Ammatillisen koulutuksen yhteistyömahdollisuuksia Hongkongissa

Hongkong on viime vuosina aktiivisesti kehittänyt ammatillista koulutusta (VPET, vocational and professional education and training) niin opetuksen laadun, pedagogiikan kuin myös sen arvostuksen lisäämisen osalta. Hongkongin ammatillisessa koulutuksessa on havaittavissa useita kehittämisalueita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille koulutusviennin toimijoille.

Hongkongin koulutusjärjestelmässä oppivelvollisuus jatkuu yläkoulun loppuun. Ammatillinen koulutus on oppivelvollisuuden jälkeen vaihtoehto lukiolle, mutta suurin osa opiskelijoista hakeutuu ammatilliseen koulutukseen vasta lukion jälkeen. Haasteena onkin ammatillisen koulutuksen aliarvostus. Yleinen ajatus on, että ammatilliseen koulutukseen päädytään vain, jos ei pääse yliopistoon. Ammatillisella koulutustaustalla ajatellaan olevan stereotyyppisiä ja rajallisia uramahdollisuuksia esimerkiksi vain manuaalisen työn parissa.

Hongkongin hallinto on viime vuosina tunnistanut ammatillisen koulutuksen kehittämisen tarpeen sekä tunnustanut sen merkityksen tulevaisuuden monipuolisen tietotalouden rakentamisessa. Hallinto on ilmaissut kiinnostuksensa siihen, miten muut maat ovat kehittäneet ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden muuttuvia tarpeita. Hallinto on pyrkinytkin määrätietoisesti tukemaan vastaavaa kehitystyötä Hongkongissa. Esimerkkejä viime investoinneista ammatillisen koulutuksen piirissä ovat mm.:

  • Hongkongin suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja on ammatillisen koulutuksen neuvosto (Vocational Training Council, VTC), jonka 13 jäsenkoulussa opiskelee noin 50 000 opiskelijaa. Hongkongin hallinto myönsi vuoden 2020-21 budjetissaan 62 miljoonan HKD:n rahoituksen VTC:n harjoitteluohjelmalle, joka takaa harjoittelupaikkoja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.
  • Samassa budjetissa osana mielenosoitusten ja koronaviruksen jälkeisiä elvytystoimia hallinto suuntasi 2,5 mrd. HKD ammatillisten- ja yleistaitojen koulutusohjelmiin, jotka kohdennetaan työttömille ja alityöllistyneille.
  • Lisäksi hallinto perusti vuonna 2018 erikoisyksikön, joka on koonnut suosituksia VPET-sektorin (vocational and professional education and training) kehittämiseksi. Tammikuussa 2020 julkaistuissa suosituksissa korostettiin etenkin joustavuuden, soveltavien tietojen ja taitojen opetuksen, sekä ns. pehmeiden taitojen merkitystä tulevaisuuden ammatillisessa koulutuksessa. Yksikön mukaan on olennaista, että ammatillisen koulutuksen vahvuudet ja arvo tunnistetaan tulevaisuudessa aiempaa paremmin.

Ammatillisessa koulutuksessa Hongkongissa on siis useita hallinnon tunnistamia kehittämisalueita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille koulutusviennin toimijoille.

1. Tulevaisuuden taidot

  • Ns. pehmeät taidot (soft skills), kuten uteliaisuus, ongelmanratkaisu, luovuus ja kommunikaatio, nähdään olennaisina tulevaisuuden työelämässä, erityisesti automatisaation ja digitalisaation muokatessa talouden rakenteita.
  • Ammatillisten tutkintojen piirissä tapahtuvaan STEM-aineiden opetukseen on kiinnostusta.
  • Mahdollisuuksia: Korkeakoulut ja muut oppilaitokset sekä osaamisen vientiin erikoistuneet yritykset, jotka tarjoavat näihin teemoihin liittyvää koulutusta ja konsultointia.

2. Digitalisaatio, oppimisteknologiat ja verkko-oppimisympäristöt

  • Koronaviruksen vauhdittaman digiloikan myötä etäopetuksen innovaatioiden ja teknologian tarve on ilmeinen. Hongkongissa kiinnostavat verkko- ja etäopetuksen innovaatiot.
  • Mahdollisuuksia: Suomalaiset opetusmateriaalit, -teknologia sekä oppimisympäristöt.

3. Joustava oppiminen ja harjoittelu

  • Hongkongissa on halua kehittää opetusta ja harjoittelua tukemaan opiskelijan yksilöllisiä valmiuksia ja elämäntilannetta. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on työssä oppimisen ja opiskelun joustava yhdistäminen.
  • Mahdollisuuksia: Hongkongissa toimivien suomalaisyritysten yhteistyö paikallisten ammattikoulujen kanssa harjoitteluohjelmien tarjoamiseksi.

4. Opiskelijoiden hyvinvointi

  • Koulutusjärjestelmän kuormittavuudesta on keskusteltu Hongkongissa pitkään: erityisesti on huomioitu ns. pänttäämisen painottaminen peruskoulussa, luovuuden ja kriittisen ajattelun kustannuksella.
  • Mahdollisuuksia: Suomalainen pedagogiikka sekä opiskelijoiden hyvinvointia tukevat innovaatiot, ml. monipuoliset arviointitavat, opinto-ohjaus, kuraattoripalvelut.

5. Ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostaminen

  • Ammatillistakoulutusta ei ole perinteisesti arvostettu Hongkongissa, ja sen statusta halutaan parantaa. Alle 5 % oppilaista valitsee ammattikoulun peruskoulun jälkeen, sillä paine pyrkiä lukioon ja korkeakouluun on suuri. Korkeakoulutus ei kuitenkaan sovi kaikille ja tyypillisesti ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan vasta, kun muut vaihtoehdot on katsottu. Kuvaa tulevaisuuden työelämästä ja tarvittavista taidoista tulisi laajentaa (esim. opinto-ohjauksen vaikutus, yhdistelmätutkinnot sekä ammattikorkeakoulutus).
  • Mahdollisuuksia: Konsultointi liittyen suomalaisen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisesti suuntautuneen korkeakoulutuksen vetovoimaan ja vahvuuksiin, ml. monipuoliset arviointitavat, uudenlaisen koulutuksen kehittäminen

6. Ikääntyvä väestö

  • Hongkongin väestö vanhenee ja sen rakenne muistuttaa Suomea 10 vuoden sisällä. Lähitulevaisuudessa on kysyntää hoitoalan palveluille ja innovaatioille. Hoitoalan koulutusta tulisi kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.  
  • Mahdollisuuksia: Suomalainen hoito-alan koulutus. 

7. Kansainvälinen yhteistyö

  • Ammatillisen koulutuksen opiskelijavaihto- ja kansainväliset harjoittelut kiinnostavat Hongkongissa ja voivat osaltaan lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa.
  • Mahdollisuuksia: Yhteistyöpotentiaali suomalaisille yrityksille ja kouluille Hongkongin VET-koulujen kanssa erityisesti STEM- ja hospitality-aloilla.

 

Teksti: Emmi Vallittu