Australia tekee kauppapolitiikastaan laajan arvion
Työväenpuolue voitti Australian vaalit loppuvuonna. Uuden pääministerin Kevin Ruddin hallitus on aloittanut keskittymällä työelämän kysymyksiin sekä uudistamaan koulutusta ja terveydenhuoltoa. Myös ympäristöpolitiikka on ollut huomion kohteena.
Kauppapolitiikka nähdään integroituna osana hallituksen kasvupolitiikkaa. Viennin kilpailukykyä pyritään parantamaan tekemällä maan kauppapolitiikasta laaja-alainen arvio. Korkeamman jalostusasteen teollisuustuotteiden sekä palveluiden vientiä edistetään. Monenkeskinen kauppajärjestelmä on keskiössä, mutta myös kahdenvälisillä ja alueellisille vapaakauppajärjestelyillä nähdään rooli tietyin ehdoin. Suomen ja Australian innovaatioyhteistyön jatkokehittämiselle ja esimerkiksi ympäristöteknologian kaupan edistämiselle vaikuttaisi olevan otolliset näkymät, arvioi Canberran suurlähetystö laajassa talouskatsauksessaan.
Australian taloudella on mennyt pitkään erittäin hyvin. Maa on luonnonvaroiltaan rikas, joka vie pääasiassa raaka-aineita. Kaivannaisten maailmanmarkkinahintojen jyrkkä nousu viime vuosien aikana on parantanut asemia. Australia elääkin 17. yhtäjaksoisen talouskasvun vuotta, ja talous käy lähes täysillä kierroksilla.
TP Halonen teki maahan valtiovierailun helmikuussa 2007. Hän tapasi mm. Kevin Ruddin, joka oli tuolloin vielä oppositiojohtaja. Rudd toimi 80-luvulla diplomaattina Ruotsissa, hoitaen mm. Suomen-suhteita. Kuva: Valtteri Hirvonen.
Viime vuoden marraskuun lopulla parlamenttivaalit voittanut Australian työväenpuolue (Australian Labour Party, ALP) pitää itseään uudistuspuolueena ja on ylpeä aiempien työväenpuoluehallitusten tekemistä uudistuksista, joiden varaan se katsoo maan pitkäkestoisen talouskasvun pohjautuvan. ALP:n hallituskausien aikana vuosina 1983-1996 Australian dollari päästettiin kellumaan, pankki- ja rahoitusjärjestelmän sääntelyä purettiin, ulkomaankaupan tullitasoa tiputettiin, verotusjärjestelmää uudistettiin, palkkapolitiikkaa vapautettiin ja luotiin perusta kansalliselle kilpailupolitiikalle.
Ohjauskorko jo 7,25 prosentissa
Lähes kahden vuosikymmenen talouskasvun jatkuminen ei ole kuitenkaan enää itsestäänselvyys. Inflaatio kiihtyi viime vuoden lopulla 3,6 prosenttiin eli reilusti yli Australian keskuspankin 2-3 prosentin keskimääräisen tavoitetason. Tämä sai keskuspankin korottamaan ohjauskorkoaan helmikuun alussa 0,25 prosenttiyksiköllä 7 prosenttiin viime vuoden parin korotuskerran jälkeen. Vain kuukautta myöhemmin maaliskuun alussa ohjauskorko hilattiin 7,25:een prosenttiin.
Inflaation otaksutaan pysyvän tavoitetason yläpuolella vuoden 2010 puoleenväliin saakka, mistä syystä keskuspankin ounastellaan korottavan ohjauskorkoa vielä pariin otteeseen kuluvan vuoden aikana. Poliittisesti sensitiivisimmin korkotason nousu iskee asunto- ja kulutusluottovelallisiin, joiden määrä on noussut voimakkaasti vahvan talouskasvun myötä. Työttömyysaste putosi alkuvuodesta 4,1 prosenttiin - alhaisin taso 33 vuoteen - minkä pelätään kiihdyttävän palkkainflaatiota.
