisella pyritään ohjaamaan lisää apua sinne, missä sitä tarvitaan.
Australian energia-ja ilmastopolitiikka on paloista ja ilmastokeskusteluista huolimatta jatkunut liki entisellä linjallaan tarkoittaen, että maan energiansaanti on vahvasti hiili- ja kaivostoimintaan turvautuvaa.
Kuitenkin kysyntä uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvasta energiasta on kasvamassa. Australian hallituksen päätiedemies Alan Finkel tutkimusryhmineen uskoo vedyn olevan yksi keinoista alentaa maan päästöjä. Jokaisen osavaltion allekirjoittama strategia vedyn hyödyntämisestä polttoaineena laadittiin vuoden 2019 lopussa energiavaltuuston (The Council of Australian Governments Energy Council) toimesta. Ympäristöystävällisempien ja samalla kustannustehokkaiden ratkaisujen saavuttamiseksi on tärkeää edelleen kehittää teknologiaa. Luonnollisesti kokonaan uuden teollisuusalan myötä myös ulkomaalaisille yrityksille tarjoutuu hyviä mahdollisuuksia. Australian tavoitteena on olla yksi maailman suurimmista vedyn hyödyntäjistä vuoteen 2030 mennessä.
Vaikka Australian suurimpiin vientituotteisiin kuuluvat hiili, mineraalipolttoaineet, malmit ja arvometallit, Australian taloudesta noin kolme neljäosaa perustuu palveluihin. Erityisesti teknologia- ja tietopohjaisille palveluille on Australiassa hyvät markkinat, sillä kolmeen suurimpaan palvelusektoriin kuuluu tiedotusvälineet ja televiestintä; ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut. Myös Smart Cities –innovaatioille on kysyntää, sillä Australiassa on lanseerattu muun muassa 50 miljoonan dollarin arvoinen älykkäiden kaupunkien ja lähiöiden ohjelma, jonka tarkoituksena on tukea innovatiivisten älykaupunkiprojektien toteuttamista. Ohjelman tavoitteena on parantaa Australian kaupunkien elinkelpoisuutta, tuottavuutta ja kestävyyttä.
Vauhtia talouskasvuun alueellisella kumppanuussopimuksella
Australia ilmoitti 4. marraskuuta 2019 Bangkokin East-Asia -huippukokouksessa allekirjoittavansa Regional Comprehensive Economic Partnership (RCEP) –sopimuksen. Sopimuksen ovat Australian lisäksi hyväksyneet Brunei, Kambodza, Indonesia, Laos, Malesia, Myanmar, Filippiinit, Singapore, Thaimaa, ja Vietnam) sekä Uusi-Seelanti, Japani, Etelä-Korea ja Kiina. Sopimus allekirjoitetaan näillä näkymin Vietnamissa keväällä 2020, ja voimaan tultuaan se muodostaisi kauppablokin, joka tuottaisi kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta.
RCEP:n tarkoitus on auttaa vauhdittamaan talouskasvua ja työpaikkojen luomista niin Australiassa kuin muuallakin, ja tarjota uusia mahdollisuuksia suurille ja pienille yrityksille lisäämällä kauppaa ja investointeja. Australialaiset kuluttajat ja yritykset hyötyvät myös paremmasta mahdollisuudesta saada laajempi valikoima kilpailukykyisesti hinnoiteltuja tuontitavaroita ja -palveluita.
Kaupan vapauttamisen lisäksi RCEP laatii osapuolten kesken yhteiset kauppa- ja investointisäännöt. RCEP:n mukaiset yhteiset säännöt helpottavat australialaisten yritysten osallistumista alueellisiin tuotantoketjuihin vähentämällä erilaisten sääntelyasetusten määrää, jossa yritysten on navigoitava käydessään kansainvälistä kauppaa.
Australia on loppuvuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 haasteista huolimatta siis yhä erinomainen markkina ja maan monipuolinen liiketoimintaympäristö avaa lukemattomia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Palojen jälkeinen uudelleenrakentaminen ja tulevaisuuden innovaatioratkaisut toimivatkin hyvinä esimerkkeinä suomalaisyrityksille tarjoutuvasta potentiaalista Australiassa.
Katja Karppinen
Eeva Puhakka