Algerian varteenotettavat liiketoimintamahdollisuudet

Algerian talous kasvaa edelleen öljyn hintaromahduksesta huolimatta. Maan uusi teollistamispolitiikka tuo suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Algerian valtio voi turvata maksuvalmiutensa ja rahoittaa tarvittavat investoinnit ulkomaisella velalla, vaikka toiseksi hallitus ei halua ottaa velkaa ulkomailta. Erityisesti valmiiden tavaroiden tuontia pyritään vähentämään, mutta samalla konetuonti on teollistamispolitiikan elinehto.

Algerian teolliselta sektorilta uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Algeria tarjoaa suomalaisyrityksille öljyn hintakriisin keskellä mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä syntyy hallituksen pyrkimyksestä supistaa tuontia perustamalla maahan tuontia korvaavaa teollisuutta, mikä on omiaan lisäämään teollisuuden kone- ja laitekysyntää ja ulkomaisen teollisten prosessien asiantuntemuksen tarvetta.

Yksi kiinnostava alue on maataloussektori, jonka koneistaminen on hallitukselle tärkeä prioriteetti maatalouden tuottavuuden kasvattamiseksi. Toinen on rakennusteollisuus ja kolmas on energiasektori. Rakennusteollisuudessa Algerian tavoitteena on kehittää elementtirakennusosaamista. Energiasektorilla öljy- ja kaasukenttien kehittäminen, öljyn jalostus, energian siirtoverkot ja energiatehokkuus ovat tärkeitä kehittämistavoitteita. Kaikilla näillä sektoreilla suomalaisyrityksillä on laitteita ja asiantuntemusta, joka kiinnostaa Algeriaa.

Nopeassa kasvussa oleva tavaratuonti kääntyy laskuun

Algerian tuonnin arvo kolminkertaistui viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana öljyn hinnan nousun siivittämänä.  Samalla talouden rakenneuudistusohjelman toimeenpano lykkääntyi. Seurauksena on, että Algeria pyrkii nyt toteuttamaan rakenneuudistuksia talouskriisin keskellä, mikä on ymmärrettävästi haastavaa. Haastavuutta lisää käynnissä oleva valtataistelu vuosikymmenen vaihteeseen mennessä väistyvän presidentti Bouteflikan seuraajasta. 

Taloutta ja sähköntuotantoa monipuolistetaan

Talouden keskeisimpiin reformeihin kuuluu talouden rakenteen ja energian tuotantorakenteen monipuolistaminen öljy- ja kaasutuloriippuvuuden vähentämiseksi. Käytännössä tämä merkitsee pyrkimystä tuontia korvaavan teollisuuden kehittämiseksi. Energiasektorilla pyritään monipuolistamaan sähköntuotantoa. Tällä hetkellä Algeria tuottaa 99 % sähköstään kaasulla. Tulevaisuudessa on tarkoitus tuottaa entistä suurempi osa sähköstä aurinkoenergialla ja tuulella sekä mahdollisesti ydinvoimalla. Uudistukset edellyttävät myös sosiaalitukijärjestelmän uudistamista. Hintasubventioihin perustuvasta järjestelmästä pitäisi päästä tarveharkintaan perustuviin paremmin kohdennettuihin tukimuotoihin.  Näin perustavaa laatua olevien uudistusten seuraukset näkyvät vasta pidemmällä tähtäimellä, minkä takia tarvitaan välittömästi vaikuttavia toimia. Niiden osalta hallitus on toistaiseksi pyrkinyt välttämään ulkomaista lainanottoa siinä toivossa, että öljyn hinta kääntyisi ennen pitkää nousuun. Näissä toiveissa on kuitenkin petytty eikä ennen kriisiä olleen menorakenteen ylläpitäminen ole mahdollista jopa alle puoleen pudonneilla öljytuloilla.

Suuri valuuttavaranto puskuroi taloutta – energiasektori ottaa ulkomaista velkaa?

