Australian kasvava ja teknistyvä terveysala tarjoaa hyvät menestysmahdollisuudet
Australia ja Aasia ikääntyvät ja lihovat. Terveyspalveluita tarvitaan yhä enemmän. Samalla terveyspalvelut muuttuvat asiakaslähtöisiksi ja digitaalisiksi.
Suomalaisella terveydenhuoltoalan osaamisella voisi olla paljon kysyntää Australian markkinoilla. Lisäksi Australia ja Uusi-Seelanti voisivat toimia ennen kaikkea pienille ja keskisuurille terveysalan yrityksille astinlautana kohti Aasian kasvavia markkinoita.
Australian terveydenhuoltoala on kiinnostunut hyvin samoista asioista kuin Suomen kehittyvä terveyssektori. Ikääntyminen, elintasosairaudet, kotihoito, asiakaslähtöisyys, terveysdata ja digitaalisuus ovat avainsanoja myös Australiassa.
Maassa on halu investoida vahvasti terveysteknologiaan. Lisäksi julkiset terveydenhuoltoinvestoinnit ovat merkittäviä. Esimerkiksi ensi vuonna valmistuva 1,26 miljardin euron New Royal Adelaide -sairaala on Etelä-Australian historian suurin rakennusprojekti. Muutkin osavaltiot investoivat lähivuosina merkittävästi terveydenhuoltoinfrastruktuuriinsa.
Frost & Sullivanin mukaan Australian terveydenhuollon tietotekniikkamarkkinoiden odotetaan nousevan miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. Investointien kasvaminen puolestaan johtuu suuressa osin julkisen terveydenhuollon uudistuksista ja osavaltioiden rahoittamasta teknologiainfrastruktuurin kehittämisestä.
Liittovaltion tasolla kansallisen yksilölähtöisen terveystaltion käyttö laajenee (http://www.ehealth.gov.au/(Linkki toiselle web-sivustolle.)). Keskitetty terveystaltio tarjoaa potilaan luvalla hänen terveystietonsa jokaisen terveyspalvelun tuottajan saataville. Tämä lisää potilaan valinnanvapautta, kilpailua terveyspalveluiden tuottajien välillä sekä helpottaa uusien tuottajien tuloa markkinoille.
Suomella ja Australialla on myös terveysalan tutkimusyhteistyötä. Esimerkiksi Flinders-yliopisto on mukana suomalaisten yliopistojen ja VTT:n yhteisessä Digital Health Revolution -tutkimushankkeessa, jonka rahoituksesta vastaa Tekes. Halua yhteistyöhön olisi käytännössä kaikissa Australian suurissa keskuksissa – siis Sydneyssä, Melbournessa, Brisbanessa, Perthissä ja Adelaidessa. Kaikki osavaltiopääkaupungit haluavat nimittäin olla terveysalan osaamiskeskuksia.
Tässä mielessä Suomen terveysalan startup-ekosysteemi kiinnostaa esimerkkinä kaikkia Australian keskuksia. Australia – Suomi -innovaatiofoorumissa Melbournessa huhtikuussa 2015 juuri Suomen vahva startup-kehitys nousi esille asiana, josta Australia voisi oppia Suomelta.
Terveydenhuollon trendit
Australian terveydenhuollon kehityksen trendit kulminoituvat kolmeen osa-alueeseen.
Ikääntyvä väestö kuormittaa sairaanhoitoa esimerkiksi syöpähoitojen lisääntymisen kautta. Lisäksi hoitohenkilökunnan resurssipula vaikeutuu tulevaisuudessa yhä enemmän, joten hoivapalveluiden merkitys korostuu. Tarve joustavammille kotiterveydenhoidon palveluille kasvaa.
Alkuperäiskansojen edustajien ja valtaväestön välinen terveydentilakuilu tulisi poistaa ja puutteellisia palveluita saaville väestöryhmille pitäisi pystyä tarjoamaan edullista terveydenhuoltoa mahdollisimman alhaisin kustannuksin.
Kolmas kehityssuunta keskittyy teknologian hyödyntämiseen ja tiedonhallintaan. Terveydenhuollon tietotekniikan (Health Information Technology, HIT) lisääntyvä käyttö voisi helpottaa työvoiman riittävyyteen liittyviä haasteita, parantaa potilaskokemuksia ja vähentää kustannuksia.
