Australian Have a Go -budjetti – meneekö maan talous ylös vai alas?

Australian Have a Go -budjetti – meneekö maan talous ylös vai alas?

Australian talous on vankalla pohjalla, vaikkei sitä puheista aina uskoisi. Tony Abbottin hallitus unohti vuosien 2015–2016 budjetissaan liittovaltion menojen leikkaamisen ja keskittyi yrittämiseen kannustamiseen.

Vankasta pohjasta huolimatta Australia tarvitsee yritysten sijoituksia ja innovaatioita. Talous kasvaa kyllä tasaisesti kotimaisen kysynnän ja (nestekaasu)viennin vetämänä, mutta rakenteellinen riippuvuus raaka-ainemarkkinoista olisi parasta purkaa, kun taloudella on tuulta purjeissaan.Hallitus kannustaakin pienyrittäjiä investoimaan esimerkiksi hankintojen nopeutetulla verovähennysoikeudella.

Australialla on paljon kasvupotentiaalia, josta myös suomalaiset yritykset voisivat hyötyä. Mahdollisia menestysaloja voisivat olla terveysteknologia ja energiatehokkuuden lisääminen.

Vuosi sitten pääministeri Tony Abbott ja valtiovarainministeri Joe Hockey häkellyttivät australialaisia "etujen aikakauden loppu" -budjetillaan (The End of the Age of Entitlement). Tänä vuonna vuorossa oli sitten päinvastainen yllätys: "Yrittäkää nyt " -budjetti (Have a Go).

Siinä missä "etujen aikakauden loppu" esitteli mittavat säästölistat, koska liittovaltion talous piti saada tasapainoon, niin "yrittäkää nyt" jakaa rahaa ja tukea, koska talous pitää saada uuteen nousuun. Australian keskuspankki ennustaa tälle vuodelle reilun kahden prosentin talouskasvua, joka Australian lähihistorian valossa on vaatimatonta.

Minne menet Australian talous?

Kaikki tiedostavat, että Australian liittovaltio kuluttaa enemmän kuin tienaa ja tämän on loputtava. Budjetin alijäämän ennustetaan olevan 2014–2015 noin 41 miljardia dollaria (noin 30 miljardia euroa) ja 2015–2016 noin 35 miljardia. Tämä alijäämä on noin 2,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Talouden tilasta ei vallitse samanmoista yhteisymmärrystä. Toisaalta Australia näyttää olevan huippukunnossa, odottamassa väliaikaisen kasvunotkahduksen loppumista. Toisaalta taas rakenteelliset haasteet saattavat olla osa "trendiä alhaisempaa" kasvua, kuten Australiassa asia usein ilmaistaan. Suurin rakenteellinen haaste Australiassa on riippuvaisuus raaka-ainesektorista, joka on altis maailmanmarkkinahintojen ja -kysynnän heilahteluille.

Talouskasvu pitää myös panna kontekstiin: Australian väestö kasvaa 1,5 prosentin vuosivauhtia, joten parin prosentin talouskasvu ei tarkoita henkeä kohden kummoista kasvua, varsinkin kun inflaation ennustetaan pysyvän yli kahdessa prosentissa. Tämä puolestaan näkyy heti ostovoimassa – australialaiset ovat keskivarallisuudella mitattuna maailman vauraimpia ihmisiä, mutta viimeisen parin vuoden aikana palkkakehitys suhteessa inflaatioon on ollut paljon edellisvuosia maltillisempaa. Lisäksi työttömyys on ollut noususuunnassa.

Australian BKT:n kasvuennuste

Uusin budjetti on optimistinen talouden suhteen. Talouskasvuprosentin odotettu nousu on suurin syy, miksi liittovaltion talouden pitäisi kääntyä ylijäämäiseksi varainhoitovuonna 2019–2020. Lisäksi hallitus odottaa Australian vaihtosuhteen tasaantuvan vuoden 2010 tasolle, joka on kuitenkin historiallisessa vertailussa erittäin korkea. Kasvun odotuksessa on riskinsä. Vaikka maan keskuspankkikin ennustaa paluuta trendin mukaiseen kasvuun, on kahden seuraavan vuoden kasvuennusteen hajonta poikkeuksellisen suuri.

Ulkomaankaupan vaihtosuhde

Sitä vastoin vaihtosuhteen osalta keskuspankki jakaa hallituksen optimismin, sillä Aasian kasvupotentiaali nähdään edelleen vahvana. Sitä kautta kysyntää Australian raaka-aineille riittää. Keskuspankki ennustaa Australian tärkeimpien vientimarkkinoiden kasvavan neljä prosenttia tulevina vuosina (painotettu keskiarvo). Australian tärkeimmät kauppakumppanit ovat Kiina, Japani ja Etelä-Korea.