Valuuttavaranto ei suuruudestaan huolimatta pysty puskuroimaan taloutta ja pitämään yllä luottamusta hallituksen kykyyn rahoittaa hyvin tuontivetoista taloutta, kun kauppa- ja maksutaseen vajeesta on kehittymässä krooninen tila. Ensimmäisenä rahat loppuvat budjetin tulojen tasausrahastosta mahdollisesti jo vuoden 2017 loppuun mennessä. Niinpä ulkomaisen velan otolle ei ole juuri vaihtoehtoja, vaikka valuuttavaranto riittääkin yli kahden vuoden tuonnin maksamiseen. Hallitus voi lykätä ulkomaista velanottoa ottamalla velkaa kotimaasta, mikä kuitenkin vähentää ohuiden kotimaisten rahamarkkinoiden likviditeettiä tilanteessa, jossa hallitus odottaa merkittäviä teollisia investointeja, jotka nekin tulisi rahoittaa pääasiassa kotimarinoiden kautta mm. pääomarahoitusten takia.

Julkisista lausunnoista on pääteltävissä, että hallituksen sisällä on voimia, jotka olisivat valmiita viemään talouden hoitoa varsin pian ulkomaisen velanoton suuntaan. Tämän suuntaisia lausuntoja on kuultu nyt niin kauppa- kuin energiaministereiltä sekä tulojen turvaamisen kannalta avain asemassa olevilta valtiollisilta öljy- ja energiayhtiöiltä.  Maan presidentti ja valtiovarainministeri ovat kuitenkin olleet toistaiseksi velanoton suhteen pidättyväisiä.  Pääministeri vahvisti tämän linjan olevan edelleen hallituksen virallisena politiikkana maaliskuun alussa 2016.

Lähes velattomalla Algerialla olisi varaa ottaa ulkomaista velkaa. Tämän takia velanotolla olisi Algerian tapauksessa hallituksen talouspolitiikan uskottavuutta vahvistava vaikutus. Ulkomaista velkaa Algerialla on vain 3 miljardia Yhdysvaltojen dollaria ja julkisen sektorin velkaantumisaste on vain 10 % /BKT. Hallitus on tehnyt oma-aloitteisesti ulkomaisesta velkaantumisesta periaatteellisen kysymyksen ja sitonut käytännössä näin osan sisäpoliittisesta uskottavuudestaan velattomana säilymisen varaan.  Tästä irtautuminen on ymmärrettävän vaikeaa. Näillä näkymin ulkomaiseen velkaan ei turvauduta vielä tänä vuonna hallituksen tasolla, mutta valtion energiayhtiöt saattavat ottaa ulkomaanvelkaa investointiensa rahoittamiseksi. Kotimainen velanotto tulee joka tapauksessa kasvamaan.

Suomalaisyritysten mahdollisuudet eivät riipu yksin öljyn hinnasta

Tämän vuosikymmenen lopulla Algerian edessä ovat aiempaa laihemmat vuodet. Suomalaisten yritysten Algerian vienti on koostunut kuitenkin pääasiassa raaka-aineista ja teollisuuden investointitavaroista. Niinpä supistustoimet eivät kohdistu yhtä jyrkästi suomalaisiin tuotteisiin kuin valmiisiin kulutustavaroihin. Toistaiseksi suomalaistuotteet eivät ole joutuneet hallituksen tuontirajoitusten piiriin.

Samanaikaisesti teollisuuden koneistamisen puolella on avautumassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joihin mukaanpääsyä myös suomalaisyritysten kannattaa selvittää. Kun öljyn hinta ennen pitkää kääntyy nousuun, kirkastaa se myös Algerian talouden yleisiä näkymiä.

Sampo Rosenlew on esimerkki yrityksestä, joka perusti tuotantolaitoksen Algeriaan jo vuosikymmenen vaihteessa. Nyt kun hallitus on ilmoittanut, että mm. julkisissa hankinnoissa tullaan suosimaan kotimassa kokoonpantuja tuotteita, parantaa se myös Sampo Rosenlewein puimureiden asemaa Algerian markkinoilla.