angle-left Aurinkoa, tuulta, biomassaa ja hieman hiiltä sekä ydinvoimaa - Egyptin energiahankkeet etenevät monella rintamalla

Aurinkoa, tuulta, biomassaa ja hieman hiiltä sekä ydinvoimaa - Egyptin energiahankkeet etenevät monella rintamalla

Egypti pyrkii alueelliseksi energiakeskittymäksi kehittämällä voimakkaasti sekä fossiilisia polttoaineita että uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä voimalaitoksia. Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on määrä nousta 42 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Egyptissä olosuhteet ovatkin erinomaiset aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämiselle, mutta myös bioenergia tarjoaa suomalaisyrityksille mielenkiintoisen mahdollisuuden. Egyptin valtion leikatessa vaiheittain sähkön hintatukia yksityis- ja yritysasiakkaille mm. teollisuusyritysten halukkuus etsiä omia sähköntuotantoratkaisuja kasvaa.

Egyptistä alueellinen energiakeskittymä

Egyptin väestö jatkaessa edelleen kasvuaan myös tarve energialle lisääntyy. Maan energiantuotanto onkin ottanut viime vuosina merkittäviä harppauksia erityisesti fossiilisten polttoaineiden (öljy ja kaasu) käytön lisäämisen kautta. Saksalaisen Siemensin Beni Suefiin, Burullukseen ja uuteen pääkaupunkiin vuonna 2017 valmistuneet kolme maakaasuvoimalaa lisäsivät Egyptin energiantuotantokapasiteettia 14,4 GW:lla eli aikanaan 45 %:lla. Egyptin energiantarve jatkaa kasvuaan, mutta muun muassa Siemensin megahankkeen avulla Egyptiä erityisesti vuosina 2012–2014 vaivanneet sähkökatkot on nyt saatu loppumaan.

Maakaasuvoimaloiden lisäksi Egypti on tehnyt sopimuksen Rosatomin kanssa ensimmäisen ydinvoimalansa suunnittelusta ja rakentamisesta pohjoisrannikon El Dabaan. Voimalaitoksen turbiinit ja generaattorit tulevat General Electricsiltä. Nelireaktorisen voimalan kapasiteetiksi on kaavailtu 4,8 GW:ia. Niin ikään ensimmäinen laatuaan olisi Punaisenmeren rannalle suunniteltu Hamaraweinin 6,6 GW:n hiilivoimala, jonka suunnittelu- ja rakennusurakan voitti kiinalainen yrityskonsortio.

Huolimatta yllä mainituista, fossiilisiin polttoaineiseen nojaavista megahankkeista samaan aikaan Egyptin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta 20 %:iin vuoteen 2022 mennessä ja 42 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Perinteisesti Egyptin suurin uusiutuvan energian lähde on ollut Assuanin padoista saatava vesivoima (osuus energiantuotannosta 2018 n. 7 %), mutta uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi energiantuotannon kokonaisuudessa tarvitaan myös muita ratkaisuja, kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Egyptissä onkin ihanteelliset olosuhteet sekä aurinko- että tuulivoiman kehittämiselle. Bioenergian tuotannolle on niin ikään hyvä edellytykset maatalousjätteen ja kiinteän orgaanisen yhdyskuntajätteen hyödyntämisen kautta.

Aurinkoenergia

Egypti on kuin luotu aurinkoenergian käytölle: aurinko paistaa keskimäärin 9-11 tuntia päivässä ja suoran auringonsäteilyn määrä on 3000 kWh/m2 vuodessa. (Vertailun vuoksi eteläisimmissä Suomessa päästään kokonaissäteilyn määrässä parhaimmillaan keskimäärin 1000 kWh:iin neliömetrillä.) Vaikka korkeampi ilman lämpötila laskee aurinkovoiman tehokkuutta ja hiekkamyrskyjen seurauksena mm. aurinkokennojen käyttöikä on lyhyempi, edellytykset aurinkoenergialle ovat Egyptissä silti erinomaiset.

Egyptiläisen aurinkoenergian lippulaivahanke on Etelä-, eli ”Ylä-Egyptissä” sijaitseva Benbanin aurinkovoimalaitosalue, josta kerrotaan tulevan valmistuessaan maailman suurin. Osalla Benbanin alueesta tuotanto on jo käynnistynyt, ja sen kokonaiskapasiteetiksi on suunniteltu 1,6-2 GW:a. Vuonna 2018 Egyptin uusiutuvan energian viraston (New and Renewable Energy Authorityn, NREA) kertoi Egyptin aurinkovoimaloiden kokonaiskapasiteetin olleen hieman yli 300 MW, mutta hyväksyttyjä suunnitelmia ja paikoin jo rakenteillakin on noin 3,2 GW:n edestä lisää aurinkovoimaa.

