Algerialla on likviditeettiä ja tilausta Suomen tuotteille

Algiers on Afrikan kallein kaupunki elää. Algeria on lähes velaton energiamaa, jonka bruttokansantuote on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Elintaso on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. 

Yhä sosialistisia vaikutteita omaava maa siirtyi vuoden 1962 itsenäistymisen jälkeen suunnitelmatalouden kautta rikastuvaksi öljymaaksi, mutta romahti 1990-luvulle tullessa vararikon partaalle.

IMF:n tuen avittamana ja 1990-luvun sisällissodan jälkeen Algeria on vähitellen kokenut uuden nousun ja on valtiona tätä nykyä suhteellisen vauras energiamaa, vaikka haasteita kansalaisten tasolla edelleen riittää.

Muutamia avainlukuja Lähteinä WB, IMF,UNDP, Algerian keskuspankki ja Economist Intelligence Unit, 2012.

Asukkaita 36 miljoonaa
BKT/asukas 4798 USD (2011) - 5265 USD (2012)
BKT 183 miljardia USD (2012 ylittäisi 200 mrd USD)
Työttömyys 10,3 %
Ulkomaavelka 2 %
Inflaatioennuste 2012 4,3%
Kasvuennuste 2012 2,5 % (suurin arvio 4,7%, öljyn hinnan pysyessä nykyisenä)

Ennusteet voivat toteutua IMF:n mukaan vain, jos julkista kulutusta onnistutaan hillitsemään ja näin puskuroimaan mahdollista energiahintojen laskua. Inflaatiopaineet on huomioitava ja veropolitiikkaa vahvistettava muun muassa lisääntyneen harmaan talouden patoamiseksi.

Algerian talouden moottorina ovat öljy ja kaasu

Öljyntuottajana Algeria on 13. (-15. lähteestä riippuen) ja kaasuntuottajana maailman 4. (-7.) suurin. Euroopan kaasuntuojista Algeria on 3. suurin Venäjän ja Norjan jälkeen.

Maan budjettituloista 60 %, 35 % BKT:stä ja yli 97 % vientituloista on lähtöisin energiasta.

Algerian energiayhtiö Sonatrach on Afrikan mantereen suurin yritys ja sen kumppanina on useita kansainvälisiä energiayhtiöitä, joiden käsissä on noin 10 % Algerian energiamarkkinoista. Yhdysvaltojen asema Algerian suurimpana kauppakumppanina perustuu energiatuotteisiin.

Huomattavia ponnisteluja talouden monipuolistamiseksi

Energiatulojen helppo kertyminen on johtanut kuitenkin muiden sektoreiden kutistumiseen. Korkean tason talousseminaarissa 19.3.12 maan energiariippuvuus sekä energian rajallisuus tuotiin esille tulevaisuuden uhkana, joka tulee aktualisoitumaan 15-20 vuoden kuluttua, jollei toimiin ryhdytä.

Meneillään olevien talouden monipuolistamisponnistusten (lähes 300 miljardia vuosille 2012-2014) lisäksi energiatuloja säästetään vuosittain huomattavia määriä, koska budjetti rakennetaan vain 37 dollarin barrelihinnalle. Algerian valuuttavarannot ovat kivunneet maailman 14. suurimmiksi ja kultavarannot ovat arabimaidenkin suurten joukossa (174 tonnia). Algeria on arabimaista velattomin.

Hyviä aikeita ja käytännön ongelmia toimintamympäristön suhteen

Pelkkien talouden diversifiointi- ja säästötoimien ei kuitenkaan uskota takaavan kestävän ja pitkäntähtäimen kasvua. Mainittu yritysjohtajien talousseminaari tuotti 50 ehdotusta toimenpiteiksi algerialaistalouden kasvun varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä: yritysten toimintamahdollisuuksien helpottaminen, yksityistämisen jatkaminen, harmaan talouden kitkeminen ja mm. luopuminen ulkomaisia investointeja rajoittavasta ”51/49” –prosentin säännöstä. Joitakin aloja halutaan edelleen säilyttää pääosuudeltaan kansallisina.

