Amerikkalaispaneeli: hajoaako EU kahtia?

Tunnettu amerikkalainen ajatuspaja Brookings Institution järjesti kesäkuun alussa paneelikeskustelun euroalueen talouskriisin merkityksestä. Siinä esitettiin kolme skenaariota: Euroopan kahtia jakaantuminen, status quo tai integraatioprosessin syventyminen. Kreikan odotetaan tarvitsevan velkansa uudelleenjärjestelyä tulevaisuudessa.

Eurooppa reagoi hitaasti

Paneelitilaisuuden alussa käytiin läpi kuluneen vuoden tapahtumia. Kiinnitettiin huomiota Euroopan hitaaseen reagointiin kriisitilanteessa.

Amerikkalaiset olivat omassa 2008 kriisissään ymmärtäneet, että markkinoiden ylireagointiin tulee vastata samalla tavalla eli mahdollisimman voimakkaasti ja nopeasti. Samankaltaisia nopeita toimia ei Euroopassa sen sijaan onnistuttu toteuttamaan.

Hidastelun syiksi mainittiin muun muassa Saksan tärkeiden osavaltiovaalien ajankohta ja liittokansleri Merkelin ajanpeluu tähän liittyen. Pitkään Saksan vihreiden puolueessa toiminut alustaja Heinrich Fücks lisäsi, että kriisi osoitti selkeästi poliittisen johtajuuden puuttumisen Euroopassa sekä myös liittokansleri Merkelin heikon johtajuuden. Tästä huolimatta vakautusmekanismin perustaminen sekä Euroopan keskuspankin toimien muutokset ovat historiallisia luonteeltaan.

Nyt rikottiin ensimmäistä kertaa periaatetta, jonka mukaan EKP ei lähtisi pelastamaan ongelmiin joutuneita maita.

Kriisin pääsyynä panelistit näkivät yhteisen sekä sitovan finanssipolitiikan puuttumisen Euroopasta. Nykyistä euroalueen kasvu- ja vakaussopimusta ei ole käytännössä kukaan maa täysin noudattanut, ei edes alueen tärkeimmät maat Saksa tai Ranska. Mikäli yhteistä rahapolitiikkaa halutaan vastaisuudessa ylläpitää, tulisi myös finanssipolitiikkaa jotenkin yhtenäistää. Fücksin mukaan tämä tarkoittaisi kokonaan uusien sääntöjen perustamista vahvan ja yhteisen taloushallinnon saavuttamiseksi koko Euroopan alueella. Tätä prosessia voisi johtaa EU-komissio.

Toisen panelistin mukaan nykyinen kriisi on pikemminkin velkakriisi, ei kriisi Euroopan tai euron olemassaololle. Kyse on kriisistä, jossa velkojat, eli lähinnä eurooppalaiset pankit, haluavat saada rahansa takaisin. Tästä syystä erityisesti Ranska ja Saksa ajoivat ensiksi 110 miljardin dollarin tukipaketin myöntämistä Kreikalle sekä myöhemmin 1 miljardin dollarin vakautusmekanismin perustamista koko Euroopalle. Heidän omat pankkinsa ovat siis ongelmiin joutuneiden maiden, kuten Kreikan, päävelkojia. Näillä toimilla pyritään siis palauttamaan vakaus myös eurooppalaiseen pankkisektoriin.

Jakautuuko Eurooppa kahtia?

Nykyiset toimet merkitsevät panelistien mukaan kuitenkin lähinnä lisäajan ostamista Euroopalle. Erityisesti Kreikan tulee nyt saada taloutensa kuntoon, mutta tämän lisäksi tilanne on sama myös muilla Etelä-Euroopan mailla. Mikäli jo julkistetuissa leikkaussuunnitelmissa ei tulla lopulta onnistumaan, riskinä voi olla Euroopan jakautuminen yhä voimakkaammin ns. hyvien ja huonojen maiden ryhmiin.

Kreikalle uusi lainakaan ei kuitenkaan välttämättä yksinään riitä, ja kaikki panelistit olivatkin yhtä mieltä siitä että Kreikan pitäisi saada velkansa uudelleenjärjesteltyä. Tämä siis tarkoittaisi sitä, että osa kokonaisvelasta jäisi mahdollisesti maksamatta lainanantajille. Samalla Kreikan tulisi kuitenkin viedä kansallisia reformejaan eteenpäin.

Paneelin kreikkalaisen mukaan aika ei ole tähän vielä oikea, vaikka se voisikin kenties auttaa nykyisen tilanteen korjaamisessa. Markkinoiden tulisi ensiksi rauhoittua, jotta tällainen päätös voitaisiin tehdä. Keskustelussa todettiin, että päätös edellyttää lisäksi myös vakaata pankkisektoria. Lopulta päätöksen pitäisi olla koko Euroopan yhteinen. Huomautettiin myös, että samankaltaisia velkajärjestelyjä voitaisiin ajatella myös Espanjalle sekä Italialle. Velkojen uudelleenjärjestelyä ei tulisi kuitenkaan nähdä pelkästään huonona asiana. Vuosikausia liian halvalla lainanneiden pankkien tuleekin osittain vastata lainaan liittyvästä riskistä.

