Älykästä energiaa ja älykaupunkeja Alankomaihin

Älykästä energiaa ja älykaupunkeja Alankomaihin

Kunnianhimoisen energiatransition implementaatio on Alankomaissa täydessä käynnissä. Älykkäiden sähköverkkojen, sähkön varastointimenetelmien, liikenteen sähköistymisen, ja näitä tukevien teknologioiden yleistyminen sekä huippuluokan tutkimus kasvattavat suomalaisyritysten vientipotentiaalia ja tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kokemustenvaihtoon. Alankomaalaiset näkevät suomalaiset edelläkävijöinä useilla kasvualoilla.

Alankomaat on sitoutunut leikkaamaan päästöjään 45 % vuoteen 2030 ja 95 % vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2030 tavoitetta ollaan valmiita kiristämään, mikäli tästä pääsään EU-tasolla sopuun. Alankomaat laahaa pahasti ilmasto- ja päästötavoitteitaan jäljessä, ja energiatransition toteutus onkin jo täydessä käynnissä; kysyntä suomalaisyritysten tuotteille ja palveluille kasvaa lukuisilla eri sektoreilla.

Ilmastopolitiikka ja energiatransitio avaavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Kunnianhimoisen energiatransition implementaatio on siis täydessä käynnissä ja kaasuriippuvaisen maan siirtyminen vaihtoehtoisiin energianlähteisiin pakottaa koko yhteiskunnan miettimään energiajärjestelmänsä uudelleen. Älykkäiden sähköverkkojen, sähkön varastointimenetelmien, liikenteen sähköistymisen, ja näitä tukevien teknologioiden yleistyminen sekä huippuluokan tutkimus kasvattavat suomalaisyritysten vientipotentiaalia ja tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kansainväliseen asiantuntijatason kokemustenvaihtoon. Alankomaissa kestävyys, ilmastoneutraalius, kierrätettävyys ja energiatehokkuus ovat jo nyt kilpailuvaltteja kaikilla talouden sektoreilla.

Maaliskuun alussa BusinessFinlandin Smart Energy delegaatio teki kolmipäiväisen vierailun Alankomaihin. Viiden yrityksen lisäksi mukana oli BusinessFinlandin ohjelmajohtaja sekä VTT:n työntekijöitä esittelemässä Smart Otaniemi –hankkeen tarjoamia pilotointialustoja ja yhteistyömahdollisuuksia.

Alankomaalaiset näkevät suomalaiset edelläkävijöinä älykkäiden sähköverkkojen ja energiaa säästävien ratkaisujen kehittämisessä. Esimerkiksi etäluettavat sähkömittarit ja nopeat langattomat verkkoyhteydet loivat Suomeen ensiluokkaiset puitteet uusien älyjärjestelmien kehittymiselle; muun muassa energiadatan keräämisessä ja hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat maailman kärkeä. Suomalaisyrityksillä on maailmanluokan teknologiaosaamista myös uusiutuvien energialähteiden, energiatehokkuuden, älykkäiden sähköverkkojen, kaukolämmön, tehoelektroniikan ja automaation saralla. Hajautetun sähköntuotannon ratkaisut muodostavat oman kokonaisuutensa. Älyratkaisujen kasvuolosuhteet paranevat entisestään, kun Alankomaiden 5G-taajuudet saadaan huutokaupattua 2019-2020 taitteessa.

Alankomaiden näkemyksiä Smart Energy –kehityskulusta

BusinessFinlandin delegaatiovierailun aikana tavattiin lukuisia asiantuntijoita ja korkean tason virkamiehiä, jotka avasivat Alankomaiden näkemyksiä siirtymisestä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.