Aurinkoenergian esiinmarssia Egyptissä ovat edistäneet ensin syöttötariffijärjestelmän (FIT) luominen vuonna 2014 ja nettolaskutuksen mahdollistaminen vuonna elokuussa 2017. Suurien aurinkovoimaloiden sarjassa kilpailu Egyptin markkinoilla on kovaa ja useat kansainvälisesti merkittävät toimijat ovat jo markkinoilla läsnä. Suomalaisille aurinkoenergiaratkaisulle lupaava markkina saattaisivatkin olla pienemmät (maks. 20 MW), esim. teollisuuden käyttöön suunnitellut aurinkokennolaitokset, jotka voivat hyötyä nettolaskutusjärjestelmästä.

Tuulivoima

Punaisenmeren rannalla Suezinlahdella on erinomaiset olosuhteet tuulivoimalle tuulen keskimääräinen nopeuden ollessa 10,5 m/s. Vuodesta 2001 lähtien tuulipuistoja on rakennettu alueelle yhteistyössä mm. saksalaisten, tanskalaisten, japanilaisten ja espanjalaisten yritysten kanssa.

Yksi näistä on Gabal el Zeitin tuulipuisto, joka avattiin Suezinlahden suulle virallisesti heinäkuussa 2018. Valmistuessaan siitä kerrotaan tulevan Lähi-idän suurin tuulivoimala 300 turbiinillaan ja 580 megawatin tuotantokapasiteetillaan. NREA:n mukaan vuonna 2018 Egyptin tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti oli hieman yli 1 GW, mutta n. 2,3 GW:a lisää on joko suunnittelupöydällä tai jo rakenteilla.

Vesivoima

Olkoonkin, että vesivoiman suhteellisen osuuden Egyptin energiantuotannossa on suunniteltu laskevan, absoluuttisesti vesivoimaa suunnitellaan rakennettavan myös lisää. Yksi tällaisista hankkeista on Attaqa-vuorelle Suezin alueelle suunniteltava 2,4 GW:n kiinalaisrakenteinen voimalaitos, jonka on tarkoitus saada energiansa pumpatusta vedestä (pumped storage). Samaa teknologiaa on suunniteltu hyödynnettävän myös kahdessa uudessa voimalaitoksessa Luxorin alueella.

Vuonna 2018 Egyptin vesivoimakapasiteetti oli yhteensä n. 2,8 GW. Etiopian patoprojekti (Grand Ethiopian Renessaince Dam) Sinisellä Niilillä tulee kuitenkin vaikeuttamaan vähintäänkin lyhyellä aikavälillä energian tuotantoa Assuanissa, jolla on luonnollisesti suora vaikutus kokonaiskapasiteettiin.

Bioenergia

Siinä missä vesi-, aurinko- ja tuulienergiahankkeita on Egyptissä meneillään useita ja kilpailu markkinoilla äärimmäisen kovaa, laajamittainen bioenergian hyödyntäminen antaa vielä odottaa itseään. Mahdollisuudet maatalousjätteen, lannan ja yhdyskuntajätteen hyödyntämiselle energiantuotannossa ovat kuitenkin hyvät (ks. FAO:n tutkimus vuodelta 2017). Egyptin maatalousyritykset muodostavat merkittävän elinkeinoelämän sektorin, mutta niiden toiminta on monilta osin tehotonta. Näin ollen mm. hyödyntämättömän maatalousjätteen määrä on erittäin suuri. Maissin, riisin, sokeriruo’on ja puuvillan tuotannon seurauksena syntyy vuosittain noin 30 miljoonaa tonnia jätettä, josta eläinravinnoksi kelpaamaton osa voitaisiin hyvin hyödyntää bioenergian tuotannossa.

