Asiantuntijat: UBS:n ja Credit Suissen kerättävä lisää pääomaa

Hallituksen asettaman asiantuntijaryhmän mukaan UBS:n ja Credit Suissen pitää kerätä huomattavasti enemmän omaa pääomaa tulevaisuuden kriisien varalta ja toimia siten esimerkkinä muille pankeille. Pankkien tulee kerätä yhteensä 72 miljardia Sveitsin frangia, joka muodostuu niiden omasta pääomasta ja erilaisista talousinstrumenteista. Uudet säädökset pohjautuvat Basel III-komitean antamiin säädöksiin, mutta menevät pidemmälle. Pankkien tulee lisäksi kiristää velkaantumiskiintiöitä, tehdä kriisisuunnitelmia, muodostaa parempi maksuvalmius ja parantaa riskien jakamista. UBS:n ja Credit Suissen pitäisi saavuttaa asetetut tavoitteet ilman ongelmia annetussa aikamääreessä vuoteen 2018 mennessä.

Basel III

Basel Committee on Banking Supervision (BCBS) on 27 valtion edustajien muodostama rahoitusvalvonnan yhteistyöelin, joka koostuu maailma johtavista keskuspankkiireista ja rahoitusvalvontaviranomaisista. Se on johtanut pankkisääntelyn uudistamista, jolla pyritään estämään pankkikriisien synty.

Uudistustyön taustalla on ollut vuonna 2008 kärjistynyt rahoitusmarkkinoiden kriisi. BCBS päätti 11. –13.9.2010 Baselissa uusista säännöistä, joiden perusteella liikepankkien riskinottoa rajoitetaan nykyiseen verrattuna. Uudet säännöt vaativat, että liikepankeilla pitää olla vuodesta 2013 lähtien selvästi enemmän omia pääomia suhteessa pankkiensijoituksiin ja saamisiin eli pankkien myöntämiin lainoihin. Omien pääomien suhteellinen kasvu vahvistaa pankkien kykyä selviytyä yllättävistä luotto- ja sijoitustappioista.

Pankkialan kielenkäytössä tätä muutosta kuvataan vakavaraisuusvaatimusten kiristymisellä. pankkien on nostettava oman pääoman osuuttaan 7 prosenttiin lainoistaan ja sijoituksistaan vuoteen 2019 mennessä. Uudet säännöt tunnetaan Basel III -nimellä.

68 miljardin frangin tukipaketti UBS-pankille 2008

Sveitsin hallitus antoi 16.10.2008 ilmoituksen päättämistään markkinoiden vakauttamistoimenpiteistä. Sveitsin valtion sekä maan kansallispankin yhteinen tukipaketti antoi yhteensä 68 miljardia frangia suurpankki UBS:n käyttöön. Pankki oli lehtitietojen mukaan ajautunut kriisiin, sillä se oli kolmannen vuosineljänneksen aikana menettänyt talletuksia 83 miljardin frangin arvosta, samalla kun sillä oli vastattavana yli 100 miljardin arvosta lainoja.

Pankki ei enää onnistunut saamaan uutta pääomaa mistään, joten se pyysi apua hallitukselta ja kansallispankilta. Sveitsin kansallispankki osti UBS:n subprime-kriisin myötä Schrottpapiere/toxic assets -saataviksi muuttuneita arvopapereita 62 miljardin frangin arvosta. Lisäksi valtio lainasi UBS:lle kuusi miljardia frangia 12,5 % korolla. Samaten lainsäädäntöhanke talletusten turvaamiseksi yli nykyisen 30.000 frangin lähti etenemään.

Sveitsin pankkien uudet vakavaraisuusvaatimukset 2010

Virkamiesten, tutkijoiden ja pankkien edustajien muodostama sveitsiläinen asiantuntijaryhmä on lehtien mukaan esittänyt 4.10.2010 Sveitsin kahdelle suurimmalle pankille, USB ja Credit Suisse, uusia pitkälle meneviä taloussäännöksiä, jotta ne pysyisivät elinvoimaisina ja toimisivat esimerkkinä muille pankeille Euroopassa. Nyt hallituksen ja parlamentin on vielä saatettava kyseiset säädökset voimaan.