Hyvistä aikeista huolimatta viestit kertovat käytännön ongelmista käydä kauppaa Algerian kanssa. Algeria on sijoittunut huonohkosti kaupankäynnin toimivuutta mittaavissa tilastoissa, kilpailukykyvertailuissa (vaikka talouden perustilaa ylistetään) sekä Transparency Internationalin (TI) korruptiolistauksissa (112. Tansanian ja Egyptin välissä).

Toisaalta Algerian oikeusministeriön edustajat ovat osoittaneet, kuinka TI-tilasto rankaisee maita, jotka lähtevät kitkemään korruptiota: satojen uusien korruptio-oikeustapauksen lisäys Algeriassa on heidän mukaansa ollut syy huonontuneisiin lukuihin, joissa mitataan ”käsitystä” korruptiosta. - Algeriaan perustettiin joulukuussa Korruptionvastainen keskus ”suurin toimintavapauksin” ja tehtävänä "toimia kiinteässä yhteistyössä EU:n vastaavien organisaatioiden kanssa".

Ongelmista huolimatta Algeria on suuren kaupallisen kiinnostuksen kohteena 

Algeria on taloudellisesti suhteellisen harvinaisessa tilanteessa: likviidiä rahaa on liikaa ja maalla on mittavia infrastruktuurin rakennusohjelmia. Näistä voidaan mainita esimerksiki seuraavat: 39 miljardia € rakentamiseen (2,4 miljoonaa asuntoa), 23 miljardia € vuoteen 2020 vaihtoehtoenergian kehittämiseen (ml. Desertec-aurinko-ja tuulienergiahanke), veden suolanpoistolaitoksiin 700 miljoonaa €, valokaapeleihin 2 miljoonaa €, huomattavasti rahaa lääketeollisuuteen, satamahankkeisiin, kuljetuskaluston uusimiseen kuten oman tuotantokapasiteetin perustamiseen (mm. telakat), rautatie- ja tieverkostoihin, kahdeksaan uuteen patoon, Nigeriaan ja Marokkoon suuntautuviin kaasuputkiin, vanhentuvien energialaitosten uudistamiseen, ympäristöteknologiaan, kaivostoiminnan laajentamiseen; 200 000 PK-yrityksen starttiin, 600 uuden tutkimuslaboratorion perustamiseen jne.

Suuria kauppoja silmällä pitäen useat maat ovat pyrkineet tiivistämään suhteitaan Algeriaan, koska maassa katsotaan olevan käyttämätöntä kasvupotentiaalia. Algerian vientikohteista Yhdysvallat oli merkittävin vuonna 2011, seuraavia olivat Italia, Espanja ja Ranska. Ranska oli suurin tuontimaa, sitten Italia, Kiina, Espanja, Saksa, Yhdysvallat, Argentiina, Brasilia, Etelä-Korea ja Turkki.

Tuonti on kasvussa, mikä liittyy erityisesti elintarvikkeiden (viljelyaloja on nyt nostettu 2011) sekä lääkealan tuonnin kasvuun. Kiinan asema on taantunut edellisestä vuodesta, minkä on arvioitu johtuvan muun muassa  suurtiehankkeeseen liittyneestä korruptioskandaalista ja laatuepäilyistä. Kiinan uskotaan kuitenkin vahvistavan uudelleen läsnäoloaan algerialaismarkkinoilla (erityisesti rakentaminen, kilpailijanaan mm. Qatar).

EU on Algerian merkittävä kauppakumppani (yli 50 %). Taloudet ovat liitoksissa toisiinsa. Etelä-Eurooppa on jo riippuvainen Algerian energiasta. Toisaalta Algeria tuo Eurooppaan energiavarmuutta monipuolistamalla osaltaan energialähteitä. EU-Algeria - energiasopimukseen kohdistuu Euroopassa odotuksia, sopimusta odotetaan vuodelle 2012. - Algerian EU-assosiaatiosopimuksen implementoinnin (voimaan 2005), ENPin sekä tullitariffineuvotteluiden edetessä yhteistyö laajenee, mistä hyötynee myös Euroopan talous.