Akkujen ja teollisen mittaluokan sähkönvarastointimenetelmien kehitykseen panostetaan Alankomaissa; asiantuntijoiden mukaan nykyiset akkuteknologiat (esim. litiumioniakut) tulee nähdä siirtymäkauden ratkaisuina. Ne sähkönvarastointimenetelmät, joihin Eurooppa nojaa vuoden 2030 jälkeen, ovat tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa tai pilotoitavina. Vielä ei osata sanoa kuinka monen eri teknologian varaan modernin ilmastoneutraalin yhteiskunnan energiajärjestelmät tulevat nojaamaan, mutta ainakin siirtymäkaudella nähtäneen useiden eri teknologioiden rinnakkaiseloa. Tällä hetkellä Alankomaissa maalaillaan kuvaa, jossa valtavasti kasvava tuulivoimatuotanto varastoidaan vetynä, minkä ohella sähkönkysynnän piikkejä ja aallonpohjia tasoitellaan mm. akuilla sekä sähköautoilla ja muilla verkkoon liitetyillä laitteilla, joissa sisäänrakennettua kapasiteettia sähkön varastointiin.

Alankomaissa toteutetaan maailman suurimpia vedyn varastoinnin pilotteja ja uusille teknologioille alkaakin olla huutava kysyntä, kun maan offshore-tuulivoimakapasiteetin on määrä kasvaa 3,5 gigawattia 2023 mennessä ja 10,5 GW 2030 mennessä.

Mitkä tahansa teknologiat ikinä lyövätkään läpi, Alankomaat toivoo ja vaatii, että kyky ja osaaminen näiden valmistamiseen säilyy Euroopan Unionissa, minkä vuoksi kansainvälistä kokemustenvaihtoa on syytä tiivistää jo tuotekehittelyvaiheessa. Ilmastonmuutoksen haasteisiin ei vastata yksin ja globaalissa kilpailussa EU:n sisämarkkinoita on hyödynnytettävä rajat ylittävän yhteistyön merkeissä entistä tehokkaammin.

Kuten Suomessakin (esim. VTT), myös Alankomaissa tuetaan yhdistelmäpilottien toteuttamista, jotta tulevaisuuden teknologioita päästään testaamaan realistisissa ympäristöissä. Yhteispiloteilla pyritään luomaan kokonaisuuksia, jotka vastaavat modernin hiilineutraalin yhteiskunnan tarpeeseen. Esimerkkeinä mainittakoon yhteispilotit sähköajoneuvojen latausjärjestelmien, maanalaisten lämmönsäätelyjärjestelmien sekä älyrakennusten kehittämisessä. Yhteispiloteissa eri teknologioiden on määrä tukea toisiaan niin, että kokonaisuus voi toimia markkinaehtoisesti. Ideaali lopputulos siis tukee talouskasvua ja talouden uudistumista, alentaen samalla ilmastokuormitusta.

Energiatransitio pakottaa uudistamaan koko kaasuun nojanneen yhteiskunnan energiainfrastruktuurin. Alankomaiden sähköverkon kapasiteetin on moninkertaistuttava ja modernisoiduttava, kun sähköntarve kasvaa ja samalla kulutuspiikkejä on kyettävä tasaamaan. Erityisesti liikenteen sähköistyminen on nyt tapetilla, ja keinoja sähköliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen etsitään ympäri Alankomaita. Sähköajoneuvojen määrän odotetaan vähintään 20-kertaistuvan nykyisestä 100 000:sta kahteen miljoonaan 2030 mennessä, ja kaikki asianosaiset (kaupungit, sähköyhtiöt, verkkoyhtiöt, ministeriöt, yritykset) tekevät hartiavoimin töitä, jotta muutos etenee ilman tarpeettomia pullonkauloja. Samalla jakamistalous yleistyy; alankomaalaisten uskotaan täyttävän tulevaisuuden liikkumistarpeet yhä useammin palveluilla ja konsulttitoimistojen arvioiden mukaan joka kymmenes 2030 myytävistä autoista tulee jakamispalveluiden käyttöön. Liikenteen nopean energiatransition odotetaan luovan muitakin uusia liiketoiminnan malleja; arkiliikkumisen arvon uskotaan pirstoutuvan yhä useammalle yritykselle ja palveluntarjoajalle, kun siirrytään tuotantomalleihin, joissa yritys A keskittyy palvelun X rakentamiseen, minkä jälkeen yritys B ottaa vastuun palvelun operoinnista ja yritys C palvelun monitoroinnista.

