Arktisen alueen meriliikenteen kehitys vahvistaa Norjan asemaa

Norjan meriteollisuus on selviytynyt globaalin talouskriisin tyrskyissä hyvin, mutta tulevaisuutta varjostavat lukuisat telakoiden häviämät tarjouskilpailut. Norjalaiset venealan yritykset myös siirtävät valmistustaan suuressa määrin maihin, joissa kustannustaso on matalampi kuin Norjassa. Muun muassa pohjoisten merireittien merkityksen kasvaminen on kuitenkin valttikortti, jonka ansiosta Norjan meriteollisuudelle voi ennustaa valoisaa tulevaisuutta.

Laivanrakennus on tärkeä elinkeino monelle Norjan rannikkokunnalle. Esimerkiksi Bergen on noussut Norjan tärkeimmäksi laivakaupungiksi, sillä siellä varustamot työllistävät jopa 7 400 henkilöä. Kuva: Gary Bembridge, Flickr.com, ccby 2.0 Laivanrakennus on tärkeä elinkeino monelle Norjan rannikkokunnalle. Esimerkiksi Bergen on noussut Norjan tärkeimmäksi laivakaupungiksi, sillä siellä varustamot työllistävät jopa 7 400 henkilöä. Kuva: Gary Bembridge(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Flickr.com, ccby 2.0

Norjassa on ollut perinteisesti suuri meriteollisuus, joka on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa. 1970- ja 1980-luvuilla Norja oli yksi maailman suurimmista laivanrakentajista, mutta laivanrakennukseen liittyvien kriisien jälkeen maan suhteellinen asema on hieman heikentynyt. Tästä huolimatta meriteollisuus on Norjassa edelleen hyvin vahva: se on vieläkin Norjan toiseksi suurin vientiala noin 15 prosentin osuudellaan kokonaisviennistä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana meriteollisuuden osuus Norjan bruttokansantuotteesta on jopa kaksinkertaistunut. Nykyään meriteollisuus työllistää Norjassa yli 90 000 henkilöä. Norjan koko meriteollisuuden arvo on vuositasolla lähes 150 miljardia Norjan kruunua (NOK) (20 miljardia euroa).

Norja on pienestä koostaan huolimatta erittäin aktiivinen toimija kansainvälisessä meriteollisuudessa. Maassa valmistetaan hyvin monipuolisesti erilaisia laivoja ja aluksia, mikä auttaa sopeutumisessa kysynnän heilahteluihin. Norjalaiset hallinnoivat myös merkittävää kauppalaivastoa, joka on tosin pienentynyt viimeisten 15 vuoden aikana, mutta kuuluu edelleen maailman suurimpiin. Kooltaan se on noin viisi prosenttia koko maailman kauppalaivastosta.

Norjalaiset varustamot tilasivat viime vuonna uusia aluksia 17,4 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla, mikä on laivatilausten maatilastoissa maailman kärkiluokkaa. Meriteollisuussäätiö Maritimt Forumin johtaja HegeSolbakkenin mukaan norjalaiset varustamot ovat selvinneet erittäin hyvin talouskriisin läpi ja pyrkivät nyt vahvistamaan tulevaisuuden asemiaan tilaamalla uusia aluksia hintatason ollessa matalalla. Solbakken pitää meriteollisuuden menestyksen avaimena hyvin toimivaa merialan yritysten keskittymää eli klusteria.

Osaamista usealla rintamalla

Norjalla on maailmanlaajuisesti merkittävä laivasto offshore-, kemikaali- sekä ro-ro-alusten osalta. Offshore-laivasto on maailman toiseksi suurin USA:n jälkeen. Norjan lipun alla purjehtivien alusten osuus kaikista norjalaisten hallussa olevista aluksista on pudonnut viime vuosina 43 prosenttiin.

Norjan laivanrakennusteollisuuden osaamiskärki voidaan jakaa kolmeen osaan: offshore-alukset, pienet erikoisalukset sekä vapaa-ajan alukset. Suurimmat telakat rakentavat nimenomaan offshore- sekä erikoisaluksia kuten LNG-laivoja ja erikoissäiliöaluksia. Norjan suurimpiin telakoihin lukeutuvat Aker Yards, Bergen Yards, Ulstein Verft sekä Havyard Group.