Yksi iso syy teknologian hyödyntämiselle ovat pitkät välimatkat, jotka luovat haasteita Australian terveydenhuollolle. Sähköisiä terveydenhuoltopalveluita (e-health) on otettu jo käyttöön monessa australialaisessa terveysalan organisaatiossa. Yhtenä esimerkkinä tästä on telelääketiede tai etäterveydenhuolto (telehealth), jota hyödynnetään syrjäseuduilla asuvien potilaiden hoitamisessa. Potilaat voivat säästyä tällä tavoin matkustamasta 10 tuntia yhteen suuntaan 10 minuutin rutiinikontrollin vuoksi. Innovatiivisille telelääketieteen ratkaisuille on kysyntää.
Suomalaisyrityksistä Nuovo Nordic on jo testannut live-streamia terveys- ja hyvinvointipalveluiden toimintamallina Suomen ja Uuden-Seelannin välillä.
Terveydenhuolto Australiassa
Australian bisnesneuvoston mukaan terveydenhuolto tulee muodostamaan 12–15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta seuraavan 30 vuoden aikana. Tämä johtuu suuressa osin ikääntyvän väestön tuomista muutoksista.
Terveystoimiala työllistää Australiassa lähes 13 prosenttia työikäisistä ihmisistä, mikä tekee siitä liittovaltion tasolla suurimman työllistäjän.
Australiassa terveydenhuoltoa tarjoavat niin yksityiset kuin valtion laitokset. Liittovaltion terveysministeri Sussan Ley hallinnoi kansallista terveyspolitiikkaa, jonka osista (kuten sairaaloiden toiminnasta) huolehtivat osavaltioiden ja territorioiden hallitukset.
Australian terveydenhuoltojärjestelmä on monimutkainen verkko julkisia ja yksityisiä palveluntarjoajia, erilaisia puitteita ja tukimekanismeja. Terveydenhuollon tarjoajista löytyy lääkäreitä, hoitajia, muita terveydenhuollon ammattilaisia, sairaaloita, klinikoita sekä valtion ja yksityisiä laitoksia.
Kansallinen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä Medicare tarjoaa ilmaisen sairaalahoidon (lääkkeet mukaan lukien) julkisissa sairaaloissa. Lisäksi Medicaren kautta saa osittaisen korvauksen yksityisen puolen lääkärikuluista. Medicaren lisäksi Australiassa on erillinen Pharmaceutical Benefits Scheme -korvausjärjestelmä (PBS), joka korvaa reseptilääkkeitä.
Suomella on hyvät menestysmahdollisuudet Australian markkinoilla
Tällä hetkellä Australian terveyssektorilla toimii noin 30 suomalaista yritystä. Yritykset tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan paikallisten tytäryhtiöiden, toimittajien tai edustajien kautta.
Australian ikääntyvä väestö ja sen tuomat haasteet voisivat olla seuraava mahdollisuus suomalaiselle terveysalan viennille. Kysyntää löytyy vanhusten kotihoidossa hyödynnettäville teknologioille ja erilaisille älykäs koti -hankkeille. Myös ennakoivan hoidon kysyntä kasvaa Australiassa.
Seuraavan viiden vuoden aikana Australia on todennäköisesti Aasian ja Tyynenmeren alueen nopeimmin kasvava sähköisten terveydenhuoltojärjestelmien markkina.
Finpron mukaan suomalaisyritysten parhaimmat mahdollisuudet Australian terveydenhuoltoalalla liittyvät lääketieteellisiin ja kirurgisiin laitteisiin, terveydenhuollon tietotekniikkaan, terveysinfrastruktuuriin ja -palveluihin sekä kliinisiin tutkimuksiin. Terveysteknologian osalta Australia on hyvin tuontiriippuvainen. Tällä hetkellä lähes 80 prosenttia laitteistoista tuodaan maahan, päälähdemaina ovat Yhdysvallat, EU ja Japani.
Mobiiliteknologian yleistymisen myötä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä sovelluksia on tullut huima määrä markkinoille ympäri maailmaa. Mobiilisovelluksilla ja telelääketieteen ohjelmilla on kysyntää Australiassa ja niiden avulla on mahdollista helpottaa maan pitkistä etäisyyksistä johtuvaa epätasaista palveluntarjontaa.
Antti Niemelä
Maija Rusi
Miikka Ermes, VTT