Kriisi voi olla mahdollisuus

Vaikka riskinä on Euroopan mahdollinen kahtia jakaantuminen, voi tilanne tuoda myös positiivisia muutoksia. Kriisistä selviytyminen voi johtaa EU-maiden integraatioprosessin syventymiseen, kuten historiassa on aikaisemminkin tapahtunut. Kreikkalainen panelisti myös totesi, että tämä on oikeastaan ainoa mahdollisuus, koska eri mailla on tällä hetkellä niin paljon jo pelissä. Vaikka Kreikan taloudellinen merkitys onkin hyvin pientä verrattuna koko Eurooppaan, ei se kuitenkaan voi erota rahaunionista, koska tämä jättäisi epäilyksen varjon lopulta koko euroalueen ylle.

Kreikan tuleva menojen leikkausurakka on suurin verrattuna muuhun Eurooppaan. Euroalueen yhteinen valuutta merkitsee käytännössä sitä, että erityisesti Etelä-Euroopan maiden tulee laskea hintojaan ja leikata kustannuksiaan parantaakseen kilpailukykyään. Vain tällä tavoin maat saavat palautettua taloutensa jälleen kasvu-uralle. Lisäksi panelistit epäilivät, että myös muut Euroopan maat joutuvat leikkaamaan erityisesti sosiaaliturvamenojaan. Keskustelussa huomautettiin myös, että sosiaaliturvamenoja joudutaan leikkaamaan myös Euroopan vanhenevasta väestörakenteesta johtuen. Vastapainoksi sosiaaliturvamenojen leikkauksille heitettiin ajatus , että menoja voitaisiin leikata eri maiden armeijoiden kuluista ja perustaa tilalle EU:n yhteinen armeija.

Muutokset välttämättömiä

Kaikki Euroopan maat siis joutuvat tulevaisuudessa tekemään rakenteellisia muutoksia finanssipolitiikkaansa, jotta talouskasvua saadaan tulevaisuudessa aikaiseksi. Etelä-Euroopan maille tämä tarkoittaa kovempia leikkauksia verrattuna Pohjois-Euroopan maihin. Tästä huolimatta kriisi tulee kuitenkin nähdä myös mahdollisuutena muutoksille.

Keskustelussa mainittiin, että Eurooppa on supervalta maailmassa erityisesti yhteiskunnalliselta voimaltaan mitattuna. EU käy eniten kauppaa maailmassa ja se myöntää eniten kehitysapua muille mailla. EU:n lainsäädäntö on usein mallina kehitysmaissa ja EU on myös osoittanut johtajuutta ilmastonmuutosasioihin liittyen. Sotilaallisissa konfliktitilanteissa Yhdysvallat myös kääntyy ensimmäiseksi EU:n puoleen, kun se tarvitsee apua.

Nykyinen kriisi on saanut euron arvon laskemaan dramaattisesti erityisesti Yhdysvaltojen dollariin nähden. Euron nykyinen arvo on kuitenkin panelistien mukaan tällä hetkellä realistisempi, kuin mitä se oli esimerkiksi viime vuoteen verrattuna. Panelistien mukaan nykyinen arvo on lähempänä oikeaa. Tämän lisäksi euroon myös luotetaan. Tämän osoitti muun muassa Kiinan hiljattainen päätös pitää euroja valuuttareservissään. Valuutan halpeneminen voi myös tuoda etuja, sillä se tekee eurooppalaisista tuotteista halvempia ja vauhdittaa kauppaa.

Kriisi myös parantaa finanssivalvontaa Euroopassa. Tapahtuuko tämä valvonta yhä kansallisesti vai yhteisesti ei kuitenkaan ole vielä selvää. Yksi panelisti näki finanssivalvonnan nykymallin jatkumisen todennäköisimpänä ja järkeenkäyvimpänä ratkaisuna. Toinen sen sijaan haluaisi Eurooppaan yhteisen finanssivalvonnan.

Tilaisuuden puhujina toimivat Ralf Fücks (Co-President, Heinrich Böll Foundation), Scheherazade Rehman (Professor and Director, EU Research Center, George Washington University), Andrew Moravcsik (Professor and Director, European Union Program, Princeton University) ja Loukas Tsoukalis (President, Hellenic Foundation For European and Foreign Policy). Puheenjohtajana toimi Justin Vaïsse (Senior Fellow and Director of Research, CUSE, The Brookings Institution). 

Kuva: John Loo, flickr.com(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), ccby 2.0(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)