Kalastusaluksia ja pieniä erikoisaluksia valmistavat erityisesti pienet ja keskisuuret telakat. Vapaa-ajan aluksia valmistavia yrityksiä ovat muun muassa Viknes, Windy, Goldfish, Saga ja Skibsplast.

Norjan suurin tekniikan erikoislehti Teknisk Ukeblad uutisoi helmikuussa, että norjalaiset telakat häviävät kolme neljästä tarjouskilpailusta. Aasialaiset telakat solmivat Norjassa vuonna 2012 sopimuksia 37,6 miljardin NOK:n (5 miljardia €) edestä, kun taas norjalaiset vain 13,6 miljardin NOK:n (1,8 mrd. €) verran. Viime vuosina Norjassa on yleistynyt valmistustapa, jossa aluksen osat valmistetaan ulkomailla, mutta itse alus kootaan Norjassa.

Norjan offshore-teollisuus on maailman kärkeä, toiseksi suurin USA:n jälkeen. Nykyään erityisesti Brasilia, läntinen Afrikka sekä Australia ovat norjalaisille yhtiöille tärkeitä kohdemarkkinoita. Offshore-teollisuus on menestynyt viime vuosina erinomaisesti: sen liikevaihto kolminkertaistui vuosina 2004–2011.

Liikevaihdon arvo oli vuonna 2011 yli 60 miljardia Norjan kruunua (8 miljardia €), ja työntekijämääräkin on alle kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Sekä deepsea-, shortsea- että offshore-varustamot odottavat tasaista kasvua vuodelle 2013.

Pelkona tilausten ja osaamisen valuminen ulkomaille

Norjan elinkeinoministeri Trond Gisken (työväenpuolue Ap) mielestä on huolestuttavaa, että norjalaiset telakat häviävät tarjouskilpailuja ulkomaalaisille toimijoille. Gisken mielestä öljy-yhtiöiden tulisi kantaa nykyistä suurempi vastuu offshore-investointien heijastusvaikutuksista. Giske painottaa, että öljy-yhtiöiden ei tulisi pelkästään tarkastella hankintojen hintaa, vaan myös tilausten toimitusvarmuutta ja laadukkuutta, sillä ulkomailla teetetyt hankkeet ovat useissa tapauksissa venyneet ja hinta-arviot paisuneet.

Laivanvalmistajille viime vuodet ovat olleet talouskriisin vuoksi hankalia. Vuoden 2007 jälkeen norjalaisten laivanvalmistajien liikevaihto on laskenut lähes joka vuosi. Useat yritykset ovat siirtäneet kovan kilpailun takia tuotantoaan ulkomaille.

Helmikuussa talouslehti Dagens Næringsliv uutisoi Statoilin sopineen Dagny-lautan rakentamisesta Etelä-Koreassa. Dagny-lautan menettäminen Aasiaan oli vahvasti esillä norjalaismediassa, sillä se oli viides perättäinen suurinvestointi, jonka norjalaiset telakat menettivät ulkomaille. Norjassa vallitseekin pelko, että erityisesti aasialaiset telakat voittavat yhä useammin tarjouskilpailun norjalaisen kustannustason ollessa hyvin korkea.

Useat norjalaiset venealan yritykset siirtävät valmistustaan kotimaataan matalamman kustannustason maihin kuten esimerkiksi Baltiaan. Jopa 43 prosenttia Norjan öljyteollisuuden kaikista toimeksiannoista on viime aikoina mennyt ulkomaille.

Norsk Industrin toimitusjohtaja Stein Lier-Hansen sanoo pelkäävänsä norjalaisen osaamistason putoavan, kun toimeksiannot menetetään ulkomaille. Lier-Hansen painottaa, että ulkomaalaista asiantuntemusta tulisi hyödyntää kotimaisen asiantuntemuksen ohella, jos siihen on tarvetta.