Pyrkimyksenä tiukka budjettikuri ja rakenteiden uusiminen
Talouden haasteiden taustalla on kyllä USAn asuntolainamarkkinoilta alkanut myllerrys kerrannaisvaikutuksineen, mutta perimmäiset syyt ovat Australian oman talouden ja yhteiskunnan rakenteissa. Inflaatiopaineiden kasautuessa ja työvoimapulan pahetessa - talouden ylikuumenemisen uhatessa - pääministeri Kevin Ruddin talouspolitiikan ohjenuorana on tiukka budjettikuri ja talouden rakenneuudistus. Talouskasvusta on ehkä tingittävä, jotta inflaatiopeikko pystytään pitämään kurissa niin, että Australia menestyy ja voi hyvin kaivannaisten tämänhetkisen hinnannousun jälkeenkin.
Hallitus on nostanut liittovaltion budjetin ylijäämää koskevaa tavoitettaan prosentista 1,5 prosenttiin BKT:stä budjettikaudella 2008-2009. Osana tätä operaatiota hallinnon toimintoja perataan "tuhlailevasta rahankäytöstä" 10-15 miljardin AUDin (noin 6-9 miljardin euron) arvosta lähestyttäessä hallituksen budjettiesityksen antamista toukokuussa. Australian yrittäjäjärjestö on vaatinut federaatiohallitukselta liittovaltion kulujen leikkaamista jopa tuplasti eli 32 miljardilla AUDilla tulevan kolmivuotiskauden aikana. Inflaatiopaineista huolimatta pääministeri Rudd on pitänyt kiinni vaalilupauksestaan toteuttaa 31 miljardin AUDin (noin 18 miljardin euron) verohelpotukset tulevalla nelivuotiskaudella; valtiovarainministeri Wayne Swan on kehottanut ammattiliittoja maltillisuuteen palkkavaatimuksissaan, koska kuluttajien ostovoima ja sitä kautta koko talous saa jo piristysruiskeen luvatuista verohelpotuksista.
Koulutusvallankumouksella parempaa työvoimaa
Pitkälti EU:n Lissabonin strategiaa seuraillen pääministeri Ruddin hallitus on yksilöinyt Australian talouden ja yhteiskunnan keskeisiä haasteita, joihin vastaamalla maan kasvu ja kehitys aiotaan pitää kestävällä pohjalla. Rudd on kutsunut huhtikuun lopulle koolle yhteiskunnan eri tahoja edustavan ja puoluerajat ylittävän kansallisen 2020-konferenssin, jossa on tarkoitus pohtia näitä tulevan vuosikymmenen haasteita ja keinoja niihin vastaamiseksi.
Australian koulutusjärjestelmän kehittäminen - "koulutusvallankumous" - nähdään keskeisenä keinona talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja erityisesti koulutetun työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tämä vallankumous rakentuu viidelle pilarille: maan koulutusjärjestelmän ICT-varustuksen ajanmukaistaminen; nuorten mentorointi työelämään; varhaislapsuuden koulutuspalveluiden laadun parantaminen; ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen tuntuva lisääminen; sekä alkuperäisväestön työllistymisstrategian laatiminen.
Tarjontaketjun infrastruktuurin pullonkaulat ovat estäneet Australiaa hyötymästä täysimääräisesti tämänhetkisen kaivannais- ja energiahintojen nousun luomista mahdollisuuksista. Panostamalla nopean laajakaistayhteyden mahdollistavaan korkeatasoiseen viestintäteknologiaan sekä liikenne-, vesi- ja energiainfrastruktuurin parantamiseen pyritään purkamaan näitä kehityksen hidasteita. Kilpailupolitiikkaa kehitetään ja luodaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskeva säännöstö.
Innovaatiot avain talouskasvuun
Hallitus pitää innovaatioita tuottavuuden ja talouskasvun avaimina. Kansallista innovaatiojärjestelmää kehitetään, investointeja luovuuteen ja tietotalouteen tullaan kannustamaan, ja tutkimuksen ja yritysmaailman yhteyksiä tiivistetään. Innovaatioiden samoin kuin digitaalitalouden nostaminen kabinettitason ministerisalkuiksi (Minister for Innovation, Industry, Science and Research; Minister for Broadband, Communications and the Digital Economy) vahvistaa ALP-hallituksen olevan pyrkimyksissään tosissaan.