EU on puolestaan lupautunut avittamaan Algeriaa WTO-jäsenyyden saavuttamisessa, neuvottelut aloitettiin 2001 (jäsenyyshakemus 1987 GATTiin), ja niissä on edetty 1600 kysymyksen käsittelyn jälkeen loppusuoralle – ongelmana on ollut energiasektorin palvelujen avaaminen.

Suomalaiselle viennille suuria mahdollisuuksia

Suomen vienti Algeriaan oli 2011 yhteensä 139 miljoonaa €, mikä on arabimaista (Arabiliitossa 22 maata) neljänneksi suurinta. Maghrebin maista Algeria on Suomen suurin vientimaa ja Afrikan mitassa Algeria on kolmantena. Tuonti Algeriasta Suomeen on minimaalista – sen lisäämisellä voitaisiin vaikuttaa myös Algerian sitoutumiseen suomalaistuotteiden ja palvelujen huomioimiseen.

Algeriassa on paikallisesti edustettuna 20 suomalaisyritystä. Pohjoiseen, ilman kolonisaation painolastia olevaan Suomeen suhtaudutaan myönteisesti Algeriassa. Jotta Suomi voisi osallistua muiden tavoin Algerian rakentamiseen, vientitoimintaa tulisi voida tehostaa – tällä hetkellä Algeriassa ei ole vientiin erikoistunutta toimijaa. Finpro toimii Tunisian toimistosta käsin. Yksityisiä vientialan yrityksiä on mm. Finalgo ja Satek.

Suurlähettilään Algerian ministeritapaamisissa on valikoitunut toistaiseksi seuraavat alueet, joissa algerialaiset toivovat yhteistyötä Suomen kanssa ml. Suomea hyödyttävien kaupallisten tavoitteiden huomioiminen (huom. mahdollisuuksia monilla muillakin aloilla olisi runsaasti, pari merkittävää kauppamahdollisuutta jo menetetty suomalaisen vke-järjestelmän hitauden vuoksi):

  • Koulutusvienti. Algerian ICT-opetusalan konferenssi joulukuussa 2011; Suomi erityishuomiossa. Suomalais-algerialainen opetusalan tapaaminen, 6 Future Learning Finland- FLF-klusteria Alger’ssa 28.-29.3.2012
  • Laadunvalvonta. Laboratoriot, mm. rakenteilla olevaan suureen laadunvalvontakeskukseen.
  • Satamat, merenkulku. Algerialaisdelegaatio (satamien ja merenkulun päällikkö) vierailee Suomessa toukokuun 2012 lopussa ministeri Kyllösen kutsusta; Suomi kutsuttu Algerian suursatamahankkeeseen.
  • Ympäristöteknologia. Kaupunkien vedenpuhdistushankkeet.
  • Kaivosteollisuus, mineraaliteknologia.
  • Maa-ja metsätalous, metsänistutushankkeet.
  • ICT-ala. Suomi päävieraana 5.-6.6.2012 algerialaisinformaatioteknologian suurtapahtumassa Oranissa; suomalaisyritykset esittäytyvät (paikalla myös arabimaiden viestintäministerit, jotka vuosittaisessa tapaamisessaan tällä kertaa Oranissa). Viestejä voi tuottaa suurlähettilään avajaispuheeseen, joka välittyy tiedotusvälineisiin.

Suomen ja Algerian välillä on investointisuojasopimus (allekirjoitettu 2005) ja verosopimusta neuvotellaan paraikaa.

Algerian lainsäädäntö liittyen ulkomaisten yritysten investointitoimintaan on esitelty kattavasti kirjasessa Guide to investing in Algeria. (Linkki toiselle web-sivustolle.)