Elintärkeä elinkeino rannikolla

Norjan laivanrakennusteollisuus koostuu muutamasta suuresta telakasta sekä useista niitä pienemmistä tuotanto-, korjaus- sekä varustelutelakoista. Korkeasta palkkatasosta johtuen laivanrakennusteollisuus ei ole ollut moneen vuoteen kilpailukykyinen suurten alusten rakentamisessa. Teollisuus onkin keskittynyt niiden sijaan erikoisveneiden, kalastusalusten, matkustaja-alusten sekä erikoistankkereiden valmistukseen.

Laivanrakennus on tärkeä elinkeino monille rannikkokunnille. Bergen on noussut Norjan tärkeimmäksi laivakaupungiksi, sillä siellä varustamot työllistävät jopa 7 400 henkilöä. Kaupungissa on rekisteröityneenä yli 500 norjalaista alusta, kun taas esimerkiksi Oslossa luku on vain 200. Kova kansainvälinen kilpailu on sulkenut heikosti kannattavia telakoita.

Tulevaisuus pohjoisessa ja maakaasussa

Vaikka kilpailutilanne meriteollisuudessa on tällä hetkellä tiukka norjalaisille yrityksille, on norjalaisilla myös valttikortteja. Tulevaisuudessa meriliikenteen arvioidaan kasvavan erityisesti arktisilla alueilla, missä Norjalla on paljon kokemusta ja tietotaitoa. Kirkkoniemen mahdollinen kehittyminen Jäämeren liikenteen solmukohdaksi vahvistaisi norjalaisten laivavarustamojen jo ennestään vahvaa asemaa. Lisäksi norjalaiset ovat erikoistuneet esimerkiksi säiliöalusten, vedenalaisten laitteiden sekä öljynporauslauttojen valmistukseen, mikä antaa heille loistavan lähtökohdan kilpailla muiden öljyvaltioiden markkinoilla.

Norjan suurin päivälehti Aftenposten uutisoi huhtikuussa Norjan suurista mahdollisuuksista nesteytetyn maakaasun (Liquefied Natural Gas, LNG) hyödyntämisessä. Tiukentuneet säännöt maailman merialueilla antavat Norjalle loistavan mahdollisuuden hyödyntää edelläkävijämaan asemaansa LNG-osaamisessa.

Varsinkin Kiina ja USA ovat kiinnostuneet LNG-aluksista. Det Norske Veritasin toimitusjohtaja Henrik O. Madsen ehdottaa, että kaikkien alusten tulisi arktisilla alueilla käyttää LNG:tä alueen luonnon haurauden vuoksi. Norjalle tämä olisi arvioiden mukaan erittäin kannattavaa.

Tulevaisuudessa Norjan erinomainen sijainti Aasian ja Euroopan välissä, pohjoisten merireittien merkityksen kasvu sekä erikoisosaaminen ovat Norjan suuria vahvuuksia. Erityisesti offshore-, LNG- sekä arktinen osaaminen nähdään valttikortteina. Norjan meriteollisuus on joustava ja muuntautumiskykyinen, joten tulevaisuus näyttää valoisalta kovasta kilpailusta huolimatta.

 

Klusteritoiminta norjalaisten valtti: mahtuisivatko suomalaiset mukaan?

Tunnusomaista Norjan meriteollisuudelle on klusteritoiminta. Esimerkiksi Ålesundissa monet yrityksistä ovat yllättävän pieniä, mutta yhdessä ne muodostavat merkittävän osaamiskeskuksen. Tilauksia ja töitä siirretään eteenpäin naapurille, mikäli oma kapasiteetti on varattu.

Osaamista vahvistavat samalle paikkakunnalle perustetut Norwegian Maritime Competence Center ja Offshore Simulator Centre, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä paikallisten koulutuslaitosten kanssa. Klusterille puolestaan on hallituksen päätöksellä annettu status Norwegian Centre of Expertise – Maritime.

Suomen meriteollisuuden tulisi nykyistä määrätietoisemmin panostaa kumppanuuksiin norjalaisten kanssa. Näin suomalaisille voisi avautua merkittäviä lisämahdollisuuksia paitsi lähimarkkinoilla myös Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa.

Maimo Henriksson ja Hannes Huhtinen