Uusi federaatiohallitus pyrkii tehostamaan liittovaltiohallituksen ja osavaltiohallitusten välistä yhteistyötä. Valtionapujärjestelmää osavaltioille virtaviivaistetaan suuntautumaan enemmän tuotoksiin - siihen, mitä rahalla todella saadaan aikaan. Yrityselämää rasittavaa ja tehotonta sääntelyä karsitaan muun muassa työterveys- ja turvallisuusasioissa, palkkaverotushallinnossa, yritysverotuksessa sekä rakennusmääräyksissä.
Terveydenhuoltokustannusten arvioidaan nousevan tämänhetkiseltä 3,8 prosentin BKT-osuustasolta yli seitsemän prosentin BKT-tasolle neljänkymmenen vuoden kuluessa. Tämä näkymä on pakottanut hallituksen toimenpiteisiin terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn tehostamiseksi. Painopisteenä on yleisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä erityisesti liikalihavuuden, tupakan ja alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen ennaltaehkäisy.
Työvoiman liikkuvuutta koko maan alueella kannustetaan muun muassa yhtenäistämällä eri osavaltioiden koulujärjestelmiä, edistämällä ammattien ja tutkintojen vastavuoroista hyväksymistä eri osavaltioissa sekä asuntopoliittisin keinoin.
Ilmastotalkoisiin "nyt eikä myöhemmin"
Keskeisen vaalilupauksensa mukaisesti työväenpuoluehallitus on tuonut parlamentin käsittelyyn työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää koskevan lakiehdotuksen, jolla puretaan edellisen konservatiivihallituksen paikallisen sopimisen järjestelmää ja vahvistetaan ammattiliittojen asemaa sekä parannetaan vähimmäistyöehtoja. Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista helpotetaan vanhempainvapaajärjestelmää kehittämällä ja verotuksellisin keinoin.
Ilmastonmuutos oli yksi työväenpuolueen vaalikampanjan keskeisistä teemoista, ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu samoin kuin vesikysymykset ovat saaneet uuden hallituksen myötä suuremman painoarvon paitsi Australian sisä- ja talouspolitiikassa myös ulkopolitiikassa. Hallitus pitää EU:n tavoin välttämättömänä ryhtyä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin nyt eikä myöhemmin. Näiden toimien nähdään kustannusvaikutustensa lisäksi avaavan myös uusia mahdollisuuksia maan taloudessa eritoten puhtaaseen teknologiaan ja päästökauppajärjestelmän luomiseen liittyen. Hallitus tulee tekemään päätöksen ilmastonmuutospolitiikastaan kokonaisuudessaan ja erityisesti päästövähennystavoitteista myös post-Kioto -neuvotteluihin liittyen sekä kansallisen päästökauppajärjestelmän rakenteesta valmisteilla olevan selvitystyön pohjalta kuluvan vuoden puolivälissä.
Kauppapolitiikasta tulossa laaja arvio
ALP-hallituksen kauppapolitiikan keskeinen tavoite on luoda ja toteuttaa "integroitua elinkeino- ja kauppapolitiikkaa", jossa huomioidaan kauppapolitiikan sisäiset ja ulkoiset ulottuvuudet.
Kotimaan kentällä hallituksen tavoitteena on parantaa maan vientikilpailukykyä ottaen huomioon Australian tuottamien ja viemien kaivannaisten voimakas hinnannousu; raaka-aineiden globaalin kysynnän rajusta voimistumisesta huolimatta Australian viennin volyymi on kasvanut viime vuosina varsin verkkaisesti. Tätä taustaa vasten kauppaministeri Simon Crean ilmoitti 21. helmikuuta käynnistävänsä Australian kauppapolitiikan laaja-alaisen arvioinnin. Korkeamman jalostusasteen tuotteiden vientiä ja erityisesti teollisuustuotannon ja palveluiden välimaastossa olevien tuotteiden vientiä edistetään. Palvelusektorilla rahoituspalveluiden viennin edistäminen on erityinen painopiste.