Alankomaihin kansallinen Smart city –strategia

140 asiantuntijan työryhmä laati vuosina 2016-2017 Alankomaille kansallisen älykaupunkistrategian. Paperissa pohdittiin, mitä edellytyksiä älykaupunkien kehittyminen vaatii ja millaisella kaupunkisuunnittelulla modernien, kansainvälisten kaupunkien haasteisiin kyetään parhaiten vastaamaan. Lopputuloksena syntyi ”kokeileva smart city –suunnittelun strategia”. Suurimmat kaupungit ottivat vetovastuun strategian implementoinnista ja uusien kaupunkisuunnittelun menetelmien voidaan sanoa kantaneen hedelmää jo nyt; älykaupunkiprojekteja nousee kuin sieniä sateella.

Vuosina 2016-2017 valmistellussa Alankomaiden Smart City -strategiassa määritettiin viisi edellytystä älykaupunkien kehitykselle:

  1. Digitaalinen infrastruktuuri. Älykaupunkien kehittäminen edellyttää laadukasta, avointa, nopeaa, turvallista ja standardisoitua digi-infrastruktuuria. Hallituksen tulee ottaa tässä aloitteellinen fasilitaattorin rooli ja ohjata kaavoitusta, kun taas yksityinen sektori voi hoitaa varsinaisen täytäntöönpanon. Asia on Alankomaille tärkeä myös EU-tasolla; digi-infrastruktuurin modernisointiin täytyy kannustaa koko Unionin kilpailukyvyn parantamiseksi ja ”digiperiferioiden” välttämiseksi.
     
  2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Älykaupunkien kehittäminen vaatii uusia liiketoimintamalleja. Hallituksen tukea niin rahallisesti kuin sääntelyn kautta tarvitaan erilaisten paikallisten hankkeiden skaalaamisessa ja monistamisessa. Uusiin liiketoimintamalleihin lukeutuvat muun muassa uudet omistamisen ja vaihdannan alustat ja strategiassa vaaditaan niiden mahdollistamista sääntelyn keinoin. Jakamistalouden odotetaan valtavirtaistuvan erityisesti kaupunkiympäristöissä.
     
  3. Uudet hallintomallit. Hallinnossa tulee korostaa yhteistyötä asukkaiden kanssa; asukkaat ovat mukana rakentamassa kaupunkia. Useissa kaupunkiympäristöissä on niin kutsuttuja Living Labeja, joissa pilotoidaan uusia innovaatioita kuten 5G-teknologiaa ja siihen pohjautuvia sovelluksia, sähköistä terveydenhuoltoa, uusia liikkumiskonsepteja ja kiertotalousratkaisuja. Alueen asukkailta ja käyttäjiltä kerättyjä kokemuksia ja dataa hyödynnetään laajalti.
     
  4. Koulutus ja työnsaantimahdollisuudet. Digitaidot korostuvat tulevaisuuden työpaikoissa, minkä vuoksi digitaitokoulutus ja teknologiat halutaan tuoda jokaisen ulottuville.
     
  5. Alueellinen yhteistyö. Alankomaiden metropolialueiden tulee korostaa omaa profiiliaan ja vahvuuksiaan. Kaupunkiverkostot ovat yhteistyön kulmakivi. Muualla hyväksi havaittuja hankkeita tulee kopioida muihin kaupunkeihin, tietoa tulee jakaa ja käyttää yhteisiä standardeja, jotta hankkeiden monistaminen onnistuu helposti.