Investointeihin helpotuksia

Yrittäkää nyt -budjetissaan Australian hallitus antaa pienyrittäjille porkkanan kasvaa ja palkata lisää työntekijöitä. Näkyvin osa tätä politiikkaa on suorien verohelpotusten lisäksi mahdollisuus vähentää verotuksessa mikä tahansa alle 20 000 Australian dollarin hankinta heti ensimmäisenä vuonna. Hankintojen määrää ei ole rajoitettu. Etu koskee alle kahden miljoonan dollarin liikevaihtoa pyörittäviä yrityksiä.

Pienten yritysten ministeri Bruce Billson on maalaillut kauniita kuvia siitä, kuinka esimerkiksi kahvilan omistajat nyt ostavat uuden kahvikoneen ja palkkaavat uuden baristan, koska etu mahdollistaa sijoittamisen liikevaihdon kasvattamiseen normaalia pienemmällä riskillä.

Uuden politiikan tarkoituksena on saada sekä investoinnit että yksityinen kulutus nousuun. Australian talous perustuu palveluihin, mutta palveluyritykset eivät ole viime vuosina investoineet resurssisektorin mittakaavassa. Nyt kun resurssi-investoinnit laskevat, niin kasvua odotetaan nimenomaan muiden yritysten investoinneista (non-mining investment). Keskuspankki odottaa käänteen investoinneissa tapahtuvan vuoden 2016 jälkipuoliskolla, mutta hallitus on optimistisempi.

Kulutus talouskasvun tukena

Tietyistä talouden perusvahvuuksista keskuspankki ja hallitus ovat kuitenkin yhtä mieltä. Ensinnäkin Australiassa on paljon käyttämätöntä kulutuspotentiaalia, joka väkisin aikaansaa talouskasvua. Toiseksi kasvava nestekaasun tuotanto lisää Australian vientiä ja sitä kautta vientituloja vaihtosuhteesta riippumatta. Nestekaasun myynti perustuu lisäksi pitkiin sopimuksiin, joissa hinta on sidottu.

Yksi kulutuksen haasteista on se, että siitä merkittävä osa menee kiinteistöihin, koska Australiassa jokainen haluaa omistaa omakotitalon. Asuntojen hintojen nousu varsinkin Sydneyssä ja Melbournessa on ollut huomattavasti muuta hintojen nousua nopeampaa. Myös maahanmuutto lisää merkittävästi asuntokysyntää. Sydney kasvaa yhden Tampereen verran vuosittain. Mahdollinen asuntokupla nousi poliittiseen keskusteluun kesäkuun alussa.

Keskuspankki odottaakin, että selvästi nopeimmin kasvava yritysinvestointien ala on kiinteistöala, jota seuraa kulutuksen kasvua odottava kaupanala.

Catherine Livingstone, Australian bisnesneuvoston johtaja (Business Council of Australia), puolestaan puhuu edessä olevasta valtavasta digitaalisesta – kytkeytyneisyyden (connectivity) vallankumouksesta, jossa Australia voi olla voittajien joukossa, mutta maan on tätä varten uskallettava rohkeasti panostaa yritysten innovatiivisuuteen, koulutukseen ja tieteeseen. Hänen mielestään rakenteellinen ongelma on työtehtävien ja ihmisten osaamisen välinen yhteensopivuusongelma.

Vankka pohja ei sorru helposti

Australian huoltosuhde pysyy kunnossa, koska lähes 200 000 – pääosin työikäistä ja -haluista – maahanmuuttajaa toivotetaan tervetulleeksi joka vuosi. Australia ei ole ollut lamassa 23 vuoteen.

Väestönkasvu lisää talouskasvua. Vauraus kasvattaa kysyntää. Mineraalivauraus tuo vientituloja, vaikka lisäarvon tuottamisessa olisikin kehitettävää. Lisäksi iso tuottavuusloikka voitaisiin tuottavuuskomission mukaan ottaa verouudistuksella, johon poliittinen tahto ei kuitenkaan tahdo löytyä.

Suomalaiset yritykset voisivat löytää Australiasta huomattavasti nykyistä enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi energiatehokkuuden lisäämisessä tai terveysteknologian käytössä. Yleisesti Australia halajaa tuottavuutta lisäävää ja kuluja karsivaa teknologiaa. Tasaisesti kasvava G20-talous on houkutteleva markkina- ja investointikohde.

Antti Niemelä
Kirjoittaja työskentelee edustuston päällikön sijaisena Suomen Canberran suurlähetystössä

kauppa