Arvio Ruotsin taloudellisesta kehityksestä 2016–2020
Ruotsissa eletään noususuhdanteista aikaa. Tätä kuvastavat muun muassa tavallista positiivisempi kysyntä, laskeva työttömyysaste, resurssien tehokas käyttö sekä investointien korkea määrä. Kotitalouksien säästämisaste on tällä hetkellä korkea, mutta tilanne muuttuu lähivuosien aikana työikäisen väestön vähentyessä.
Inflaatio alkaa pikkuhiljaa nousta seuraavien vuosien aikana, ja arvion mukaan inflaatiotavoitteeseen päästään 2019-2020. Riksbankenin odotetaan alkavan nostaa ohjauskorkoa vuonna 2017.
Talouden kehitykselle on olemassa monia riskejä, esimerkiksi Eurooppaan saapuvat pakolaisvirrat. Viime vuonna Ruotsiin saapui ennätyssuuri määrä turvapaikanhakijoita. Toinen merkittävä riski on asuntojen hintojen nousu Ruotsissa. Lyhennyssääntöjen käyttöönotto näyttäisi kuitenkin hidastaneen asuntojen hintojen nousua.
Ruotsin valtiollinen suhdannelaitos Konjunkturinstitutet on tehnyt arvion Ruotsin taloudellisesta kehityksestä vuoteen 2020 asti. Skenaariossa kuvaillaan Ruotsin noususuhdannetta ja kuinka tilanteen arvioidaan kehittyvän lähivuosien aikana. Keskeisiä teemoja ovat työttömyyden ja tuottavuuden kehittyminen sekä muutokset palkoissa ja voitoissa. Lisäksi arvioinnin kohteena on, miten inflaatio kehittyy ja vaikuttaa esimerkiksi koronnostoihin. Arviossa punnitaan myös eri riskejä, joilla voi olla oma vaikutuksensa talouden kehitykseen. Pinnalla ovat olleet etenkin Kiinan talouden ongelmat, Eurooppaan saapuvat pakolaisvirrat sekä asuntojen hinnat Ruotsissa.
Konjunkturinstitutetin arvion mukaan Ruotsin elinkeinoelämän kannattavuus pysynee normaalilla tasolla vuoden 2016 aikana. Ruotsin oman talouden kehityksen lisäksi selvityksessä kartoitetaan hieman myös muiden maiden taloudellista tilaa. Muualla maailmassa talouden elpyminen on ollut hitaampaa ja etenkin Euroopassa kasvua hidastaa jatkossa ainakin brexit.
Ruotsin talous noususuhdanteessa 2016–2018
Ruotsin talous on vuosina 2016–2018 noususuhdanteessa, jonka odotetaan vahvistuvan vielä lisää lähivuosien aikana. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä vahva kysyntä, ja työllisyys onkin kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Vahva kasvu jatkunee vielä tämän ja ensi vuoden ajan kunnes se alkaa vähitellen hidastua. Väestönkehitys hillitsee hieman työvoiman kasvua. Työttömyysasteen ennustetaan putoavan 6,8 prosentista 6,3 prosenttiin vuonna 2018.
Ruotsalaiset yritykset ovat tällä hetkellä varovaisen optimistisia talouden kehityksen suhteen ja kokevatkin kysynnän olevan positiivisempaa kuin normaalisti. Erityisesti tehdasteollisuuden alalla kysynnän nähdään olevan tavallista vahvempaa. Suurin kysyntä vaikuttaisi kuitenkin olevan kaupan alalla sekä rakennusalalla. Rakennusalalla on tosin tällä hetkellä pula työvoimasta ja tämä on merkittävä este tuotannon lisäämiselle.
Kotimainen kysyntä tärkeässä osassa
Vuoden 2016 voimakkaan kasvun jälkeen kotimainen kysyntä laskee hieman vuoden 2017 aikana. Kun lähtökohtana on korkea säästäminen, kotitaloudet tulevat kasvattamaan kulutustaan nopeammin lähivuosien aikana. Väestönkehityksellä on kuitenkin oma vaikutuksensa kulutukseen. On huomioitava työikäisen väestön väheneminen, sillä tämän myötä kotitalouksien säästämisaste kääntyy tulevaisuudessa takaisin laskuun. Lähitulevaisuudessa etenkin lasten ja vanhusten määrä kasvaa nopeasti, ja lisäksi viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä oli ennätyskorkea. Näiden syiden takia julkiset kulutusmenot kasvavat melko nopeasti myös vuonna 2017. Sen jälkeen julkisen kulutuksen kasvu pysähtynee hieman ja jatkaa kasvuaan vuodesta 1980 vallinneen keskiarvon mukaisesti.