Ulkoisessa kauppapolitiikassaan ALP-hallitus on paaluttanut monenkeskisen kauppajärjestelmän ensisijaisuutta edeltäjäänsä vahvemmin. EU:n tavoin Australia tavoittelee Dohan kierroksen neuvotteluista kunnianhimoista ja eri neuvottelualueet tasapainoisesti kattavaa lopputulosta vielä kuluvan vuoden aikana. WTO-järjestelmän ensisijaisuudesta huolimatta hallitus näkee roolin myös kahdenvälisillä ja alueellisilla vapaakauppajärjestelyillä mutta "vain siinä määrin kun ne ovat yhdenmukaisia monenkeskisten tavoitteiden kanssa ja edistävät niitä".
Osana kauppapolitiikan arviointia tarkastellaan myös voimassa olevien Australian vapaakauppasopimusten hyödyllisyyttä ja luodaan kriteeristö tulevia vapaakauppajärjestelyjä ajatellen. Kauppaministeri on jo todennut kaksi keskeistä kriteeriä ALP-hallituksen aikana solmittavien vapaakauppasopimusten suhteen: niiden pitää olla katteeltaan laaja-alaisia sulkematta mitään kokonaista talouden alasektoria pois ja niihin tulee sisältyä MFN-periaate. Ministeri Crean on myös ehdottanut opt-in -klausuulin sisällyttämistä kahdenvälisiin vapaakauppajärjestelyihin niin, että kolmannet maat voivat kriteerit täyttäessään liittyä niihin. Keskeisenä tavoitteena kaikissa kauppasopimusneuvotteluissa hallitus on todennut olevan rajasuojaesteiden eliminoinnin lisäksi erityisesti palvelusektoriin liittyvien maansisäisten kaupanesteiden purkamisen kohdemarkkinoilla. APECilla nähdään tämäntyyppisessä työssä olevan aiempaa suurempi rooli.
Yhteismarkkinat kehitteillä Uuden-Seelannin kanssa
Monenkeskisen kauppajärjestelmän kehittämisen lisäksi Australia pyrkii solmimaan kahdenvälisiä ja alueellisia vapaakauppasopimuksia. Singaporen kanssa solmittu vapaakauppasopimus (SAFTA) astui voimaan heinäkuussa 2003 ja Thaimaan kanssa solmittu sopimus (TAFTA) vuonna 2005. Yhdysvaltain kanssa vapaakauppasopimuksesta (AUSFTA) neuvoteltiin maaliskuusta 2003 lähtien ja se astui voimaan vuoden 2005 tammikuussa.
Näiden lisäksi Australialla on vapaakauppasopimusta kattavampi Australia New Zealand Closer Economic Relations -sopimus Uuden-Seelannin kanssa. Tämä rakentuu lukuisiin viime vuosikymmenten aikana tehtyihin sopimuksiin, jotka johtivat vuonna 1983 ANZCERTA:n allekirjoittamiseen. Australian ja Uuden-Seelannin pääministerit ilmoittivat helmikuussa tavoittelevansa maiden välisen yhteismarkkinan luomista.
Tällä hetkellä Australia neuvottelee vapaakauppajärjestelyistä myös ASEANin, Kiinan, Japanin, Malesian, Persianlahden maiden yhteistyöneuvoston (GCC; Gulf Cooperation Council) ja Chilen kanssa. Intian ja Indonesian kanssa neuvottelujen aloittamista kartoitetaan käynnissä olevien ennakkotutkimusten kautta.
Merkitys ja mahdollisuudet Suomelle
Mitä Australian talouden haasteet ja uuden hallituksen linjanvedot merkitsevät Suomelle?
Raaka-ainevaroiltaan rikkaassa Australiassa on herätty tuottavuus- ja kilpailukykypohdintoihin samalla tapaa kuin Euroopassa jo jokunen vuosi sitten; lihavienkaan vuosien aikana talouden kehitystä ei voi rakentaa kestävällä tavalla vain raaka-aineiden viennin perustalle. Tarvitaan kotimaista jatkojalostusta ja globaalissa ympäristössä menestyvää erikoistumista. Tämä edellyttää mittavia panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Suomen ja Australian välisen innovaatioyhteistyön jatkokehittämiselle - helmikuussa 2007 toteutetun presidentti Halosen innovaatiopainotteisen vierailun jälkihoitona - vaikuttaisi olevan otolliset näkymät. Liike-elämän tuominen tähän kuvioon esimerkiksi ympäristöteknologian kauppaa ajatellen on oleellista.