USB:n ja Credit Suissen yhteenlasketut taseet ovat noin kuusi kertaa Sveitsin bruttokansantuotetta suuremmat. Asiantuntijaryhmän mukaan pankkien on kerättävä tulevaisuudessa lisää omaa pääomaa, jotta liittovaltion ei enää tarvitsisi suorittaa pelastustoimenpiteitä, mikäli pankit menisivät seuraavan talouskriisin aikana vararikkoon. Ongelmana on kuitenkin se, että mitä enemmän pankit keräävät pääomaa sitä vähemmän ne tuottavat tuottoa, ja siitä aiheutuu kansantaloudellisia kustannuksia.

Lehtitietojen mukaan sveitsiläispankit ovat tällä hetkellä ainoita, joille on esitetty näin kovia taloudellisia suorituksia. Uudet säännöt näyttävät kuitenkin olevan tarpeeksi tiukkoja mahdollisen tulevan kriisin varalle. Mikäli isokin pankki tai rahoituslaitos ajautuu vararikkoon, se ei aiheuta täydellistä kansantaloudellista kriisiä.

Lehtitietojen mukaan pankkien on nostettava oman pääoman osuuttaan 19 prosenttiin lainoistaan ja sijoituksistaan, joka käsittää yhteensä 72 miljardia Sveitsin frangia. Tämä pääoman lisäys on tarkoitus kerätä erilaisten talousinstrumenttien avulla tulevaisuuden talouskriisien varalle, ja se on huomattavasti suurempi osuus kuin Basel III-komitean viime kuussa määräämä 7 prosentin oman pääoman lisäys, jonka pohjalle uudet taloussäädökset perustuvat. Sveitsiläinen asiantuntijaryhmä haluaa näin ollen pankkien menevän vakavaraisuuden varmistamisessaan Basel III-komitean asettamia vaatimuksia pidemmälle.

Pankkien oman pääoman osuus on 10 prosenttia, ja suhteelliset ja vaihdettavissa olevat pääomainstrumentit (contingent convertibles = cocos) muodostavat 9 prosenttia vaaditusta 19 prosentista. Nämä pääomainstrumentit muuttuvat automaattisesti omaksi pääomaksi, mikäli tappiot käyvät liian suuriksi.

On kuitenkin toistaiseksi epäselvää, onko näille instrumenteille markkinoita ja voidaanko niitä käyttää hyväksi. Toistaiseksi vain kaksi pankkia on kokeillut näitä. Pääoman keräämisvälineiden ohella

Basel III-komitea hahmotteli lisäksi ns. velkaantumiskiintiön (Leverage-Ratio). Sen mukaan oma pääoma ei saa alittaa tiettyä osuutta tasesummassa. Asiantuntijaryhmän mukaan myös velkaantumiskiintiötä on sveitsiläisten pankkien kohdalla kiristettävä Basel III-komitean määrittelemästä tasosta.

Lehtiartikkeleiden mukaan pankkien on tehtävä kriisisuunnitelmia, jotta kriisin koittaessa ne voisivat määritellä mitkä liiketoimet tulisi pelastaa. Niillä on oltava parempi maksuvalmius ja tarpeeksi keinoja sekä välineitä pystyäkseen toteuttamaan viranomaisen mahdollisesti määräämän kriisitoimenpiteen yhdessä kuukaudessa. Pankkien on myös parannettava riskien jakamista, mikä onnistuu parhaiten, mikäli pankit ovat mahdollisimman vähän toisiinsa sitoutuneita. Tällä tavalla ei pääse syntymään ns. ”dominoefektiä”.

Taloussäännösten ja suuren oman pääoman tarkoituksena on lehtien mukaan yksinkertaisesti kerätä tarpeeksi pääomaa ja ohjata pankkeja pois riskialttiista liiketoiminnasta. UBS ja Credit Suisse ovat erittäin tärkeitä Sveitsin taloudelle, työmarkkinoille, hyvinvoinnille ja arvovallalle. Kumpikin pankki on tällä tavalla ottanut talousasiantuntijoiden neuvot huomioon ja modifioinut liiketoimintansa niiden mukaisesti.

Pankit ovat alkaneet ottaa pienempiä riskejä, ne eivät suuntaudu enää yhtä voimakkaasti
pääomavaltaisiin liiketoimiin, ne eivät käy kauppaa pankin omalla rahalla ja omaisuustaseet ovat jatkuvasti pienentyneet. Lehtien mukaan UBS ja Credit Suisse saavuttanevat vaaditun oman pääoman lisäyksen ilman ongelmia annetun aikataulun puitteissa vuoden 2018 loppuun mennessä ja nopeuttavat prosessia riskipainotettujen saamisiensa avulla.

Kuva: Jason Rogers(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)