Ruotsin talouden elpyminen on kehittynyt samassa linjassa nopeasti kasvavien investointien kanssa. Osa kasvusta selittyy suurella asuntorakentamisen määrällä. Tällä hetkellä investoinnit tosin ovat iso osa bruttokansantuotetta myös ilman, että asuntorakentamista lasketaan mukaan. Investointien korkea määrä merkitsee sitä, että talouden reaalipääomavarasto, kuten rakennukset ja koneet, kasvaa nykyään nopeasti. Suhdanteet tulevat kuitenkin hillitsemään investointien kasvua lähitulevaisuudessa.
Ruotsin bruttokansantuote on kasvanut tänä vuonna 3,4 %. Kasvu kuitenkin hidastuu jatkossa, sillä vuosina 2017–2020 keskimääräinen kasvu tulee olemaan 1,9 %. Kasvu on hieman vähemmän kuin kyseisen ajan potentiaalinen BKT. Finanssikriisin jälkeinen tuottavuuden kasvu on ollut heikkoa sekä Ruotsissa että muissa OECD-maissa. Viime vuonna tuottavuus kasvoi melko nopeasti, mutta hidastuu kuitenkin taas tänä vuonna. Konjunkturinstitutet on tehnyt laskelmia, joiden mukaan lähivuosien ajan tuottavuus on matalaa, vaikkakin nousevaa. Vuosien 2017–2020 aikana kasvu on keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa. Tuottavuuden arviointi on epävarmaa, erityisesti sen takia, kun finanssikriisin jälkeinen kasvu on ollut heikkoa.
Voitot kasvavat myöhemmin, palkat vähitellen
Ruotsalaiset yritykset kokevat kannattavuuden olevan tällä hetkellä tyydyttävällä tasolla, vaikka voitot ovat keskimääräisesti matalampia kuin vuodesta 1993 lähtien. Tilanne saattaa vaikuttaa hieman ristiriitaiselta, mutta voitto-osuuksien laskua voidaan ainakin osittain selittää elinkeinoelämän suunnan muutoksella. 1990-luvun puolivälistä lähtien on siirrytty kohti aloja, joiden tuotanto ei ole niin pääomaintensiivistä ja joiden voitot ovat matalampia. Historiallisesta näkökulmasta korkotaso tulee olemaan matala koko skenaarion ajan. Korot alkavat hiljalleen nousta vuoden 2017 jälkipuoliskosta eteenpäin. Voitot kasvavat jonkin verran skenaarion aikana, mutta vasta myöhemmässä vaiheessa.
Resurssit ovat olleet tehokkaasti käytössä työmarkkinoilla. Käyttö kasvoi nopeasti viime vuonna ja jatkaa kasvuaan vuosina 2016–2018. Kun resurssien käyttö työmarkkinoilla kasvaa, on normaalia, että myös palkat kasvavat nopeammin. Kasvu tapahtuu kuitenkin pienellä viiveellä, sillä yritysten on haastavampaa rekrytoida uusia työntekijöitä, joilta löytyy vaadittava pätevyys. Lähivuosien heikko tuottavuuden kasvu sekä matalat inflaatio-odotukset hillitsevät palkkojen nousua. Konjunkturinstitutetin arvion mukaan palkat nousevat vähitellen. Arvio on, että vuonna 2020 tuntipalkat sekä työkustannukset per tunti nousevat 3,5 %. Myös palkkaennusteet ovat epävarmoja, etenkin kun uudet työehtosopimukset allekirjoitetaan vuonna 2017.
Inflaation ja korkojen kehitys
Inflaatio jatkuu matalana, mutta alkaa nousta seuraavien vuosien aikana. Ruotsin keskuspankki Riksbankenilla on selkeä fokus saada inflaatio ylös. Matalat inflaatio-odotukset yhden tai kahden vuoden tähtäimellä sekä heikko kansainvälinen hintakehitys merkitsevät kuitenkin sitä, ettei inflaatio pääse tavoitteeseen tämän eikä ensi vuoden aikana. Kun noususuhdanne vahvistuu entisestään ja palkat nousevat nopeammin, myös yritykset tulevat nostamaan hintojaan nopeammin. Inflaation odotetaan nousevan inflaatiotavoitteeseen 2019–2020.
