Albertan metsäpalojen ja Brexitin vaikutukset Kanadan talouteen

Kanadan talouskasvu on tällä hetkellä hitainta 60 vuoteen. Kanadan talouteen vaikuttaa yhä kaksi vuotta sitten alkanut öljyn hinnan alamäki. Oman lisänsä talousnäkymiin ovat tuoneet energiarikkaassa Albertan provinssissa keväällä riehuneet metsäpalot sekä Brexit.

Kanadan keskuspankki odottaa kuitenkin sekä öljyntuotannon että vientinäkymien kohentumista vuoden 2016 loppupuolella. Vuodelle 2016 Bank of Canada ennustaa 1,3 prosentin BKT-kasvua ja vuodelle 2017 2,2 prosentin kasvua.

Iso-Britannian EU-ero kummittelee kuitenkin myös jatkossa Kanadan talousnäkymien taustalla. Brexitin vaikutuksia CETA-sopimuksen ratifiointiin ja tätä kautta Kanadan talouteen ei vielä tiedetä.

Huolimatta Kanadan yleisen talouskehityksen päällä leijuvista normaalia tummemmista pilvistä, Kanada on edelleen Suomelle ja suomalaisyrityksille mitä luontevin kauppakumppani. Kanadassa on esimerkiksi lähes rajattomat mahdollisuudet suomalaisen arktisen osaamisen hyödyntämiseen muun muassa teknologiasiirtoina.

Energiarikkaassa Albertan provinssissa loppukeväästä riehuneet metsäpalot ovat vaikuttaneet Kanadan talouteen: Kanadan talous sukelsi toukokuussa 0,6 prosenttia. Kyseessä on Kanadan yhden kuukauden huonoin kasvutulos sitten vuoden 2009 taantuman jälkeen.

Kanadan talouskasvu on tällä hetkellä hitainta 60 vuoteen. Asuntosektorin boomi on kuitenkin estänyt tilannetta kehittymästä vielä huonompaan suuntaan. Etenkin Vancouverin ja Toronton asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina ja pankkisektorin lainananto on ollut vilkasta.

Asuntosektomarkkinat ja finanssisektori ovat tällä hetkellä noin 20 prosenttia Kanadan taloudesta. Vastaavia lukuja ei ole nähty sitten 1960-luvun alkupuolen. Ilmassa on huolestuneisuutta: kotitalouksien velkaantuminen on ennätyskorkealla ja poliitikot yrittävät tehdä kaikkensa estääkseen asuntojen hintojen nousemasta pilviin.

Talous haavoittuvainen öljyn hinnanmuutoksille

Kanadan talouteen vaikuttaa yhä kaksi vuotta sitten alkanut öljyn hinnan alamäki.  Öljyn ja tiettyjen raaka-aineiden hintojen lasku aiheuttaa ongelmia Kanadan taloudelle. Kanadassa öljyn hinnan lasku koettelee eri provinsseja varsin eri tavalla. Kärsijöitä ovat olleet etenkin energiantuotannosta riippuvaiset Alberta sekä Newfoundland ja Labrador.

Väkirikkaiden Ontarion ja Quebecin provinssien talousnäkymät ovat kuitenkin melko positiiviset sillä näiden teollisuustuotannot ovat perinteisesti saaneet vauhtia polttoaineen hinnan alennuksen seurauksena. Öljynhinnan alhaisuus on vaikuttanut myönteisesti myös kanadalaisten kulutuskäyttäytymiseen.

Kanadan kahden vuoden talouskasvu toukokuusta 2014 lähtien on ollut 1,2 prosenttia. Tämä on alhaisin talouskasvu kuuteen vuosikymmeneen. Normaalisti – aivan viime vuosiin saakka – Kanadan talouskasvu on kahden vuoden mittausjakson aikana ollut noin viisi prosenttia.

Viimeisen kymmenen kuukauden aikana Kanadan talouskasvu on ollut nollatasoa. Tähän on vaikuttanut eniten juuri Albertan metsäpalot, jonka vaikutukset kohdistuivat erityisesti öljyntuotantoon ja kaivossektoriin.

Ulkomaankaupan kokonaismäärää vertailtaessa Kanada on 13. suurin kauppamahti maailmassa ja 10. suurin talous. Tällä hetkellä Kanadan talouden suurimpia arvoituksia ovat teollisuustuotannon heikohkot luvut Kanadan dollarin alhaisuudesta huolimatta. Teollisuustuotanto laski toukokuussa 2,4 prosenttia ja viimeisen vuoden aikana teollisuus on menettänyt 30 000 työpaikkaa. Heikkojen lukujen taustalla on osittain jakeluhäiriöistä johtuvat öljynjalostamoiden tuotantovaikeudet. Todettakoon, että Kanadan kokonaistyöttömyys laski heinäkuussa 6,8 prosenttiin.