Lisäksi edustuston tapaamisissa Egyptin Uusien urbaanien alueiden viraston (New Urban Communities Authority, NUCA) kanssa on käynyt ilmi, että kiinteä orgaaninen jätteen käsittely on Egyptille suuri haaste. Viraston omien tutkimusten mukaan orgaanisen jätteen osuus kaikesta kiinteästä jätteestä on sen hallinnoimilla asuinalueilla jopa 61,1–74,9 % jätteen kokonaismäärästä. Juuri orgaanisen jätteen käsittelyyn Egypti kaipaa teknisiä ratkaisuja. Biojätettä käsittelevien laitosten kannattavuutta Egyptissä lisää epäsuorasti myös puutteellinen lajittelujärjestelmä, minkä seurauksena orgaaninen jäte sisältää mm. lasia ja metallia, jotka voidaan myydä kierrätettäväksi.

Egyptin uusiutuvan energian viraston mukaan valtio on pyrkinyt tukemaan bioenergiaa hyödyntävien voimalaitosten rakentamista myös uudella lainsäädännöllä, kuten ulottamalla syöttötariffijärjestelmä (FIT) bioenergian alalle.

Edustuston arvio markkinatilanteesta

Egyptin energiasektorilla kuhisee niin fossiilisten kuin uusiutuvien energialähteiden osalta. Nopeassa tahdissa rakennettavien megavoimalaitosten avulla maa on jo onnistunut pääsemään eroon sähkökatkoista. Samalla Egypti kehittää yhteisiä sähköverkkoja naapurimaidensa kanssa. Sudanin kanssa ensimmäiset osat yhteisverkko avattiin helmikuussa 2018, mutta neuvotteluja käydään myös Saudi-Arabian ja Persianlahden maiden kanssa. Toukokuussa 2019 Egypti allekirjoitti Kreikan ja Kyproksen kanssa viitesopimuksen korkeajännitelinjan rakentamisesta maiden välille Kreetan saaren kautta. Kun tähän vielä lisätään Egyptin maakaasutuotannon lisääntyminen Zohrin maakaasukentän avauduttua vuoden 2017 lopussa ja Israelin kanssa solmittu sopimus kaasuntuonnista Egyptiin, ei Egyptin pyrkimys kehittyä alueelliseksi energiakeskittymäksi (energy hub) ja merkittäväksi energian viejäksi ole täysin vailla katetta.

Vaikka uusiutuvalle energialle on annettu Egyptin energiastrategiassa niin ikään merkittävä painoarvo, samalla valtio rakennuttaa uusia, fossiilisia polttoaineita hyödyntäviä hiili- ja ydinvoimalaitoksia, joita Egyptissä ei ole aiemmin ollut. Näin ollen energiapolitikka näyttäytyy paikoin hieman tempoilevalta ”enemmän on enemmän”-toiminnalta. Todennäköistä onkin, että kaikkia suunniteltuja voimalaitoshankkeita ei tulla toteuttamaan.

Kuluttajien näkökulmasta tulevaisuus näyttäytyy aiempaa turvatummalta sähkön saatavuuden näkökulmasta, mutta samalla sähkön hinnan nousu on tosiasia. Osana IMF:n lainaohjelmaa Egyptin valtio on leikannut kuluttajille antamiaan sähkön hintatukia, ja hinnankorotukset kohdistuvat paitsi yksityisiin kuluttajiin myös teollisuuteen ja muihin yrityksiin. Heinäkuussa 2018 sähkön hinta nousi keskimäärin 26 % ja kuluvan vuoden kesälle odotetaan noin 15 %:n korotusta.

Sähkön hinnan nousun vuoksi erityisesti egyptiläiset teollisuusyritykset ovat kiinnostuneita pienentämään sähkölaskuaan mm. parantamalla tuotantolaitosten energiatehokkuutta. Erityinen tarve tehokkuudelle on paljon energiaa käyttävissä suolanpoistolaitoksissa, joita rakennetaan vastauksena Egyptiä uhkaavalle vesipulalle. Lisäksi yritykset ovat alkaneet kiinnostua omista uusiutuvia energialähteitä hyödyntävistä voimalaitoksista ja näiden kautta sähkön nettolaskutuslainsäädännön hyödyntämisestä. Tätä kautta Egyptin markkinat tarjoavat suomalaisyrityksille mahdollisuuden B2B-kauppojen solmimiseen pienemmistä (maks. 20 MW), useita energiamuotoja yhdistävistä energiaratkaisuista.

Raportin yhteenvetona voidaankin todeta, että Afrikan kolmanneksi suurimman talouden ovi on apposen auki suomalaisille energiayrityksille.

 

Markus Räty

Suomen suurlähetystö Kairossa