Riksbankenin odotetaan alkavan nostaa ohjauskorkoa syksyllä 2017. Inflaatio on tuolloin noussut 1,8 prosenttiin ja jatkaa nousuaan; samanaikaisesti resurssien käyttö on korkealla tasolla. Riksbankenin täytyy tällöin jatkaa talouden jäähdyttämistä nostamalla korkoja. Tämä on tehtävä siksi, ettei inflaatio ylittäisi tavoitetta liikaa. Riksbankenin koronnostoihin vaikuttaa se, kuinka nopeasti muut keskuspankit etenevät korkojen kanssa. Jos Riksbanken oma-aloitteisesti nostaa korkoa nopeammin, kruunu vahvistuu enemmän. Tällöin riskinä on, että nouseva inflaatio ja inflaatio-odotukset murtuvat. Suhdanne on huomattavasti voimakkaampi Ruotsissa kuin euroalueella, joten Riksbanken on vielä hieman Euroopan Keskuspankin koronnostosykliä edellä.
Mahdollisia riskejä talouden kehitykselle
Konjunkturinstitutetin laatimaan skenaarioon sisältyy luonnollisesti paljon epävarmuutta. Arvion mukaan riskit vaikuttavat kehitykseen heikentävästi vaikka onkin mahdollista, että Ruotsin talous kehittyy odotettua vahvemmin. Negatiiviset riskit liittyvät ennen kaikkea muiden maiden kehitykseen, kuten esimerkiksi Kiinan talouden epävakauteen.
Brittien päätös lähteä EU:sta lisää epävarmuutta. Useimpien arvioijien mukaan brexitillä tulee olemaan negatiivisia seurauksia brittien taloudelle. Suorat vaikutukset Ruotsin talouteen ovat oletettavasti kuitenkin pienet. Kasvava terroriuhka sekä suuret pakolaisvirrat voivat johtaa siihen, että brexit vahvistaa nationalistisia suuntauksia Euroopassa ja siten edellytykset ylikansallisille ratkaisuille huonontuvat. Luottamus EU- ja euroalueiden väliseen yhteistyöhön on heikentymässä. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti muun muassa yritysten investointeihin ja samoin ilmiö voi lisätä turbulenssia rahoitusmarkkinoilla.
Sekä Ruotsin että EU-tason toimenpiteiden takia Ruotsiin hakevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt dramaattisesti viime vuoteen verrattuna. Pääskenaario perustuu Ruotsin maahanmuuttoviraston ennusteeseen turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta ennuste on epävarma. Jos esimerkiksi turvapaikanhakijoita tuleekin suurempi määrä kuin on ennustettu, tämä johtaa vahvempaan kysynnän kehittymiseen lyhyellä aikavälillä. Hieman pidemmällä aikavälillä kansantaloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka hyvin hakijat integroituvat Ruotsin työmarkkinoille ja kuinka yhteiskunta toimii kokonaisuutena.
Viime vuosien aikana tapahtunut asuntojen hintojen nousu on asia, joka nähdään enemmän puhtaasti kotimaisena riskinä. Hintojen nousun seurauksena kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeasti. Eri toimenpiteet, kuten lyhennyssääntöjen käyttöönotto uusille asuntolainoille, näyttäisi hidastaneen asuntojen hintojen nousua. Lyhennyssääntöjen mukaan asuntolainaa on lyhennettävä siihen asti, kunnes lainan koko on 50 % asunnon arvosta. Mikäli asuntojen hinnat laskisivat huomattavasti jatkossa, se tarkoittaisi sitä, että kotitalouksien luototusasteet kasvaisivat entisestään. Jos kotitaloudet haluavat palauttaa luototusasteensa entiselleen, se tapahtuu osittain kulutusta vähentämällä. Kotitalouksien tämänhetkinen korkea säästämisaste on kuitenkin merkki siitä, että kulutusta on mahdollista lisätä ja tämä puolestaan vahvistaisi suhdannetta.