Valoa tunnelin päässä – loppuvuoden näkymät positiiviset

Kanadan keskuspankki – Bank of Canada – odottaa öljyntuotannon sekä viennin kohentumista vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Pääministeri Justin Trudeaun liberaalihallituksen odotetaan finanssiministeri Bill Morneaun johdolla ryhtyvän täyttämään vaalilupauksiaan tukeakseen pitkän aikavälin talouskasvua panostamalla muun muassa innovaatioihin. Vuonna 2015 liittovaltion parlamenttivaalikamppailun aikana tuolloinen oppositiojohtaja Trudeau lupasi valtion rahoittamia infrastruktuurihankkeita talouden nostamiseksi.  Hankkeita on tarkoitus rahoittaa alijäämäisillä budjeteilla, joita liberaalihallitus on esittänyt ainakin vuoteen 2020 asti.

Kanadan keskuspankki uskoo markkinoiden kohentuvan kolmannella neljänneksellä muun muassa Albertan öljyntuotannon palautumisen sekä provinssin jälleenrakennustöiden seurauksena. Keskuspankki ennustaa seuraavalle vuosineljännekselle 3,5 prosentin kasvua.

Heinäkuun alkupuoliskolla julkaistussa neljännesvuosiraportissaan Kanadan keskuspankki ennusti vuodelle 2016 1,3 prosentin BKT-kasvua. Vuodelle 2017 keskuspankki ennustaa puolestaan 2,2 prosentin kasvulukemia.

Tulevaisuudessa Kanadan talousnäkymien taustalla kummittelee lisäksi Brexit.  Iso-Britannian EU-eron vaikutuksia CETA-sopimuksen ratifiointiin ei vielä tiedetä. Välittömästi Brexitin jälkeen Kanadan dollarin arvo laski suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Iso-Britannia on Kanadan ylivoimaisesti merkittävin kauppakumppani EU:ssa. Epävarmuuden ajan uskotaan vaikuttavan Kanadan talouteen.

Mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Huolimatta tummemmista pilvistä Kanadan yleisen talouskehityksen päällä, Kanada on edelleen Suomelle ja suomalaisyrityksille mitä luontevin kauppakumppani. Kanadan tarjoamaa potentiaalia ei ole kuitenkaan kyetty täysin hyödyntämään suomalaisyritysten taholta.

Pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille on helpompaa ponnistaa esim. Yhdysvaltain markkinoille Kanadan kautta. Suomalaiset ovat Kanadassa erittäin tunnettuja ja pidettyjä.

Kanada on suomalaisyrityksille erinomainen markkina-alue. Sen lisäksi, että Kanada on maailman 10. suurin talous, on se myös pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio. Kun maapalloa tarkastellaan suoraan pohjoisesta, on helppo huomata, että Kanada on Suomen lähialuetta. Kanadalle on erittäin tärkeätä kehittää omia arktisia ja pohjoisia alueitaan sekä parantaa näiden alueiden asukkaiden elinolosuhteita, jotka ovat erittäin haastavat ja paikoitellen jopa alkeelliset mm. ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä.

Kanadan arktiset alueet ovat erittäin harvaan asuttuja ja ne ovat kooltaan yli kymmenkertaiset Suomeen nähden. Pohjoisen ja arktisen Kanadan infrastruktuuri, erityisesti liikenneyhteydet ovat puutteelliset tai niitä ei ole lainkaan. Maapallon arktisten ja kaukana pohjoisessa sijaitsevien alueiden strateginen ja kaupallinen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tämä on tilanne myös Kanadan kohdalla.

Kanadalle arktisen merenkulun ja infrastruktuurin kehittäminen on pitkään ollut prioriteetti. Suomella on Kanadalle tarjottavana arktista osaamista muun muassa jäänmurtajien, arktisen meriliikenteen, energiantuotannon, infrastruktuurin, peruspalveluiden, cleantech-ratkaisujen, meteorologian ja ICT-ratkaisujen osalta. Kanadassa on lähes rajattomat mahdollisuudet suomalaisen arktisen osaamisen hyödyntämiseen esimerkiksi teknologiasiirtoina. Näihin mahdollisuuksiin kannattaa myös suomalaisyritysten tarttua.

---

Suomalaisyritysten apuna Kanadassa tulee jatkossa olemaan Suomen Ottawan suurlähetystössä erityisasiantuntijana kesällä 2016 aloittanut Jarno Valkeapää, jonka tehtävänä on tukea ja avustaa suomalaisyritysten vientiponnisteluja yhteistyössä Team Finland -verkoston kanssa.

Valkeapää on yksi kuudesta erityisasiantuntijasta, jotka on palkattu kolmeksi vuodeksi Suomen edustustoihin eri puolille maailmaa. Erityisasiantuntijoiden pesti on osa Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävää hallituksen kärkihanketta.

Veli-Pekka Kaivola, ministerineuvos, Suomen suurlähetystö, Ottawa

kauppa