    Kaupunkien tulee kuitenkin profiloitua ja kehittää omia vahvuuksiaan, niin että ne hyötyvät toistensa erityisosaamisesta. Käytännössä kaupungit profiloituvat omien teknologiaklusteriensa, yliopistojensa ja muiden tutkimuslaitostensa kautta; Rotterdamissa perehdytään mm. kestävyyteen ja meriteollisuuteen, Eindhovenissa teknologiaan, Haagissa kyberturvallisuuteen ja Amsterdamissa digipalveluihin sekä rahoitusalaan. Samaan aikaan monet teemat kuten älyliikenne, kiertotalous ja paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa kaikkialla.

Dokumentin valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat edustivat yliopistoja, ajatushautomoita, yksityistä sektoria ja muita kaupunkisuunnittelun ammattilaisia. Viisi alankomaiden suurinta kaupunkia (Amsterdam, Rotterdam, Haag, Utrecht, Eindhoven) sekä 32 suurimman kaupungin yhteistyöjärjestö G32 ottivat vetovastuun strategian implementoinnista. Osallistavilla menetelmillä laaditusta strategiasta paistaakin se, ettei se ole hallituksen tekemä, vaan hallitukselle tehty.

Kaupunkisuunnittelulla halutaan pystyä vastaamaan aitoon kysyntään ja tarpeeseen sen sijaan, että kaupunkiseutuja aletaan modernisoida olettamuksien varassa.

Älykaupunkistrategian implementointia ja skaalautuvuutta tukemaan on hiljattain perustettu myös “Älykaupunkiedustusto – Smart City Embassy”, jonka verkkosivuille Amsterdam Smart City, Dutch Cycling Embassy, älyliikenteen kehitysorganisaatio Connekt sekä Alankomaiden infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö keräävät ajankohtaista tietoa älykaupunkihankkeista. Alkuvuodesta 2019 Smart City Embassyn keskeisimpiä teemoja ovat olleet älykäs liikenne, MaaS, Big Data kaupunkisuunnittelussa, paikkatietojärjestelmät ja kiertotalous. Terveydenhuollon ja vanhustenhoidon digitalisaatio muodostaa oman kokonaisuutensa.

Smart City -ohjelmat ja moderni kaupunkisuunnittelu tarjoavat enenevissä määrin liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille ja pilotointimahdollisuuksia start-upeille. Kaupunkisuunnittelijat sekä alueelliset liike-elämän kehittämisorganisaatiot näkevät suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset edelläkävijänä juuri niillä aloilla, jotka ovat vahvassa nousussa Alankomaissa. Näihin lukeutuvat älykkäät sähköjärjestelmät, langattomat tietoliikenneverkot, kiertotalous, paikkatiedon hyödyntäminen ja jätehuollon tehostaminen.

Näkyvimmän roolin älykaupunkikehityksessä on ottanut Amsterdam, joka palkittiin hiljattain maailman parhaana julkistoimijana innovaatioiden edistämisessä. Läheisillä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla sekä kaupunkilaisia aktivoimalla Amsterdam haluaa löytää parhaat ruohonjuuritason ratkaisut, jotka voidaan skaalata koko metropolialueelle ja myydä ulkomaille. Osallistavalla bottom up –lähestymistavalla halutaan vastata tehokkaasti kaupunkikehityksen tarpeisiin ja samalla maksimoida uusien innovaatioiden taloudellinen potentiaali. Niin kutsuttua ”Amsterdamin mallia” on pyritty kopioimaan Alankomaiden ulkopuolellakin ja kaupungin virkamiesten mukaan kaikkia halukkaita vierailijaryhmiä ei voida nykyisin ottaa vastaan suuresta kysynnästä johtuen. Vienninedistämis- ja pilotointimahdollisuuksia avaa Amsterdamin Smart Liveable City –ohjelma, jonka puitteissa uudisrakennuskohteita ja kaupungin face-lift –alueita suunnitellaan niin, että asumisviihtyvyys säilyy tulevinakin vuosikymmeninä; esimerkiksi hiilineutraalius, energiatehokkuus ja toimiva infrastruktuuri sähköajoneuvoille ovat suunnittelun kulmakiviä.

Eero Vento